Kone + oppiminen = koneoppiminen – Mitä se oikein tarkoittaa?

 

Onko sinulla satoja, jopa tuhansia kuvia napattuna kännykällä? Ja olisi kiva löytääkin sieltä jotain tiettyjä kuvia. Mutta kun ei jaksa järjestellä niitä, ei kykene, ei ole aikaa. Auttaisiko koneoppiminen? Ajeletko paljon autolla? Matkalla olisi ehkä mielekkäämpää tehdä jotain muuta kuin keskittyä ajamiseen. Auttaisiko koneoppiminen? Tässä vain pari esimerkkiä, joissa koneoppiminen voi auttaa.

No mitä se koneoppiminen sitten oikein on? Meillä on (tieto)kone. Syötetään sille mahdollisimman paljon opetusdataa. Kone oppii jotain maagista tämän opetusdatan sekä tiettyjen opetusalgoritmien avulla. Nyt meillä on opetettu kone. Koneelle voi nyt syöttää kyselyn, ja – tadaa – se antaa meille (toivottavasti mahdollisimman) oikean vastauksen.

koneoppiminen

Voit esimerkiksi antaa koneelle opetusdatana kissojesi ja koiriesi kuvia, ja kone oppii tunnistamaan ne. Sitten kone voisi vaikka tägätä kaikki Miisut, Muusat, Rekut ja Rollet kuvista, ja löytäisit helposti haluamasi karvaturrin kuvat muiden joukosta.

Koneoppiminen on puheenaiheena myös esimerkiksi rekrytoinnissa. Sen hyödyntäminen voisi tehostaa rekrytointiprosesseja, nopeuttamalla prosesseja ja tekemällä rekrytoinnista kustannustehokkaampaa. Kone etsisi hakijoiden joukosta muutaman sopivan kandidaatin, joista sitten lopullinen valinta tehtäisiin.

Työnhakijan kannalta voisi olla hyvinkin mielenkiintoista, jos koneoppimisen avulla saisi jollain tavalla tehostettua työnhakua. Ehkä apuja vaikkapa huikean hyvän hakemuksen tekoon!

Mikä sinusta olisi parasta, mitä koneet voisivat tehdä puolestasi?

 

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekryKirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

 

 

 

 

 

Kiinnostuitko koneoppimisesta? Lue lisää aiheesta täältä:

https://www.slideshare.net/21_venkat/s-32981502
https://dzone.com/articles/machine-learning-for-dummies
https://janiwahlman.com/2017/08/03/tekoaly-koneoppiminen-ja-liiketoiminta/
https://hbr.org/cover-story/2017/07/the-business-of-artificial-intelligence

 

Osaaja pois piilosta – Marjatan tarina

Marjatta Hellgren sai Piilo-osaajista positiivista vertaistukea ja rohkeutta työnhakuunsa löytäen uuden työn verkoston kautta.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Työnhaku on pääosin yksinäistä hommaa ja välillä esimerkiksi pettymysten aiheuttamat tunteet saattavat kasaantua eivätkä työssäkäyvät läheiset välttämättä sitä ymmärrä. Piilo-osaajien, kanssani samojen asioiden kanssa painiva ryhmä kiinnosti minua ajatustenvaihdon, uusien ideoiden ja vertaistuen toivossa. Ajattelin, että ryhmä voisi tarjota uskonvahvistusta ja positiivisia näkemyksiä työnhausta, jonka koin aika ajoin epämiellyttäväksi ja turhauttavaksi.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin tietysti saavuttaa näkyvyyttä itselleni ja verkostoja työllistymisen toivossa. Halusin myös saada uusia näkemyksiä työnhakuun ja kasvattaa rohkeuttani tulla avoimesti esille työnhakijana.

