Kukista kaaos! Tietotyöläisen ja työnhakijan ketteriä ja yhteisöllisiä työkaluja

Kuten Piritta Apell kirjoitti taannoin Piilo-osaajien blogissa, perheen ja uran yhteensovittaminen kehittää ihmisessä monia taitoja, joista ajan ja prioriteettien hallinta ei ole niitä vähäisimpiä. Myös työnhakija saa taatusti oman osansa eri osa-alueiden kanssa tasapainoilusta!

Tällaisen kuvion pyörittäminen edellyttää myös ihan konkreettisia työkaluvalintoja esimerkiksi nopeaan viestimiseen eri tahojen kanssa ja oman aikataulun ja tavoitteiden suunnitteluun. Työelämässä tutuksi tulleet laajat enterprise-tasoiset ratkaisut eivät tule useinkaan kyseeseen silloin, kun toimitaan itsenäisesti, useiden pienten toimijoiden kesken, tai kenties vasta uusia ratkaisuja pilotoiden.

Listasin tähän artikkeliin muutamia (lähes) ilmaisia työkaluja, joita on tullut vastaani. Tarkoitus ei ole mainostaa mitään tiettyjä ratkaisuja, vaan herättää ajatuksia sekä työnhakijoiden että vaikkapa itsensä työllistäjien tueksi.

9408028555_396725f058_b
Photo credit: Lachlan via Foter.com / CC BY

Yhteydenpito, palaverit ja sisällöntuotanto

Slack on ollut todella hyvä työkalu yksittäisen projektin, kuten Piilo-osaajat -pilottihankkeen viestinnässä, ja se toimii hyvin myös yrityskäytössä. Mielestäni Slackin arvo on siinä, miten se onnistuu alentamaan keskustelemisen ja tyhmienkin kysymysten kysymisen kynnystä ja tällä tavoin tukee tiimiytymistä mainiosti. Sen rajoite kuitenkin on, että ilmaisversiossa keskusteluketjujen historiaa ei ole etsittävissä kovin kauas taaksepäin.

Yhteydenpidon kannalta kenties yleisimmin vastaan tuleva kokonaisuus tulee Googlelta. Sähköposti, chat ja kalenterin ylläpito onnistuu yksillä tunnuksilla. Lisäksi etäpalavereiden järjestämiseen Googlen Hangouts on pienille toimijoille ihan varteenotettava vaihtoehto. Se mahdollistaa ainakin sen, että kalenterikutsu ja varsinaisen palaverin linkki pysyvät suunnilleen samassa paikassa. Esimerkiksi Skypen ilmaisversiota käytettäessä kalenterikutsuja ei käytännössä pysty lähettämään, vaikka sovellus sinänsä ajaa asiansa yhteydenpidon välineenä loistavasti.

Erilaisten dokumenttien luominen, tiimin kesken kommentointi ja versiointi tapahtuu helposti ja lähes huomaamatta Google Docsissa. Mikäli vastaan tulee sellaisten sisältöjen tuottamista, joka vaatisi vielä jykevämpää versioiden ja muutosten hallintaa, saattaisin kääntyä SMASHdocsin puoleen. SMASHdocs puhuu tehokkaan versioinnin lisäksi älykkäistä sisällöistä, joihin voi lisätä esimerkiksi tunnisteita löydettävyyden helpottamiseksi ja joita voi viedä useisiin eri formaatteihin eri käyttötarkoituksia varten. Voisiko jopa olla niin, ettei enää tarvitsisi käyttää aikaa hukassa olevien dokujen metsästämiseen?

Asiakastiedot ja liidien hallinta

Niin työnhakijan kuin itsensä työllistäjänkin kannattaa ylläpitää jollain tavalla listoja kiinnostavista yrityksistä: mitkä yritykset voisivat hyötyä osaamisestani, mihin yrityksiin olen jo ollut yhteydessä, keneen siellä, milloin, mitä keskusteltu, miten jatketaan, milloin tavataan, ja niin edelleen.

