“Mitään ei saa enää sanoa” – viestinnällä rakennetaan yhdenvertaista yhteiskuntaa

Tyttö istuu nurmikolla.

Kuva: Mika Baumeister / Unsplash

Viestintätyö on läpikotaisin kielellistä, ja kielellä on valtaa. Asiallisella kielenkäytöllä voidaan edistää osallisuuden kokemusta ja yhdenvertaisuutta – asiaton, kohderyhmälle sopimaton ja vaikea kielenkäyttö puolestaan aiheuttaa vähintäänkin harmaita hiuksia, pahimmillaan sulkee ulkopuolelle kokonaisia ihmisryhmiä. Asialliseen kielenkäyttöön kuuluu kohderyhmän moninaisuuden huomiointi, ja siitä hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteiskunta.

Mitään ei saa enää sanoa, miksi tästäkin asiasta pitää tehdä tällainen numero, saako sukupuolista puhua enää mitään, kaikki on nykyään niin vaikeaa…

Nämä tuskastuneet lausahdukset ovat tulleet tutuiksi tavalla tai toisella. Ne tulevat vastaan niin yksityisissä kahvipöytäkeskusteluissa kuin työpaikkojen ruokaloissakin, ja nykyään enenevässä määrin, sillä sukupuolen moninaisuudesta, sukupuolineutraaliudesta ja inklusiivisuudesta puhutaan nyt varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Keinotekoisten normien ulkopuolella oleva elämä ei ole enää maton alle lakaistava kuriositeetti, vaan arkitodellisuutta (vihdoin!).

Itse väitän, ettei kyse ole millään tapaa vaikeasta asiasta, vaikka tuskastuneesta, vastahankaisesta puhinasta voisi niin päätelläkin. Mahdollisesti uusien termien haltuunottoja uusiin toimintatapoihin tottuminen toki voi viedä oman aikansa, mutta lopulta kyse on tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuuden toteutumisesta.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on mielestäni tärkeää jokaiselle asemasta tai ammatista riippumatta, mutta erityisen tärkeää se on valtionhallinnossa ja hallinnon viestinnässä. Suosikkilakipykäläni (kyllä, minulla on sellainen) on hallintolain yhdeksäs pykälä, joka ohjaa kaikkien viranomaisten viestintää mutkattomasti:

“Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.”

Tämän lisäksi viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Siihen tarvitaan asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kielenkäyttöä.

Silmälasit avoimen kirjan päällä

Kuva: Dmitry Ratushny / Unsplash

Viestijän työ on usein läpikotaisin kielellistä. Siihen mahtuu paljon erilaisten tekstien käsittelyä, sähköpostien ja tiedotteiden kirjoittamista, asiakaspalautteeseen vastaamista, pikaviestejä kollegoille ja monenlaista viestinnän kehittämistä. Kieli on vallankäytön väline, joten ei ole ihan sama, miten asioista ja ihmisistä puhutaan.

Tyypillisenä esimerkkinä vakiintuneesta mutta suuren joukon ihmisiä pois sulkevasta kielenkäytöstä voisi mainita sanan esimies. Monissa yrityksissä ja organisaatioissa on jo yleisessä käytössä sen sukupuolineutraali korvaaja, esihenkilö. Usein kuulee kuitenkin edelleen sanottavan, ettei sukupuolella titteleissä ja ammattinimikkeissä ole merkitystä – toisin sanoen ei haittaa, vaikka esimerkiksi naispuolisetkin johtajat tulevat kutsutuiksi esimiehiksi, sillä esimiehen kaltaisissa vakiintuneissa ilmauksissa mies-sanan merkitys on haalistunut. Sama pätee vaikkapa lakimieheen, puhemieheen ja virkamieheen. Miehiä kaikki tyyni, myös muiden sukupuolten edustajat!

Arkielämämme ei kuitenkaan tue sitä käsitystä, että voisimme kutsua kaikkia kanssaihmisiä huoletta miehiksi. Sukupuolten moninaisuus on tänä päivänä yleisesti tunnustettu ja tunnistettu asia. Nykyään tiedetään ja ymmärretään, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi, eivätkä eri sukupuolet ole kadonneet mihinkään, vaikka -mies -päätteisiä titteileitä on viljelty maailman sivu. Tässä kohtaa sukupuolella on väliä, sillä kenenkään, joka ei ole mies, ei tarvitse myöskään tulla nimitetyksi mieheksi.

Vaikka sukupuolella siis on asiallisen kielenkäytön kannalta väliä, niin kielenkäytön asiallisuutta on sekin, että sukupuolta ei tuoda viestinnässä ilmi, jos sillä ei ole käsiteltävän asian kannalta mitään merkitystä. Silloin kun ei ole kyse ainoastaan naisista tai miehistä, kannattaa puhua (kaikista) sukupuolista – jos sukupuolesta siis ylipäätään on tarpeen puhua. Sukupuolen esiin tuomisen on syytä olla tietoinen, tapauskohtaisesti tehty valinta, ei selkärangasta tuleva automaatio.

Ihmisjoukko

Kuva: Mario Purisic / Unsplash

Asiallisella kielenkäytöllä on ilman muuta muitakin ulottuvuuksia. Sukupuolineutraalin ja -tietoisen kielenkäytön lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten itsellä on tapana puhua esimerkiksi vammaisista henkilöistä, eri kansallisuuksien edustajista tai ikääntyneistä ihmisistä. Osallistava kielenkäyttö ottaa ihmiset huomioon yksilöinä eikä niputa heitä yhteen stereotyyppiseen lokeroon, tai loukkaa etnisen taustan, iän, vakaumuksen tai muidenkaan ominaisuuksien takia. Hyviä käytännön ohjeita osallistavaan kielenkäyttöön löytyy esimerkiksi EU:n neuvoston pääsihteeristön osallistavan viestinnän oppaasta.

Viestinnän ja kielenkäytön rooli yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamisessa on kiistaton. Väärillä sanoilla ja asiattomalla puheella voidaan väärin sukupuolittaa, jättää ulkopuolelle ja sitä kautta heikentää ihmisen kokemusta omasta osallisuudestaan yhteiskunnassa. Jos lukija ei koe lainkaan samaistuvansa hänen edessään olevaan tekstiin, tai siinä käytetty kieli on vaikeaselkoista, voi esimerkiksi työpaikka tai tärkeä taloudellinen etuus jäädä kokonaan hakematta. Seurauksena voi olla syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Täten osallistavalla viestinnällä vaikutetaan jopa yhteiskunnan vakauteen.

Hyvään, kaikki ihmiset huomioon ottavaan viestintään kannattaa panostaa. Se vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin, parantaa asiakaspalvelun laatua ja organisaation mainetta, tuo tekijälleen onnistumisen kokemuksia – ja ennen kaikkea auttaa tekemään maailmasta paremman, yhdenvertaisemman paikan.

Katri Rantala profiilikuvaKatri Rantala on media-alan generalisti, intohimoinen luovan työn tekijöiden puolestapuhuja ja työelämän ilmiöiden ihmettelijä, joka pyrkii työssään tuomaan viranomaisviestintään ihmisläheistä otetta.

 

 

 

 

 

 

Käytin tekstin kirjoittamisessa lähteenä linkitettyjen sisältöjen lisäksi kaikille avointa verkkokurssia:

Kotimaisten kielten keskus 2021: Hyvä virkakieli – Toimiva hallinto on kielestä kiinni (verkkokurssi): eOppiva. Viitattu 9.8.2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.