Yrittäjyys ponnahduslautana unelmatyöhön

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja muuttuu jatkuvasti. Koko työiän ajan kestävät työsuhteet ovat nykyään harvassa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaansa tiheämmin kuin ennen, eikä uuden ammatin opiskelu ja totaalinen alanvaihto ole enää mikään tavaton juttu.

Freelancer-työsuhteet ja kiinnostus yrittäjyyteen ovat myös kasvaneet. Yhä useampi haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä ja työllistää itse itsensä. Työelämä on muuttunut myös kilpailuhenkisemmäksi, eikä työn saaminen ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi yrittäjyys voidaan nähdä myös keinona työllistää itsensä.

Oma tarinani

Kun itse halusin vaihtaa alaa sosiaalialalta markkinointiin ja viestintään, huomasin nopeasti, että alan töihin pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka hain töitä todella sinnikkäästi, en meinannut saada jalkaa oven väliin, koska tarjolla oli kokeneita konkareita. Kilpailu oli ja on edelleen todella kovaa.

Asia turhautti ja välillä teki mieli luovuttaa. Tiesin, että minulla on paljon markkinoinnin ja viestinnän parissa tarvittavaa osaamista, visiota ja ennen kaikkea intoa. Päätin, että minähän pääsen tälle alalle ja jos minua ei palkata, ryhdyn vaikka yrittäjäksi!

Hyppy yrittäjäksi ei tuntunut niin radikaalilta, sillä olin jo kuukausia sitten irtisanoutunut edellisestä työstäni ja myynyt omaa osaamistani laskutuspalvelun kautta. Minulla oli siis käsitys yrittäjämäisestä työskentelystä, joten tiesin mihin olin ryhtymässä.

Perustin toiminimen ja jatkoin sinnikkäästi oman osaamisen myymistä ja pikkuhiljaa keikkaa alkoi hieman tulemaan. Lähes jokainen keikka vaati useamman yhteydenoton ja tapaamisen, ennen kuin kanssani uskallettiin lähteä yhteistyöhön.

Kokemuksen karttuessa sain täytettä portfoliooni ja hyviä referenssejä asiakkailta, jotka auttoivat minua eteenpäin. Oma osaaminen ja itsevarmuus kasvoi, jotka molemmat luonnollisestikin edesauttavat työllistymistä. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen sainkin unelmieni työn.

Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyölle?

Vaikka täysipäiväinen yrittäjyyteni vaihtui nopeasti palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, uskon että ilman yrittäjyyttä en olisi tässä pisteessä. Itseni työllistäminen opetti minulle sinnikkyyttä, pakotti uskomaan itseeni ja tuomaan omaa osaamista esille. Opin myös, että ratkaiseva tekijä niin työn- kuin asiakkaiden saannissa on aktiivisuus ja vielä kerran aktiivisuus. Ihmiset ovat kiireisiä – eivät he muista välttämättä yhteydenottoasi. Siksi pitää ottaa puhelin käteen ja muistuttaa heitä. Aktiivisuus ja innokkuus palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.

Jos unelmien duunia ei etsinnöistä huolimatta tunnu löytyvän ja koet, että yrittäjyys voisi olla keino työllistyä, go for it! Kuka tietää, ehkä yrityksestäsi tulee kansainvälinen menestystarina. Se voi myös toimia ponnahduslautana haluamaasi työhön, kuten omassa tapauksessani.

Kun harkitset yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiselle, mieti seuraavia asioita:

1. Mieti yritysidea

Mitä osaamista sinulla on ja mitä haluaisit tehdä yrittäjänä? Yritysideasta kaikki alkaa. Jalosta ideaasi eteenpäin esimerkiksi SWOT-analyysin avulla. Sparraile ideaasi muiden kanssa, saat varmasti uusia näkökulmia.

2. Ota selvää, mihin olet ryhtymässä

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, on hyvä tietää mitä YEL-vakuutus tarkoittaa, miten yrittäjän sosiaaliturva eroaa työttömän työnhakijan tilanteesta, mitä eri yritysmuotoja on jne. Muun muassa Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville. Kun sinulla on pohjatiedot kunnossa, yrittäjyytesi alkutaipale on takuuvarmasti vähemmän kivinen, trust me.