_5003772_1Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Tavoitteeni toteutuivat erittäin hyvin! Piilo-osaajat on matalan kynnyksen kanava päästä mukaan julkaisuihin ja tapahtumiin, jotka edesauttavat työllistymistä. Piilo-osaajien jäsenyydestä kertominen on toiminut hyvänä keskustelunavaajana erinäisissä yhteyksissä ja oman profiilin voi linkittää moneen paikkaan. Kampanja herättää paljon mielenkiintoa ja sen avulla voi erottua työnhakijoiden joukossa.

”Piilo-osaajat on matalan kynnyksen kanava päästä mukaan julkaisuihin ja tapahtumiin, jotka edesauttavat työllistymistä. Kampanja herättää paljon mielenkiintoa ja sen avulla voi erottua työnhakijoiden joukossa.”

Mitä muuta kampanja sinulle antoi sinulle?

Sain kampanjasta tsemppiä jatkaa ja uskonvahvistusta siihen, että työ joku päivä löytyy. Ymmärsin, että vika ei todennäköisesti olekaan minussa vaan monet muutkin seikat vaikuttavat työllistymiseen. Sain kampanjasta myös uusia ideoita työnantajien lähestymiseen sekä vinkkejä erilaisista työnhaun keinoista. Kampanjassa mukana oleminen on mielestäni pelkästään positiivinen asia ja hyvä keino osoittaa aktiivisuuttaan työnhakijana. Koin ylpeyttä olla mukana kampanjassa ja ylpeyttä myös muista mukana olevista huippuosaajista!

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Mitä menetettävää sinulla on? Piilo-osaajien kautta pääset näkyville ja mukaan tapahtumiin samassa tilanteessa olevien kanssa. Saat uusia kontakteja ja rinnallesi joukon upeita osaajia, jotka oikeasti haluavat auttaa toisiaan. Jaana ja kumppanit ovat avoimia ja ystävällisiä, ja…

…tähän joukkoon on helppo tulla!

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirjoittaja Marjatta Hellgren on henkilöstöjohtamiseen on henkilöstöjohtamiseen hurahtanut, pian valmistuva hallintotieteen maisteri, joka hyödyntää taaperoarjessa hämäläisiä lehmän hermojaan sekä kekseliästä luonnettaan. Marjatta löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Tuunaa työhösi lisää mielekkyyttä!

Työ ja työntekemisen tavat muuttuvat koko ajan muun maailman mukana. Tehtävänkuva muuttuu joskus nopeastikin,  vaikka nimike pysyisi samana vuosikaudet. Työn imu saattaa hukkua muutosten keskellä ja tunne työn mielekkyydestä hiipua. Parhaimmillaan tuunaaminen lisää voimavaroja työhön ja myös muuhun arkeen.

Työn pitäisi olla mielekästä ja tekijällä tunne työn hallinnasta ja  siitä, että saa käyttää työssä omia vahvuuksiaan. Ei kannata olla passiivinen oman työnsä suhteen ja vain odottaa ulkopuolelta tulevia muutoksia.  Kaikki vastuu työn kehittämisestä ei olekaan työnantajalla tai esimiehellä, vaan jokainen meistä voi ottaa aktiivisemman kehittäjän roolin!  Työn tuunaaminen on aktiivisen roolin ottamista ja oman työn muokkaamista ja kehittämistä itselle mielekkäämmäksi.

Työn sisältöä ei useinkaan voi kokonaan itse päättää, mutta ainakin osia siitä yleensä voi itse järjestellä. Oman työn mielekkyyden lisääminen auttaa jokaista voimaan paremmin työssä. Joskus esimerkiksi tehtävänkuvan muuttuminen voi saada aikaan voimattomuuden tai  jopa lamaannuksen tunteita, jos vaikka  mieluisimmat työtehtävät muuttuvat.  Mikä lisäisi hallinnan tunnettani ja saisi työn tuntumaan omalta? Millaiset organisaation käytännöt lisäisivät työn mielekkyyttä?  Tuunaamisella ei voi kuitenkaan ratkaista työyhteisöjen laajempia ongelmia, joiden muuttamiseen tarvittaisiin koko organisaation käytäntöjen muutosta. Jokainen voi kuitenkin olla mukana käytäntöjen kehittämisessä omalta osaltaan.  Yllättävän pienilläkin muutoksilla voi saada takaisin mielekkyyden ja hallinnan tunnetta työssä.

