Unelmakartta

Oman osaamisen kartoittaminen työnhaussa – tavoitteena uran vaihto

Urasuunnittelu ja työnhaun onnistuminen pohjautuu hyvään itsetuntemukseen. Kun tavoitteena on uran vaihto ja edellisestä työpaikan hakemisesta on aikaa, on tärkeää päivittää taidot oman osaamisen kartoittamisesta.

Oman osaamisen kartoittaminen alaa vaihtaessa on prosessi, joka hahmottuu pala palalta ja askel askeleelta. Suunnitelmallisuus, aikataulutus ja visualisointi auttavat viemään asioita eteenpäin. Lisäksi iso kauhallinen joustavuutta, avoimuutta ja luovuutta kehiin myötätuntoa unohtamatta. Taru Tammikallio kävi puhumassa meille Piilo-osaajille tammikuussa alan vaihdosta ja oman osaamisen esille tuomisesta. Oman osaamisen hahmottamisen tueksi Taru korosti visualisointia. Visualisointi voi olla kirjoittamista, piirtämistä, kuvakollaasien tekemistä tai mitä tahansa. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan kullekin sopii omansa ja kokeilla kannattaa. Taru kannusti visualisoimaan omaa osaamistaan esimerkiksi elämänkartan muodossa tai kirjaamalla ylös millainen olisi oma unelmien työpäivä. Piilo-osaajien priimusmoottori ja yhteisökatalyytti Jaana Saramies on visualisoinut uratoiveitaan unelmakarttaansa kuvakollaasin keinoin (otsikkokuva yllä).

Oma työskentelytapani on hyvin projektimaista ideoimisineen, suunnitelmineen ja toteuttamisineen. Oman osaamisen määrittelyssä lähdin liikkeelle kirjaamalla ylös, millaisia työtehtäviä minulla on aiemmin ollut, mistä työtehtävistä olen nauttinut aiemmissa työpaikoissa ja miten vahvuuteni ovat tulleet näissä tehtävissä esille. Lisäksi pohdin, mitä koulutukseni tuomaa laaja-alaista osaamista minulla on, ja mitä osaamista olen harrastusten kautta kerryttänyt. Sen jälkeen luin paljon työpaikkailmoituksia ja pohdin, millaiset työtehtävät ilmoituksissa kirjatuista tehtävistä minua kiinnostavat ja mitkä eivät. Tämän pohdinnan ja ideoinnin pohjalta aloin hahmottelemaan toimintasuunnitelmani työnhakuani ja osaamisen kehittämistäni varten. Kokosin ajatukseni nelikentän muotoon, jonka pohjana käytin SWOT-analyysia.

Nelikenttä

Kuva: Saara Kankimäki

Tämän nelikentän muodostaman suunnitelmani tuella olen edennyt prosessissani eteenpäin. Suunnitelmien kanssa on kuitenkin tärkeää olla joustava ja avoimin mielin. Joustavuutta saattaa helpottaa, kun tekee ensisijaisen suunnitelman lisäksi vaihtoehtoiset suunnitelmat. Vain yhdellä suunnitelmalla saattaa jossain kohtaa huomata  turhautuvansa ja lyövänsä päätään seinään. Tässä projektissa on mielenkiintoista, että loppuviivan kohtaa ei voi tietää. Tästä johtuviin ajoittaisiin epävarmuuden ja turhautumisen tunteisiin auttaa, kun muistaa päämäärän lisäksi myös matkan olevan tärkeä. Myötätunto auttaa jaksamaan, ja pitää huolta siitä, että huomaamme matkalla tapahtuvien onnistumisten ja haastavien tilanteiden olevan merkityksellisiä ja opettavaisia.

img_0316Kirjoittaja Saara Kankimäki on oppimisen ja kasvamisen asiantuntija, jonka sydän sykkii tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen.

uusille urille

Vuosi irtisanomisesta

Olin ollut saman työnantajan palveluksessa reilut 30 vuotta. Uraani on mahtunut tehtäviä asiakaspalvelusta, rahoitusneuvottelijaan, esimiestyöstä hr-tehtäviin, kunnes vuosi sitten yt:ssä minut irtisanottiin. Vuodessa on selvinnyt monta asiaa itsestäni. Olen läpikäynyt useita tunnemyrskyjä, mutta en ole antanut niiden musertaa.

Olen tutkiskellut osaamistani uravalmentajan avustuksella ja itsekseni. Miettinyt millainen oikeasti olen, missä olen hyvä, mikä tuo minulle onnistumisen iloa ja intohimoa. Kuvailisin itsestäni tänään esimerkiksi seuraavilla sanoilla, järjestelykykyinen, iloinen, kehittäjä, asiakaslähtöinen, idea rikas, tehokas ja sydän mukana tekijä.