3. Mieti, miten turvaat toimeentulosi

Yrittäjänä et ole oikeutettu työttömyysturvaan, mutta voit saada Starttirahaa. Sanotaan, että pelkän starttirahan varaan ei kannata yrittäjän laskea, mutta joskus se voi olla ainoa vaihtoehto. Mieti etukäteen, millaisia riskejä taloutesi kestää ja voisitko etukäteen varautua hiljaisiin kausiin rahallisesti. Starttirahasta saat lisätietoa TE-palveluilta osoitteesta Yrittäjän palvelut/starttiraha.

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto työllistymiselle, mutta uskallusta ja riskinottoa se vaatii. Hyvät asiat harvoin tulevat ilmaiseksi, joten varaudu tekemään töitä! Muista myös nauttia matkasta. 😉

kuvaTaru Tammikallio on Uramedian perustaja, päätoimittaja, vastaava tuottaja, sisällöntuotannon moniosaaja ja toimittaja, joka nauttii hyvien tarinoiden luomisesta ja haluaa kannustaa muita tekemään rohkeasti omaa juttuansa.

Visio ja Kasvunkartta apuna liiketoiminnan kehittämisessä

Olin kuun puolessa välissä mielenkiintoisessa pk-yrityksen kasvumarkkinoinnin valmennuksessa Frantsilan Hyvän Olon -keskuksessa Hämeenkyrössä. Valmennuksen piti Jyväskyläläinen toimija Ava&Bang, jolla on pitkä historia yritysten strategisena kumppanina. Valmennuksessa tuli esille monia hyviä pointteja, mutta yhtä ilosanomaa haluan jatkaa ja jakaa kanssanne – KASVUNKARTTA!

Erityisesti PK-yrityksillä markkinoinnin suunnitelmallinen tekeminen on vaikeaa. Visiota ei ole määritelty kunnolla tai se on tavoitteen muodossa. Ydinviestiin koitetaan ympätä kaikki mahdollinen palvelutarjooma ja monesti myös yrityskulttuurissa ihmisten johtaminen ja työnmerkityksen tunteen luominen on huonolla tolalla. Olen vasta viimeaikaisten koulutusten myötä oikeasti oivaltanut vision tärkeyden. Olen ehkä itsekin syyllistynyt latteiden visioiden nielemiseen. Kuten: ”Haluamme olla halutuin yhteistyökumppani alallamme.”

Vision tarkoitus on luoda henkilölle työn merkityksellisyys niin ajatuksen kuin tunteen tasolla. Pyrkiä luomaan työhön jotain taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Osakkeenomistajien maksimaalinen voitto tai muut omistajien tavoitteet, ei kiinnosta työntekijää. Yllä esimerkkinä oleva visio voi motivoida johtoporrasta ja vielä paremmin, mikäli he ovat omistajan roolissa. Työntekijälle tarjolla pitäisi olla muuta.

Hyvänä esimerkkinä voisin mainita MLL:n vision: ” Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.” Tämä varmasti jo herättää jokaisessa ajatuksia. ”Ei tuo ole mahdollista!” ”Voi, kuinka hieno ajatus, mutta ei tule tapahtumaan.” Ei tarvitsekaan. Visio ei ole tavoite. Visio antaa jokaiselle MLL:n työntekijälle syyn ”tehdä jotain suurempaa”. Luoda lapsiystävällistä yhteiskuntaa ja ajaa lapsen etua. Se koskettaa tunnetta, ajatustamme ja antaa syyn tehdä työtä, jotain merkityksellistä

Kaikki lähtee siis visiosta. Visio voi olla mukana monessa eri yhteydessä. Se voi olla liiketoiminnallinen, työnhakuun liittyvä tai vaikkapa omaan henkilökohtaiseen elämään liittyvä, jonka ympärille rakentuu tarkempi tavoite, mutta visio on se joka ohjaa suuntaa ns. tunnepuolella.