Jokainen voi jäsentää työnsä uudelle tavalla ja etsiä uusia näkökulmia saada työstä mielekästä. Pääasia on olla aktiivinen ja olla mukana kehittämässä ja jäsentämässä omaa työtään, omaa rooliaan työyhteisössä ja mihin suuntaan haluaisi työn kehittyvän. Työn tuunaaminen parhaimmillaan lisää myös työn imua, eli innostusta ja ylpeyttä työstä. Itselläni on vankka kokemus siitä, että tuunaamalla työtä omat vahvuudet huomioiden, niin työ myös sujuu paremmin ja tuntuu aidosti mielekkäältä.

pyörä

Joskus tarvetta työn tuunaamiselle tulee esim. sairausloman tai osatyökykyisyyden takia, jolloin tarve työn muutoksille on ilmiselvä. Silloinkaan ei kannata vain odottaa esimiehen tai työterveyshuollon ehdotuksia, vaan itse miettiä keinoja jatkaa työskentelyä. Mutta moni meistä hyötyisi myös ihan tavallisessa työarjessa aktiivisemmasta roolista ja asenteesta oman työn kehittämisessä. Kannattaa lähteä mukaan kehitysprojekteihin tai työkiertoon, parantaa työpaikan vuorovaikutusta tai etsiä erilaisia näkökulmia tehdä työstä oman näköistään.

Omaa työtä kannattaa aktiivisest hallita ja kehittää!

selfp

Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Haastavista asiakaspalvelutilanteista hauskoihin ihmiskohtaamisiin

 

”Mä en ikinä vois tehdä asiakaspalvelutyötä.” Tämän lauseen kuulen usein, kun kerron, mitä teen työkseni. Olen työskennellyt mitä erilaisemmissa asiakaspalvelutehtävissä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. En ole synnynnäinen asiakaspalvelija, mutta opettelin olemaan. Erityisen kuluttaviksi koin ne kuuluisat haastavat asiakaspalveluhetket, jotka osuvat vielä tänä päivänäkin herkkissieluuni täysillä ja syvälle. Miksi silti teen tätä työtä ja nykyään jopa nautin siitä?

Aluksi pitää tähdentää, että kohtaan (työssäni) pääsääntöisesti ihania ja ihmeellisiä ihmisiä. Tapaan päivittäin asiakkaita, kurssilaisia, työkavereita, yhteistyökumppaneita, sidosryhmien edustajia ja viranomaisia – kaikki Ihmisiä. Minusta erilaisuus on aina mielenkiintoista, ei outoa, pelottavaa tai väärää. Joskus tilanne kuitenkin vaatii iloisen mielen, huumorin ja kohteliaisuuden lisäksi erityistä valmistautumista, itseluottamusta ja asiaosaamista. Silloin kun asiakaspalvelutilanne on haastava.

Haastavissa asiakaspalvelutilanteissa on kokemukseni mukaan yleensä kyse siitä, että palvelu tai tuote ei vastaa asiakkaan odotuksia tai odotukset ovat valmiiksi negatiivisen puolella. Syitä tähän on varmasti yhtä monta kuin ihmisiäkin. Kun oivalsin, että asettumalla asiakkaan asemaan, saatoin nähdä tilanteen erilailla kuin aiemmin ja lähestyä myös ongelmaa neutraalimmin, tunsin aivan uuden maailman aukenevan minulle. Hankalien asiakkaiden sijaan kohtasinkin ihmisiä pulassa, avuntarpeessa tai neuvoa ja opastusta vailla.

”Hankalien asiakkaiden sijaan kohtasinkin ihmisiä pulassa, neuvoa ja opastusta vailla.”