Näillä ominaisuuksilla ja intohimolla voisin esimerkiksi järjestää juhlia ja tapahtumia tai auttaa sellaisten suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Tämä olisi ihan joitain muuta kuin mitä olen aikaisemmin työkseni tehnyt.

Tällaisen uuden työn tekemiseen vaaditaan myös erilaisia pätevyyksiä, joten suoritin hygienia- ja anniskelupassit sekä kävin yrittäjäkoulutuksen verkkokurssilla. Tähän settiin vielä Onnistunut Tapahtuma -koulutus Markkinointi-Instituutissa.

Profiilin päivittäminen tuntui tehtävältä, että siihen tarvitsin apuja. Onneksi näin Piilo-osaajista jutun LinkedIn sivuilla. Luin nettisivut ja Facebookin ja otin yhteyttä sähköpostilla. Minut otettiin mukaan tähän kuplivaan yhteisöön. Piilo-osaajista olen saanut vertaistukea, profiilin päivitysapukin löytyi ja esimerkiksi taitoja Facebook päivittäjäksi.

oma osaaminen vei uusille urille

Kun kartoitat osaamisesi ja intohimosi saatat huomata, että ne sopivat monenlaisiin tehtäviin.

Syksyn aikaan olen järjestänyt Riihimäellä asiakasiltapäivän kuohuviini -tastingin Italia teemalla ja hääjuhlan koristelun Helsingissä eikä hääpäivänä yllätyksiltä vältytty. Keittiöstä puuttui tekijät kokkia lukuun ottamatta, jolloin tilanne vaati nopeita päätöksiä. Siirryin keittiöön vastaamaan tarjoiluista ja muista toiminnoista 70 hengen hääjuhlassa, jotta hääpari sai nauttia päivästään.

Näissä projekteissa sain konkreettisesti kokea, että tällaiseen tapahtumajärjestäjän kokonaisvaltaiseen työhön minulla on intohimo ja palo. Pystyin antamaan ja käyttämään itsestäni sellaista ominaisuuksia, jotka saavat minut loistamaan ja kokemaan onnistumisen iloa.

Kehoitan sinuakin miettimään missä olet hyvä ja mihin sinulla on palo. Tutki osaamistasi ja kiinnostuksenkohteitasi ennakkoluulottomasti. Uusi suunta voi löytyä aivan uudelta alalta, kuten minulla.

jaana-iivarinenKirjoittaja Jaana Iivarinen on positiivinen organisoija, jolla sormi ei mene suuhun haasteiden edessä.

Jaana on kiinnostunut työskentelemään asiakasrajapinnassa ja kehittämään sitä.

 

Miksi osaamisen kehittäminen työssä on tärkeää? – Kolme näkökulmaa

Olen törmännyt useaan otteeseen seuraavaan kirjoitukseen sosiaalisessa mediassa: ”CFO asks CEO: What happens if we invest developing our people and then they leave us? CEO: What happens if we don’t and they stay? ”. Mielestäni tämä ajatus kiteyttää sen, mistä osaamisen kehittämisessä on kyse.

Yksilön näkökulma osaamisen kehittämisellä on monta arvoa. Työssä kehittymisen on todettu olevan monelle työntekijälle eräs tärkein motivaatiotekijöistä. Jos työssä ei saa oppia uusia asioita, eikä kehittää itseään, voi työpaikan vaihto tulla enemmin tai myöhemmin eteen, riippumatta esimerkiksi rahallisesta palkkiosta. Toisaalta se, että itseään saa kehittää, ja organisaatio panostaa asiaan aikaa ja rahaa, tuo tunteen, että minusta välitetään, ja olen tärkeä organisaatiolle. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeä asia myös henkilökohtaisen työmarkkina-arvon näkökulmasta.

Työllistävän organisaation näkökulmasta osaamisen kehittäminen kasvattaa yrityksen tieto- ja osaamisresursseja. Osaava, innovatiivinen ja innostunut henkilökunta on organisaatiolle erittäin tärkeä kilpailutekijä, kun perinteiset tuotannontekijät ovat lähtökohtaisesti kaikkien saatavilla. Osaamisen johtaminen onkin asia, joka jokaisen organisaation johtoryhmän tai muun päättävän elimen tulisi ottaa haltuun, ja nostaa merkittävään asemaan. Vinkkinä aiheesta kiinnostuneille kehotan lukemaan Integratan Rami Setälän kirjoituksen osaamisen johtamisesta.