Pelkkä visio ei sinänsä vielä vie maalta merelle. Liiketoiminnassa tarvitaan arjen tekemistä ja selkeän tavoitteen. Ava&Bang:n koulutuksessa törmäsin loistavaan työkaluun, jolla liiketoiminnan haasteita pystytään lähteä selkiyttämään yksinkertaisen työvälineen – Kasvunkartan avulla. Tämä työväline sopii ainakin minulle, jolla on kuvamuisti ja opin visuaalisten asioiden kautta. Jotta kasvun kartan voi täyttää, täytyy Sinulla olla käsissäsi seuraavat asiat:

  1. Visio ⇒ Suuri haave, luo tekemiselle merkityksen. Ei ole esitettävissä numeroin.
  2. Pitkänaikavälin tavoitteet (esim. 2-3 vuotta) ⇒ Tässä kohtaa voi olla numeroita! Esim. liikevaihtotavoite, liikevoiton kasvu%. Pääasia, että tavoite on selkeä, mitattavissa ja pilkottavissa välitavoitteiksi.
  3. Uhat ⇒ Realistiset uhat matkan varrella, mitä voi sattua? Tätä voit miettiä myös hallinnan ympyrän kautta: Mihin voin vaikuttaa? Mihin en voi vaikuttaa? Ole rehellinen. Kun olet valmistautunut mahdollisiin ”epäonnistumisiin” tai ”takapakkeihin” on sinulla myös mietittynä keinot välttää näitä tai ainakin varautua niihin, jolloin ne eivät tule yllätyksenä ja Sinulla voi olla niihin jo ratkaisukin mietittynä.
  4. Nykytila ⇒ Missä ollaan nyt? Mikä erotus tavoitteen ja nykytilan välillä on? Näin matka tavoitteeseen helpompi hahmottaa.
  5. Välitavoitteet ⇒ Pilko tavoite pienempiin osiin välitavoitteiksi. Mieti myös mitä TOIMENPITEITÄ matka tavoitteeseen ja välitavoitteisiin vaatii? Tarvitseeko esim. rekrytoida, hankkia uusia laitteita, päivittää järjestelmiä, tuotteiden saatavuus jne.? Luovatko nämä kenties uhkia matkalle?
    Toimenpiteet ja välitavoitteet riippuvat tavoitteestasi ja toimialasta.
  6. Arjen pienet asiat – vähimmäisvaatimus ⇒ Mitä teen joka päivä? Esimerkkinä voisi olla vaikka 20 asiakaskontaktia (voi olla eri kanavissa, eri tavoin), 3 uutta sovittua asiakastapaamista, 2 asiakaskohtaamista face to face. Tai mikä tahansa arjen tekemisen tavoite, joka vie tavoitetta kohden – joka päivä!

kasvunkartta

Rohkaisen erityisesti PK-yrittäjiä kokeilemaan tätä työkalua rohkeasti. Ota käyttöön isoin paperi mitä ikinä löydät ja tee isoja suunnitelmia! Matka kohti tavoitettasi on yllättäen hyvin selkeä, jonka jälkeen myös ihmisten johtaminen on helpompaa.

Älä suoraan koita tavoitellakaan pitkän aikavälin tavoitetta, vaan ensimmäistä välitavoitetta ja sen jälkeen siitä seuraavia. Muista palkita itseäsi ja tiimiläisiäsi jokaisesta välitavoitteesta – näin matkan teko on myös miellyttävää.

MIB_-087_Johanna

Kirjoittajana Johanna Kyllönen. Myynnin ja markkinoinnin sillanrakentaja, joka on ottanut niskalenkkiä PK-yritysten markkinoinnin kehittämisestä.  

Välitilasta tahtotilaan

Välitila kuvaa tilaa ja aikaa, jossa voi hakea suuntaa. Se on siirtymä, matka vanhasta uuteen. Omalla kohdallani viimeisin välitilan kokemus on liittynyt pohdintoihin omasta työurasta ja sen uudesta suunnasta.