Tutulla Excelillä pääsee tietenkin alkuun, mutta saatuani vinkin tutustua Airtablenimiseen palveluun, siirsin tällaisen tiedon hallinnan sinne. Airtable on hieman kuin ”online Excel”, jossa on valmiita prosessipohjia muokkaamista varten, jopa Customer Relationship Management (CRM) -tarkoitusta varten. Yksittäiseen taulukkoon voi kutsua myös muita henkilöitä mukaan ja määrittää heille tehtäviä ja aikatauluja. Sisälläni asuva tylsä prosessityyppi pitää siitä, että koko liidiputkea ei tarvitse rakentaa alusta lähtien ja että taulukko on aina ajan tasalla ja versioituna verkossa.

Ehkä hieman yllättäen projektityökaluna varsinaisesti tunnettu Trello taipuu kätevästi myös liidiputken rakentamiseen. Se tarjoaa helposti muokattavan, visuaalisen työpöydän projektien hallintaan ja yhdessä työskentelyyn. Olen rakentanut sinne kokeiltavaksi kevyen, myyntiputken vaiheet sisältävän näkymän, joka muistuttaa erästä oikeaa CRM:ää eli Pipedrivea. Trellon rajoitukset kuitenkin tulevat esiin raportoinnissa, johon työkalusta ei oikeastaan paljon paukkuja löydykään.

Omien tehtävien ja projektien seuranta

Lukuisilla työkaluilla voi tehdä to-do-listoja tai määrittää itselleen ja yhteistyökumppaneilleen tehtäviä. Tähän taipuu myös edellä mainittu Airtable, samoin kuin vaikkapa Wunderlist. Työmäärien ennakkosuunnittelu ja aikatauluttaminen oikeasti järkeviksi kokonaisuuksiksi on silti usein eri juttu kuin täskilistojen hallinnointi.

Käytin aluksi Trelloa erilaisten muistettavien asioiden koostamiseen. Niin kivaa kuin Kanban-tyyppinen tehtävien siirtely putkesta toiseen olikin, kokonaisuus ei kuitenkaan täysin toiminut minulle, kun tehtävät piti saada järkeväksi, hallittavaksi aikajanaksi. Ongelma oli jo ennestään tuttu: kuinka voin tehdä tehtäväkuormani näkyväksi ja ennakoitavaksi siten, että pystyn tekemään oikeita asioita käytettävissäni olevalla ajalla?

Tätä varten otin äskettäin kokeiltavaksi Dapulsen. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että voin luoda sinne kaipaamani visuaalisen aikajanan, joka alkaa muistuttaa jo ihan virallisia projektinhallintasovelluksia. Mikä tärkeintä, tämän avulla näen, mikäli eri projektien tehtävät alkavat mennä liikaa limittäin ja lomittain. Luonnollisesti myös Dapulseen voi kutsua yhteistyökumppaneita mukaan. Hyödyllisenä näen mahdollisuuden jakaa sieltä käsin taulukkomuotoisia raportteja hankkeiden etenemisestä.

Mikä toimii sinulle?

Aiheesta saisi helposti pidemmänkin tarinan ja hyödyllisiä alaotsikoita voisi listata useita. Vaikkapa ideoinnin työkaluista Evernote, markkinoinnin saralta MailChimp ja osaamisen jakamisen/webinaarien ratkaisuista esimerkiksi Thinkify voisivat olla jatkoartikkelin arvoisia.

Toisaalta tällainen listaus on nykymaailmassa aina enemmän tai vähemmän work-in-progress. Uusia työkaluja kun putkahtelee markkinoille jatkuvasti ja kaikesta ei ole mahdollista pysyä perillä. Itse olen pitänyt tärkeänä, että käyttämäni ohjelmistot toimivat sekä tietokoneella että mobiililaitteella, ja saan niistä ilmoitukset ja muistutukset silloin, kun jotain tarvitsee tehdä. Aina kannattaa myös muistaa, että mikään yksittäinen sovellus ei kuitenkaan korjaa tosielämän ajankäytön tai viestinnän pullonkauloja.