Tehtäväni ei olekaan ensi hetkessä selvittää asiakkaalle syitä tilanteen syntyyn tai miten sen olisi voinut välttää vaan miettiä yhdessä hänen kanssaan, mitä voimme tehdä juuri nyt. Kannustan myös muita työntekijöitä ratkaisemaan asiat siinä hetkessä tai ainakin mahdollisimman pian. Mitä pikemmin asioihin reagoidaan, sitä pienempi sotku syntyy. Vaikka reklamaatiot ovat yksi keino asiakasymmärryksen keräämiseen, voitaisiin ne mielestäni usein välttää ja arvokas tieto mahdollisia kehityskohteita silmällä pitäen taltioida muilla keinoilla.

rivi5 Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Useat asiakaspalvelun oppaat ja opettajat lähestyvät juuri reklamaatiotilanteita hyvin samankaltaisesti viiden kohdan mallilla. Kaikissa on yhdistäviä piirteitä, joista kokosin itselleni sopivimman. Tätä voi tietenkin soveltaa myös muihin vaativiin ja haasteellisiin tilanteisiin.

  1. Kohtaa IHMINEN: Uskalla lähestyä harmistuneenkin oloista ihmistä, kysy miten voisit auttaa ja ennen kaikkea: kuuntele.
  2. Kiitä tai ilmaise muulla tavalla arvostavasti ongelman ilmituloa: ”Hyvä kun tuli puheeksi.” ”Kiitos kun soititte ja kerroitte…”
  3. Asetu asiakkaan asemaan ja osoita se myös sanoin: ”Todella kurja tilanne. Katsotaanpa mitä voimme tehdä…”
  4. Tässä ei etsitä syyllisiä. Pahoittelulla voi ottaa osan vastuusta. Jos tuli mokattua, pyydä reilusti anteeksi.
  5. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kerro vaihtoehdot ja kertaa tarvittaessa. Onko ratkaisu löytynyt vai pitääkö asiaa tutkia vielä lisää? Koska asiaan palataan? Pidä lupauksesi!

”Mitä pikemmin asioihin reagoidaan, sitä pienempi sotku syntyy. ”

Voisin tarinoida kohtaamisista, onnistuneista ja epäonnistuneista, loputtomasti. Kun koen asiakaspalvelutilanteen menneen erityisen hyvin, saan siitä voimaannuttavan onnistumisen tunteen. Nämä #hurmaushetket motivoivat minua jatkamaan ja kehittymään vieläkin paremmaksi asiakaspalvelijaksi. Esimiehenä mietin paljon myös muiden motivointia hurmaushetkien haalimiseen. Uskon esimerkillä johtamiseen sekä siihen, että kaikkia ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti. Olen onnekas kun saan työskennellä ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät asian tärkeyden ja merkityksen, myös työhyvinvoinnille. Kun töissä on hauskaa ja kaikilla on kiva fiilis, aistivat asiakkaatkin sen. Hyvä tunnelma edesauttaa #hurmaushetkien syntyä ja tartuttaa hymyjä kaikkien huulille.

Lopuksi haluan vielä paljastaa muutaman ”salaisen” aseeni, joilla pyrin rakentamaan hurmaushetkiä jokaisen asiakkaan päivään. Saa vapaasti kopioida.

  1. Huomioi ja huomaa Ihmiset, myös ne pienimmät. Itsekin äitinä olen otettu kun lapsosiani huomioidaan asiakkaina.
  2. Ole ystävällinen ja kohtelias ja tarjoa apua. Toimenkuvan voi ylittää, eikä palveleminen tee kenestäkään palvelijaa tai alempiarvoista. Yleensä tällaisten ihmisten vetovoima toimii myös yksityiselämässä.
  3. Kill them with kindness: älä tiputa standardejasi, vaikka saisitkin viileän vastaanoton. Pysy ystävällisenä ja asiallisena tilanteessa kuin tilanteessa.
  4. Katso suoraan silmiin ja hymyile. Kuinka kiva onkaan kun joku toivottaa jotain mukavaa iloisen hymyn kera.