Osallistuin helmikuussa MiBin järjestämään After work –tilaisuuteen itsensä johtamisesta. Hanna-Leena Myllärinen on kirjoittanut laajemmin samasta tapahtumasta blogissa Itsensä johtaminen työelämässä. Itselleni tapahtuman suurin kolahdus oli Nina Rinteen keskustelussa esille tuoma välitila. Nina kertoi rohkaisevasti, että välitila antaa mahdollisuuden miettiä tulevaa suuntaa ilman vaatimusta siitä, että pitää olla valmis. Se on siirtymä, joka johtaa usein muutokseen. Termi oli minulle ennestään tuttu, mutta nyt tajusin ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu olla välitilassa. Ja että olen ollut siellä jo pitemmän aikaa. Tästä havahtumisesta alkoi yllättävän nopea siirtymä välitilasta tahtotilaan.

simon-migaj-432653-unsplashOlin palannut töihin vanhempainvapaalta muutamaa kuukautta aikaisemmin. Jo ennen kotiin jäämistäni olin tuntenut, että kaipaan jotain muutosta. Vapaalla en kuitenkaan kokenut valaistumista työelämän suhteen, vaan perhe-elämä pienen ihmeen kanssa vei mennessään. Palasin töihin heti vanhempainvapaakauden päätyttyä mielelläni. Huomasin kuitenkin pian, että arvomaailmani ja suhtautumiseni asioihin olivat muuttuneet.

Herätessäni välitilan kokemukseen huomasin, että olin tiedostamattani tehnyt paljon muutoksen eteen. Välitila oli antanut alitajunnan tehdä työtä ja saanut minut tekemään eteenpäin vieviä ratkaisuja. Olin löytänyt MiBin ja sen kautta Piilo-osaajat. Ja mikä tärkeintä, lähtenyt tähän verkostoon mukaan. Kuitenkin koko ajan taustalla oli ollut tunne siitä, että onko tämä oikein? Saanko haluta muutosta ja uutta suuntaa? Vai pitäisikö vain olla tyytyväinen siihen, mitä on?

Tiedostaessani olevani välitilassa, pystyin vastaamaan itselleni kysymyksiin. Tämä on oikein. Saan haluta muutosta ja uutta. Minun ei tarvitse olla tyytyväinen siihen mitä on. Siirryin ikään kuin hetkessä tahtotilaan. Pohtimisen ja suunnittelun sijaan aloin osallistua. Otin pieniä askeleita, osallistuin keskusteluihin, otin vastuuta ja opettelin uutta.

mohammed-hijas-334501-unsplashOlin Piilo-osaajiin liittyessäni tehnyt aikataulun ja tavoitteet itselleni. Tarkoitukseni oli tehdä ensin pohja kuntoon. Aloittaa toimintaan tutustumisella ja verkostoitumisella. Sen jälkeen keskittyä tuomaan esille osaamistani, sitä mitä minulla on annettavaa. Varsinainen työnhaku minun piti aloittaa vasta joskus myöhemmin. Tahtotilan myötä suunnitelman toteuttaminen nopeutui huomattavasti.

Pohjatyö ei edelleenkään ole valmis, mutta etenee koko ajan. Verkostoissa käydyt keskustelut ja niiden kautta tulleet ajatukset ovat kirkastaneet sitä, mihin uuteen suuntaan haluan uraani viedä. Olen oppinut paljon uutta niin itsestäni kuin työelämästä. Lisäksi olen huomannut entistä vahvemmin, mikä merkitys on sillä että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Verkostossa voi sekä saada että antaa tukea ja apua. Verkostojen merkityksestä työnhaussa on kirjoittanut myös Jaana Saramies, Työnhakuyhteisö on enemmän kuin sparrausryhmä.

Odotan mielenkiinnolla, mihin nyt alkanut huikea matka johtaa.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.

 

 

Oman osaamisen tunnistaminen ja vaaliminen on työmarkkina-ase!