Jos kaipaat vielä lisää vinkkejä, lue myös Jaakko Männistön blogi +50 melkein ilmaista työkalua, jota ilman et halua elää. Sieltä löytyy ketteriä vaihtoehtoja yrityskäyttöön muun muassa myynnin, markkinoinnin ja rekrytoinnin toteuttamiseen.

Marjaana Jokinen

Kirjoittaja Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen risteyskohdassa ja kasvattaa taaperoaan musiikilla, kaurapuurolla ja savolaisilla sutkautuksilla. Marjaana löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien kautta ja on poistunut piilosta

Mitä tarkoittaa työnhakijan kesäloma?

Monesti sanotaan, että Suomi on kiinni heinäkuun. Kannattaako siis työttömän tai uusia tuulia haikailevan olla aktiivinen työnhaun suhteen kesällä? Voiko työnhausta pitää lomaa? Entä kannattaako yrityksen rekrytoida kesän aikana?

Itse sain juuri päätöksen muutaman viikon kestäneeseen rekrytointiprosessiin. Valitettavasti tällä kertaa ei tärpännyt, mutta oli hyvä huomata, että niin vaan pyörivät haastattelut ja soveltuvuustestit keskellä heinäkuutakin. Tämän ja muutaman muun työpaikan hakemusprosessin perusteella uskallan väittää, että monet yritykset rekrytoivat kesälläkin. Muiden työtehtävien parissa saattaa olla hiljaisempaa, joten aikaa jää hyvin käydä läpi työhakemuksia ja pitää haastatteluita. Harva yritys kuitenkaan sulkee oviansa kokonaan heinäkuunkaan ajaksi. Työnhakijoillakin saattaa olla paremmin aikaa osallistua haastatteluihin ja erilaisiin testeihin. Aktiivista työnhakijaa tuskin haittaavat pienet muutokset kesän suunnitelmiin, jos haastattelukutsu käy.

Hyppy

Moni yritys näkee kesän tehokkaana aikana rekrytoida, koska syksyllä on sitten heti uusi ihminen valmiina remmiin, kun työnteko käynnistyy jälleen täysillä. Omien kokemuksieni mukaan monessa avoimessa tehtävässä on saatettu laittaa pitkiäkin hakuaikoja kesää vasten. Tällöin työnhakija saa odotella varsin kauan vastauksia prosessin etenemisestä. Jos olen kysellyt hakuprosessin tilanteesta, olen saattanut saada suoran vastauksen, että prosessi ei etene kesän aikana. Tällöin yritys kuitenkin ottaa riskin, että parhaat hakijat saattavat myös kesän aikana työllistyä muualle. Työnhakijoita olisi hyvä tässä(kin) tilanteessa informoida aktiivisesti prosessin kulusta.

Yrityksen kannattaa myös miettiä tarkkaan, mitä yhteystietoja työpaikkailmoitukseen laitetaan kesäaikana. Haluaako yhteyshenkilö saada puheluita laiturin nokkaan tai festareille vai olisiko parempi laittaa tarkat soittoajat ja töissä olevien yhteystiedot? Olen huomannut, että itsellä soittamisen kynnys on kesän aikana korkeampi, koska ei haluaisi häiritä lomalaisia, mutta olen luottanut, että jos ilmoituksesta numero löytyy, niin silloin siihen odotetaan puheluitakin tulevan.

Kuten Marjatta Hellgren kirjoitti aiemmin Piilo-osaajien blogikirjoituksessaan, työnhaku käy ajoittain itse työstä. Kesällä olen kuitenkin itse seurannut avoimien paikkojen ilmoittelua vain toisella silmällä ja jättänyt avoimien hakemusten teon sekä muutenkin tarvetyöpaikkojen etsimisen vähemmälle. Työpaikkoja laitetaan kuitenkin hakuun läpi kesän joka arkipäivä ja mikäli työnhaun unohtaa kokonaan, saattavat hakuajat umpeutua ennen elokuuta ja unelmatyöpaikka livahtaa ohitse.