 

Kuinka sinä kohtaat haastavat asiakas- tai muut vuorovaikutustilanteet? Käytätkö kenties puhejudoa?

 

Riina_kuvaKirjoittaja Riina Michelsson on asiakaspalvelun ammattilainen ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti, joka pohtii vapaa-aikanaankin asiakaskokemukseen vaikuttavia tekijöitä #hurmaushetkiä –blogissaan ja etsii samalla uusia ammatillisia haasteita. Riina inspiroituu palvelukokemuksista ja ihmisistä niiden parissa.

 

 

Jätä hyvä vaikutelma, vaikka et saisikaan työpaikkaa

Työnhakuprosessi kiinnostavaan paikkaan ei pääty kokonaan, vaikka et tulisikaan valituksi hakemaasi tehtävään. Uusi mahdollisuus ei ole vain myytti, vaan entistä enemmän totta nykypäivän työnhaussa. Siksi positiivisen vaikutelman jättäminen on tärkeää.

Haet työpaikkaa, joka kiinnostaisi sinua enemmän kuin kymmenen viimeksi hakemaasi paikkaa yhteensä. Viikko hakemuksen lähettämisen jälkeen odotuksesi palkitaan: sinut soitetaan haastatteluun! Haastattelussa ylität itsesi ja sitä seuraa jatkohaastattelu tiimin kanssa. Alat jo unelmoida elämästäsi uudessa työssä, katsella tulevaa työmatkaasi reittioppaasta ja pohtia löytyisikö uuden työpaikkasi läheltä parempi kuntosali.

Sitten sinulle soitetaan: olit kolmen parhaan hakijan joukossa, mutta tällä kertaa tehtävään valittiin toinen niistä kahdesta muusta, koska hänellä oli vuosi enemmän kokemusta vastaavista tehtävistä kuin sinulla.

Pidättelet puhelimessa pettymystäsi. Taasko sinulle kävi näin? Mukava ihminen linjan toisessa päässä kertoo että he pitävät sinut mielessä ja kannustaa hakemaan uudelleen, mutta sinä tiedät kyllä että se on vain asia joka on pakko sanoa. Oikeasti mahdollisuutesi päästä tähän unelmiesi työpaikkaan olivat nyt tässä, ja haaveet on paras kuopata.

Vai onko? Toisinaan todellisuus on kliseitä ihmeellisempää.

Hyviä uutisia täältäkin, 13kk työnhaun jälkeen viimein perjantaina allekirjoitin työsopparin ja vieläpä täysin sellaisen, josta olen koko tämän ajan (tai oikeastaan vielä kauemman) haaveillut. Työpaikka löytyi lopulta siten, että olin hakenut ilmoituspaikkaa ja käynyt parissa haastattelussa sen perusteella, mutta en kyseistä paikkaa saanut. Paria kuukautta myöhemmin otettiin yhteyttä, että heillä oli auennut uusi vielä paremmin mun profiiliin sopiva paikka ja pyydettiin haastatteluun. Suuri kiitos henkisestä tuesta ja konkreettisista vinkeistä tälle yhteisölle sekä tsemppiä teille, joiden työnhaku vielä jatkuu!

Näin kirjoitti eräs kumouslainen eli Kumouksen verkkokurssin osallistuja kesällä 2017

Ylläoleva tarina ei ole ainut laatuaan, vaan sellaisia on tullut Kumouksen porukassa vastaan useita: työnhakuprosessi tyssäsi haastatteluun, mutta myöhemmin samasta työpaikasta aukesi vieläkin sopivampi pesti ja työnantaja otti uudelleen yhteyttä.