Herätän sinut keskellä yötä ja kysyn tiukan kysymyksen: kerro kolme asiaa, joissa olet hyvä!
Latteuksien ja geneerisen toistelun poistaminen työhakemuksista, ansioluetteloista ja työtarjouksista on yksi haastavimmista asioista joita minä ja vertaisryhmäni kohtaamme työmarkkinoilla työpaikkojen viidakossa vaeltaessamme. Kukapa ei haluaisi olla sosiaalinen ja hyvä tyyppi?  Varmasti oikeassa seurassa sitä kuka tahansa onkin! Persoonallisuus on kuitenkin se ominaisuus, jolla erotumme toisistamme. Jos tarjolla on kolme samanlaista, samanikäistä ja saman väristä kakkua, minkä valitset ja syöt?

Oman osaamisen tunnistaminen on haastavaa. Pohtiessamme osaamista varsinkin työelämäkontekstissa etsimme automaattisesti osaamista esimerkiksi aiemmista työtehtävistä tai tutkinnoista, joita olemme suorittaneet. Kun lisätään mukaan vielä oman osaamisen keskiön löytäminen suhteessa siihen, mistä työnantaja tai asiakas on valmis maksamaan, päästään haastavalle alueelle. Joko keksit ne kolme asiaa, joissa olet hyvä?

Kuinka usein olet miettinyt, että kaverisi on erityisen erottuva ja taitava jossain aiheessa? Olethan kertonut sen myös hänelle! Ulkoinen palaute on yksi keskeinen tapa tunnistaa ja hyödyntää omaa osaamistaan. Vaikka ei olisi aktiivisesti etsimässä uusia työelämähaasteita tai suorastaan työpaikkaa, on oman työmarkkina-arvonsa vuoksi vuosittain hyvä tarkistaa osaamispisteensä. Omaa osaamistaan voi kerätä esimerkiksi Joharin ikkunan avulla tai keräämällä palautetta sanapilvityökalulla.

Osaamista tapahtuu kaikilla elämän alueilla, ja niiden irrottaminen toisistaan on mahdotonta. Elämänkokemusta ei voi opetella kirjoista, eikä syvää tutkimustietoa kokemuspohjaisessa empiirisessä tutkimuksessa. Kaikelle oppimiselle, palautteelle ja omalle reflektiolle on paikkansa ja tarpeensa. Joskus osaamisen näkeminen on vaikeaa, sillä automatisoituessaan taitoa rupeaa itsekin pitämään itsestäänselvyytenä.

Oppimisen portaisiin (Sydänmaalakka 2000) kuuluu epävarmuus ja tietoisuus siitä, että omassa osaamisessa on kehitettävää. Parhaiten oppii kun ymmärtää, ettei tiedä jotakin asiaa. Pelko ei kuitenkaan saa rajoittaa: me olemme kehittyviä yksilöitä ja yhteisöjä. Vaikka jotakin asiaa ei osaisi, sitä voi harjoitella ja opetella sietämään omaa epävarmuuttaan osaamisen suhteen.

On sanottu, että kehittyä voi vain asioissa, joissa taitoa on jo. Tyhjän päälle ei voi rakentaa ja siksi on tärkeää tunnistaa oma osaamisensa ja jalostaa sitä eteenpäin – omaksi, työnantajan ja tilaajan eduksi. Kannustan siis vielä kerran: listaa ne kolme asiaa, joissa olet hyvä!

Peppi Tervo-Hiltula
Peppi Tervo-Hiltula
on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.

 

Piilo-osaajien #uraoivalluksia

Piilo-osaajat on yhteisö, jossa jaetaan kokemuksia ja ajatuksia työnhakuun ja työelämään liittyen. Keskusteluissa nousee usein esille, mitä uusia ajatuksia jäsenille on herännyt omasta tilanteesta eli jaamme #uraoivalluksia.

Yhteisöllisessä työnhakukampanjassa on se etu, että toisten oivallukset voivat herättää omia oivalluksia. Oivallukset voivat olla samoja tai resonoida yhdessä uudeksi yhteiseksi oivallukseksi. Toisen ajatus tai kokemus herättää huomaamaan, että minullahan on samanlainen tilanne tai olen kokenut tämän asian samalla tavalla. Toisen oivallus voi myös avata omaan ajatteluun uusia suuntia, jotka johtavat aivan erilaiseen oivallukseen, johon ei vain itsekseen pohtimalla olisi päässyt tai ratkaisun löytäminen olisi voinut kestää pitkään. Yhteisöllisyys on alusta vuorovaikutukselle, jossa syntyy #uraoivalluksia.