Kukkia

Välillä on hyvä keskittyä täysipainoisesti myös lomailuun ja Suomen vähälumisesta kesästä nauttimiseen. Suomessa kuitenkin tapahtuu paljon myös kesällä, ja kesä on erityisesti hyvää verkostoitumisen aikaa erilaisissa tapahtumissa tai hiekkalaatikon reunalla. Myös Mothers in Business -yhdistyksen Piilo-osaajat -kampanjamme on ollut aktiivinen koko kesän ajan ja onpa pari osaajaa työllistynytkin keskellä kesää!

Niinpä suositukseni kaikille uusia haasteita kaipaaville on ottaa kesällä rennommin niin työnhaun suhteen kuin muutenkin, mutta samalla avoimin mielin silmät ja korvat auki Suomen suvessa.

Kuva_Elina JortikkaKirjoittaja Elina Jortikka on käytännönläheinen kauppatieteiden maisteri ja 1,5-vuotiaan pojan äiti, jonka sydän sykkii asiakaspalvelulle etsiessään seuraavaa askelta työelämän poluilla.

Unohda VIP, tänä kesänä haluat olla SIP!

Suomen kesä on täynnä festivaaleja, tapahtumia, kyläjuhlia ja kissanristiäisiä, joihin jokaiseen on tarjolla omat VIP-passinsa. Tunnelma on riemukas – vipissä eivät paina arkihuolet, vaan kesäauringossa päivettyneet ihmiset kohottelevat skumppalasejaan oikealle ja vasemmalle. VIP-elämä ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Paluu arkeen voi olla masentava, mutta onneksi meistä jokainen voi olla SIP (Socially important person) vaikka joka päivä.

SIP tarkoittaa henkilöä, jolla on vaikutusvaltaa omassa sosiaalisessa verkostossaan. Usein sippeinä pidetään tuhansien tai miljoonien seuraajien tubettajia tai bloggaajia, mutta väitän, että lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan. Nyt käytössä olevat viestintävälineet ja työkalut mahdollistavat entistä nopeamman tiedonvälityksen, emmekä kaipaa mainostoimistojen huippuunsa hiottuja mainoskampanjoita. Kuluttajat kaipaavat sisältöjä, joihin voivat samaistua. Henkilökohtaisuus, aitous ja rosoisuus pitävät pintansa ja kaverisuositusta pidetään luotettavampana kuin yrityksen omaa viestintää.

”Lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan.”

Tähän koko Piilo-osaajien projektikin perustuu. Projektin kautta työllistynyt Marjaana kertoi tarinansa blogissa viime viikolla ja uusi suunta työelämässä vaati vain yhden oikean LinkedIn-kontaktin. Se kuvaa myös viestinnän murrosta hyvin: perinteinen enemmistö-vähemmistö -ajattelu ei toimi, vaan kaiken ytimessä on kohdentaminen. Viestiään kannattaa viilata niin kauan, että se puhuttelee ennemmin tarkkaan rajattua pienempää yleisöä kuin summittaista miljoonayleisöä.

social-media-1233873_1920

SIP-ilmiötä kannattaa siis hyödyntää myös työnhaussa. Kuka voisi olla oikea henkilö välittämään juuri sinun viestisi eteenpäin? Tunnetko oman alasi vaikuttajan, jolle voisit linkittää LinkedIn-profiilisi tai oletko kertonut edes omassa verkostossasi etsiväsi uusia tuulia urallasi? Työnhausta ei tarvitse tehdä teatteria eikä sinun kannata hirttäytyä henkilöbrändäykseen, mutta usein unohdamme, että kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.

”Kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.”