Aiemmin tämä tuntui lähinnä myytiltä tai asialta jonka työnantaja sanoo lämpimikseen, pehmentääkseen pettymystä. Mistä johtuu että nykyään työnantajat ihan oikeasti ottavat uudelleen yhteyttä rannalle jääneisiin hakijoihin?

”Mistä johtuu että nykyään työnantajat ihan oikeasti ottavat uudelleen yhteyttä rannalle jääneisiin hakijoihin?”

Suurin syy on se, että rekrytointiammattilaiset ovat jo jonkin aikaa pöhisseet oikeiden tekijöiden etsimisestä yhtiöön, ei vain tehtävään. Sama trendi nostaa päätään myös järjestöissä ja julkisella sektorilla. Rekrytointiprosessissa kartoitetaan potentiaaliset hakijat jotka olisivat hyvä lisä ja mätsäys koko työpaikkaan, ei vain hakemaansa tehtävään. Tätä tehdään esimerkiksi etsimällä yhteensopivia arvoja, asennetta ja kehittymispotentiaalia.

minna22Kuva: Jenna Lehtonen

Ja kun prosessi on käyty loppuun, jäljelle jää valitun hakijan lisäksi hyvä reservi kärkihakijoita jotka olisivat myös sopineet hyvin kyseisen työnantajan palvelukseen. Tätä reserviä on alettu hyödyntää paljon enemmän viime vuosina. Rekrytointi on kallista ja aikaavievää puuhaa, ja kun olemassa on jo joukko ihmisiä jotka ovat läpäisseet kaikki muut seulat paitsi viimeisen rajauksen yksittäistä tehtävää täytettäessä, heitä kontaktoidaan oikeasti silloin kun uusia tilaisuuksia on tarjolla.

Mitä tämä tarkoittaa työnhakijan kannalta? Tärkeintä on se, että jos olet päässyt haastatteluun asti mutta et tule valituksi, pyri aina jättämään hyvä vaikutelma työnantajan suuntaan. Kiitä mahdollisuudesta tutustua ja kerro suoraan että olet erittäin kiinnostunut myös uusista ehdotuksista, jos se pitää paikkansa.

”Tärkeintä on se, että pyrit aina jättämään hyvän vaikutelman työnantajan suuntaan.”

Kuuluu asiaan että sinua harmittaa kun hakemasi työpaikka menee sivu suun, ja asiaa kannattaa puida ystävien ja läheisten kanssa. Älä kuitenkaan pura harmitustasi rekrytoijaan tai työnantajaan. Toki, jos rekrytointiprosessi tai hakijoiden kohtelu on ollut niin huonoa että olet menettänyt kiinnostuksesi koko työnantajaan, rakentavan palautteen antaminen prosessista on hyvä idea.

Mutta jos olet edelleen kiinnostunut kyseisestä organisaatiosta, pidä ulosantisi heitä kohtaan positiivisena, jotta jätät heille hyvän muistijäljen.

 

minna6 copy

Kirjoittaja Minna Rantama on Kumouksen yrittäjä ja työnhakusparraaja, valtiotieteiden maisteri ja luovaa työnhakua rakastava generalisti. Minnaa kiinnostaa työnhaun kehittämisen lisäksi kansainvälinen politiikka, johtaminen, kuulokkeet päässä käveleminen ja joogamaton auki rullaaminen.

Kumous – Uusi Työnhaku tekee töitä sen puolesta että korkeakoulutetut moniosaajat osaavat kertoa rohkeammin osaamisestaan ja hakea töitä ennakkoluulottomilla, toimivilla tavoilla. Tammikuussa 2017 perustettu yritys on kasvanut satojen “kumouslaisten” yhteisöksi jonka ytimessä on verkkokurssi, ilmaisia oppaita ja kasapäin vertaistukea. Kumous on siis aktiivinen keskusteluyhteisö, ja verkkokurssin salaisessa Facebook-ryhmässä pohditaan joka päivä työnhakuun, uraan ja omaan osaamiseen liittyviä isoja ja pieniä kysymyksiä.