”Olen Piilo-osaajien myötä huomannut, että oma urapolku voi löytyä mistä tahansa: lähempää tai kauempaa. Olennaista on asettaa itselleen tärkeysjärjestykseen ne ominaisuudet, joita omassa unelmatyössä olisi. Työltä toivottavien ominaisuuksien kautta löytyy aivan uusia ulottuvuuksia, jotka eivät välttämättä ole samoja, jotka kumpuavat suoraan omasta substanssiosaamisesta. Kun näkee metsän puilta, huomaa mahdollisuuksien kirjon. Omiin arvoihinsa nojaten ja unelmiinsa uskoen voi löytää unelmien uralle.” Eva-Maria Hyvärinen

”Lukiessani kirjaa ”What color is your parachute?” oivalsin, että työnhakua kannattaa tehdä intohimo edellä. On viisainta määritellä tarkkaan, mitä haluaa tehdä, sillä silloin löytää töitä todennäköisemmin kuin jos etsisi ihan mitä vaan. Eikä löydä mitä tahansa töitä vaan unelmatyön! Ensin minusta tuntui tosi vaikealta rajata tarkasti hakua, sillä en olisi halunnut sulkea mitään mahdollisuuksia pois. Uskon kuitenkin, että tämä on paras vaihtoehto juuri minulle.” Virpi Naukkarinen

Virpin oivallukseen voit tutustua tarkemmin blogitekstissä Työnhakuun vipuvoimaa intohimosta.

Keskustelussa ja yhteisössä toisia arvostava ja kunnioittava henki on perustus, jota kaikki noudattavat. Itselle itsestäänselvä asia voi olla toiselle erilaisessa tilanteessa olevalle aivan uusi. On tärkeää, että keskustelussa uskalletaan nostaa esiin myös itselle uusia asioita. Näin on mahdollista oppia uutta, kasvaa ja kehittyä.

”Minussa on potentiaalia vaikka mihin. Minulla on mahdollisuus vaihtaa suuntaa ja ottaa uusia askelia urallani. Piilo-osaajilla on ollut oma merkittävä roolinsa näiden oivallusten syntymisessä.” Kaisa Selamo

”Oma osaaminen on enemmän kuin vain oma työhistoria. Koskaan ei ole liian vanha muuttamaan suuntaa ja muovaamaan omaa uraansa erilaiseksi. Toki se vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta mahdotonta se ei ole.” Jaana Saramies

”Oma uraoivallukseni on se, että omaa osaamistaan pitää aina välillä miettiä ja hahmotella uudelleen. Se oma polku voi löytyä jostain odottamattomasta suunnasta kunhan pitää silmänsä auki ja mielensä avoinna. Omaa osaamistaan ei voi myöskään vähätellä, sillä hyvää osaamista on kaikilla.” Hanna-Leena Myllärinen

otsikkokuvaksiSamat ominaisuudet, mitkä vievät yhteisössämme eteenpäin ja innostavat keskustelemaan, jakamaan ajatuksia ja kokemuksia, pätevät mihin tahansa muuhun yhteisöön tai verkostoon. Tila olla oma itsensä, antaa itsestään ja ottaa vastaan muilta, vievät eteenpäin ja luovat hyvää henkeä. Tästä muodostuukin koko yhteisöä kannatteleva noste – ja kuplinta!

 Lisää oivalluksia upean uran luomisesta voit käydä lukemassa Jaana Saramiehen kirjoituksesta How to build an amazing career?

 

Satu MannerKirjoittaja Satu Manner on utelias itseään kehittävä introvertti, jonka uteliaisuusalueen punainen lanka on uusien taitojen ja teknologioiden oppiminen nykyisen osaamisalueen ulkopuolelta.

 

 

 

 

 

Kaisa_profiilikuvaKirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.