Jos työnhaun ajatteleminen tai työnhaun edistäminen kesällä tuntuu liian vaivalloiselta, voit aloittaa pienin askelin. Suosittele ja kehu ensin kollegaasi, kuten Hanne Kettunen Valeäiti -blogista teki, tai suosittele lomalukemistasi myös Facebook-kavereillesi. Kesällä on lupa löysätä ylintä nappia ja ottaa vähän rennommin. Sitäpaitsi kuka tietää, vaikka urasi seuraava tärkeä kontakti löytyisi tänä viikonloppuna Tammerfestien vipistä!

 

emminuorgam_katarinakirvesmakiphotography_web-2

Kirjoittaja Emmi Nuorgam on sisältöammattilainen, tapahtumantekijä ja markkinoinnin jokapaikanhöylä, joka harrastaa ravintoloissa syömistä ja Twitterissä vänkäämistä.

Mitä puhelimessa voi kysyä ja muita ajatuksia työnhausta

Työnhaku on mielestäni kovaa työtä. Mukavuusalueelta on poistuttava ja laitettava itsensä likoon, joskus jopa enemmän kuin itse työelämässä. Herkkänahkaisuuteen ei ole varaa ja ”turhan” työn tekemiseen pitää tottua.

Tässä blogitekstissä pohdin työnhaussani minua eniten askarruttaneita ja ahdistaneitakin kysymyksiä, joihin vastaan omien kokemuksieni pohjalta.

Soittaako  vaiko eikö soittaa?

Olen saanut vinkin: soitto-hakemus-soitto. Itse olen pyrkinyt soittamaan hakuprosessin aikana ainakin kerran. Sähköpostien ja sähköisten viestien aikakautena puhelin soi yhä harvemmin. Siksi uskonkin, että puhelinsoitolla voi erottua. Läheskään kaikki työnhakijat eivät soita. Puhelun kautta on myös mahdollista saada tietoa, jota muilla ei ole.

”Sähköpostien ja sähköisten viestien aikakautena puhelin soi yhä harvemmin.”

Soittamalla ennen hakemuksen lähettämistä voi saada arvokasta informaatiota, jota hyödyntää hakemustekstissä. Olisi hyvä lähettää hakemus pian puhelun jälkeen ja laittaa hakemukseen viitteeksi ”puhelinsoitto xx kanssa xx päivänä”. Hakemuksen lähettämisen jälkeen kannattaa myös soittaa ja palauttaa itsensä rekrytoijan mieleen.

Olen harjoitellut soittamista eikä se vieläkään ole erityisen miellyttävää, mutta on alkanut sujua jo hiukan luontevammin. Yleensä puhelut ovat osoittautuneet mukaviksi ja jälkeen päin olen miettinyt, että mitä oikein stressasin. Joskus puhelun perusteella olen myös jättänyt hakemuksen lähettämättä.

Mitä puhelimessa/haastattelussa voi kysyä?

Puheluiden kautta olen saanut arvokasta informaatiota esimerkiksi siitä, mitä uuden henkilön toivottaisiin saavuttavan tehtävässä, onko organisaatiossa tapahtumassa muutoksia ja millaisia kehitystarpeita organisaatiossa on.  Itsestäänselvyyksiä ei kannata kysyä eikä sellaista, jonka voi helposti selvittää itsekin. Alla muutamia käyttämiäni kysymyksiä, joita voi mahdollisesti hyödyntää myös haastattelussa.

  • Millaisessa tiimissä valittu henkilö työskentelee?
  • Mitä uudelta henkilöltä odotetaan esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana?
  • Millaisia mahdollisuuksia työpaikassa on kehittyä/edetä?
  • Miten yritystä on tarkoitus kehittää?
  • Millaiset ovat yrityksen tulevaisuudennäkymät?
  • Haastattelun lopuksi voi myös kysyä, millaista palautetta antaisitte minulle haastattelun perusteella sekä tietysti myös hakuprosessin seuraavasta vaiheesta.

thought-2123971_960_720

Mitä jos heti ei tärppää?

Työnhaussa ”hassuinta” on ehkäpä se, että harvoin tietää mitä tapahtuu ja milloin tapahtuu. Epätoivon hetkellä voi tuntua, että tämä ei pääty koskaan. Ja seuraavana päivänä saattaakin saada haastattelukutsun ja ehkäpä samaan syssyyn myös työtarjouksen. Yhtäkkiä onkin tilanteessa, jolloin pystyy/joutuu valitsemaan.

Työnhakuun liittyy myös tuuria. Ajatus, että ei olisi voinut tehdä enää mitään paremmin, saattaa helpottaa oloa. Ja se, että joka päivä joku saa työpaikan.

”Joka päivä joku saa työpaikan.”

Työnhausta voi löytää positiivisiakin asioita, sillä sen aikana varmasti kehittyy ainakin viestinnässä ja esiintymisessä. Sen kautta oppii myös sietämään ja käsittelemään epävarmuutta ja pettymyksiäkin. Työnhaku antaa myös mahdollisuuden joustavampaan elämään, sillä työnhaku ei ole aika- tai paikkasidonnaista.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, mutta taukoa voi pitää. Koska työnhaku on työtä, on hyvä myös lomailla eikä hakea työtä kellon ympäri.

Entäs piilotyöpaikat?

Arvioiden mukaan jopa 75% suomalaisista on saanut työpaikkansa muutoin kuin vastaamalla avoimeen työpaikkailmoitukseen. Yritykset täyttävät paikkoja ilman raskasta rekrytointiprosessia, jos sopiva henkilö sattuu kohdalle. Tarpeista viestitään esimerkiksi oman henkilöstön kautta ja tästä syystä verkostojen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ei ole kannattavaa salata verkostossaan sitä, että etsii töitä vaan rummuttaa tietoa avoimesti.

Piilo- tai pikemminkin tarvetyöpaikkoja saattaa löytyä ns. rivien välistä esimerkiksi start-up yrityksistä, muuttuvien henkilöstötilanteiden yrityksistä ja kasvuyrityksistä. Yrityksen mahdollinen tarve tulisi löytää ja ehdottaa omaa ratkaisuaan siihen oman osaamisensa kautta. Tarvetyöpaikkoja voi hakea ottamalla suoraan yhteyttä yritykseen ja lähettämällä avoimen hakemuksen, jossa kuvailee, mitä sinulla olisi annettavaa yrityksen ”viivan alle” ja millainen toimenkuvasi voisi olla. Oman hissipuheen on hyvä olla hiottu yhteydenottoa ajatellen.

”Sinusta ollaan kiinnostuneita niin kauan kuin itse olet kiinnostunut muista.”

Kuten jo mainitsin, verkostoilla on suuri merkitys työnhaussa. Työnhaun aikana verkostojaan voi kasvattaa esimerkiksi järjestöjen, tapahtumien, harrastusten tai opintojen kautta. Ihmisiin on hyvä suhtautua avoimesti ja ystävällisesti, sillä koskaan ei tiedä, missä seuraavaksi saatatte kohdata. On hyvä myös muistaa, että sinusta ollaan kiinnostuneita niin kauan kuin itse olet kiinnostunut muista. ”Kysy, kysy, kysy” on minun mantrani, sillä ihmiset tykkäävät puhua itsestään ja itselleen tärkeistä asioista. Kysymällä ja kuuntelemalla muita voi paitsi osoittaa kiinnostustaan, mutta myös selvitä monista tilanteista, joissa oma asiantuntijuus ei välttämättä riitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirjoittaja Marjatta Hellgren on henkilöstöjohtamiseen on henkilöstöjohtamiseen hurahtanut, pian valmistuva hallintotieteen maisteri, joka hyödyntää taaperoarjessa hämäläisiä lehmän hermojaan sekä kekseliästä luonnettaan.

Osaaja pois piilosta – Marjaanan tarina

Marjaana Jokinen löysi Piilo-osaajien avulla nopeasti väylän osaamisensa jakamiseen.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olin sopivalla aaltopituudella tälle asialle, koska osallistuin alkuvuodesta MiB Tampereen työnhaun verkostoitumistapahtumiin. Tapahtuman Facebook-keskustelussa huomasin Jaana Saramiehen kyselevän osallistujilta kiinnostusta yhteisen kampanjasivuston perustamiseen. Olin vasta hiljattain alkanut pohtia seuraavaa ura-askeltani, joten minulla kesti jonkin aikaa lämmetä ajatukselle. Hyppäsin kuitenkin mukaan heti ensimmäiseen aaltoon, koska olin jo päättänyt tehdä asioita eri tavalla kuin aiemmin ja tämä oli juuri sitä!

IMG_20170710_142753.jpg

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Varsinainen motivaationi tuli erääseen täydennyskoulutukseen liittyvästä kehitysprojektista. Toivoin löytäväni kampanjan näkyvyyden avulla yhteistyökumppanin ja jatkoa varten myös muita kiinnostavia toimeksiantoja, joissa informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen taustalleni olisi tarvetta.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Erittäin hyvin! Kampanja julkistettiin perjantaina 19.5. ja jo seuraavana tiistaina sain yhteydenoton. Osaamisestani kiinnostunut taho sanoi bonganneensa minut nimenomaan kampanjan myötä LinkedIn-verkostosta ja olenkin sittemmin jatkanut keskusteluita heidän kanssaan. Tarkennan kehitysprojektini tavoitteita ja suunnitteilla on muutakin yhteistyötä, jossa muun muassa asiakasprojektikokemukseni voi olla avuksi.

”Kampanja julkistettiin perjantaina 19.5. ja jo seuraavana tiistaina sain yhteydenoton.”

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Kampanja on yllättänyt positiivisesti joka suhteessa! Yksi konkreettinen hyöty on, että olen alkanut käyttää omia some-kanaviani aiempaa tehokkaammin. Esimerkiksi Twitterin kautta olen löytänyt useita hyödyllisiä, ammatillisen kehittymiseni kannalta tärkeitä tahoja seurattavaksi ja kontaktoitavaksi. Myös LinkedIn on noussut silmissäni uuteen arvoon: päivitykset Piilo-osaajista keräävät nelinumeroisia lukijamääriä muutamissa päivissä.

On myös ollut hienoa tutustua muihin Piilo-osaajiin, jotka ovat kukin omilla aloillaan aivan huippuja! Meillä on ollut hyvä yhdessä tekemisen henki, joka näkyy esimerkiksi vilkasta keskustelua käyvässä sisäisessä Slack-kanavassamme. Vinkkaamme toisillemme työ- ja koulutusmahdollisuuksia ja suunnittelemme kampanjan etenemistä.

”Päivitykset Piilo-osaajista keräävät LinkedInissä nelinumeroisia lukijamääriä muutamissa päivissä.”

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Ketteryydestä ja kokeilukulttuurista puhutaan usein, mutta tämä kampanja on oikeasti esimerkki siitä. Takana ei ollut kuukausien kehitystyötä, vaan Jaanan visiosta liikkeelle lähtenyt MiB Lab -pilottikokeilu, jossa on edetty isolla sydämellä, innostuksella, kokeillen ja jatkuvasti parantaen. Projekti on mielestäni edennyt erittäin ammattimaisesti näinkin lyhyessä ajassa.

Jos siis haluat olla mukana tekemässä työelämää uuden näköiseksi, niin rohkaisen lämpimästi tulemaan mukaan vain!

 

Marjaana Jokinen Haastateltava Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen risteyskohdassa ja kasvattaa taaperoaan musiikilla, kaurapuurolla ja savolaisilla sutkautuksilla. Marjaana löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien kautta ja on poistunut piilosta.