7882F062-405A-4C17-B78C-C13B31F622C5

Kolmantena näkökulmaan haluan nostaa esille yhteiskunnan osaamisen kehittämisen kentässä. Olin kuuntelemassa MindMill Network:n Marjaana Toimisen esitystä ”Mitä tapahtuu seuraavaksi? Työn ja osaamisen tulevaisuus”, ja haluan mainita muutaman teeman, josta oli puhe tutkimusten pohjalta:

  1. Ihmistyön määrä ei vähene, mutta ammatit vaihtuvat.
  2. Osaajien puute hidastaa kasvua erityisesti IT-, rakennus- ja ravintola-aloilla
  3. Ammattitaito tietyillä aloilla vanhenee nopeasti (esim. hallinto, pankkiala, kirjanpito)

Yhteiskunnalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa ja kannustaa ihmisiä ja organisaatioita kehittymään ja oppimaan (koulutusratkaisut, lait, tukijärjestelmä jne.). Toivoisin, että tämä aihe nousisi esille myös kevään eduskuntavaaleissa.

Lopuksi haluan nostaa vielä esille erään twiitin, johon törmäsin tätä blogia tehdessäni: ”Train people well enough so they can leave, treat them well enough so they don’t want to” – Richard Branson. Olisiko tässä hyvä lähtökohta organisaation henkilöstöjohtamiselle?

 

Kirjoittaja Saija Vuorinen on fasilitoiva HR-kumppani ja kehittäjä, jonka osaamisessa yhdistyvät HR-tieto ja liiketoimintaymmärrys. ”Parasta HR-työssä on yhdessä tekeminen ja toiminnan kehittäminen kohti parempaa työelämää.”

ammatilliset opettajaopinnot

Ammatillinen opettaja kehittää, kouluttaa ja koordinoi

Ammatillisen opettajan koulutus antaa paitsi opettajan pätevyyden, opettaa myös suunnittelemaan koulutuksia entistä tehokkaammin. Rita Dahl valottaa koulutuksen antia.

Kasvatustieteen perusopinnot (25 op) tuovat käsityksen kasvatustieteen peruskäsitteistä, tutkimuskohteista, pääasiallisista tutkimussuuntauksista ja niiden sisällöistä. Suosittelen lisäksi ammatillisen opettajan pätevyyttä, jos haluat lisätä käytännön opetustaitoasi ja kykyäsi analysoida toisten opetusten sisältöjä.

Vähintään kuusi oman opetuksen suunnittelua ja kuusi toisten opetusten seurantaa antavat hyvän näköalan ammatillisen opetuksen alalle. Toisten opetukset auttavat myös ymmärtämään, miten en ainakaan opetusta toteuttaisi ja mitä havaitsemiani parhaita käytäntöjä toisaalta voisin ottaa käyttööni.

Opettajaopinnoissa opin myös toisten havainnoista. Omaan opetukseensa ei voi analyyttisinkään ihminen suhtautua koskaan täysin neutraalisti ja siksi on hyvä saada puolueettomien havainnoijien kommentteja opetuksestaan.

Joskus kehitysaskeleet ovat hyvin pieniä asioita, kuten ajoittaista kävelyä luokassa ja opettajan sijainnin miettimistä suhteessa tietokoneeseen, eli opetustaitoon, didaktiikkaan liittyviä asioita.

Ammatillisten opettajaopintojen aikana olen myös kehittänyt omaa ja toisten työtä vertaisryhmässä ja ymmärtänyt kollegiaalisuuden merkityksen. Omaa opetusta kehitetään myös yhteistyössä toisten kanssa, ja toisilta tulee ajoittain tärkeitä oivalluksia.

opettajan pätevyys antaa eväitä

Ammatillisen opettajan pätevyys antaa eväitä monelle taholle, myös laajempaan, vaativaan koordinointityöhön usealla alalla.

Ammatillinen opettaja seuraa myös jatkuvasti kasvatus- ja opetusalan kehitystä, uusia lakeja, säädöksiä ja ammatillisen koulutuksen uudistuksen etenemistä.

Opettaja myös kehittää omaa ammattitaitoaan kurssittamalla itseään jatkuvasti ja lukemalla mahdollisimman paljon saatavilla olevaa lähdeaineistoa arvioinnista, opetuksen suunnittelusta ja etiikasta opetusalalla, sekä uusista pedagogisista käyttöteorioista.

Ammatillisen opettajan pätevyys antaa eväitä monelle taholle, ei pelkästään opetuksen ja koulutuskokonaisuuksien kehittäjäksi, vaan myös laajempaan, vaativaan koordinointityöhön monella muullakin alalla.

Lisäksi se tarjoaa näköalapaikan ammatillisen koulutuksen uudistuksen seuraamiseen ja verkostoitumiseen taustaltaan hyvin kirjavan opiskelijajoukon kanssa. Jos haluat laajentaa sisältöosaajuuttasi koulutuksen kentälle, suosittelen ammatillisia opettajaopintoja!

rita_dahlKirjoittaja Rita Dahl on kirjoittamisen ja viestinnän moniosaaja, joka on aloittanut pari vuotta sitten seikkailun koulutuksen parissa.

Itseohjautuvuus työelämässä ja työnhaussa

Itseohjautuvuudesta työelämässä on kirjoitettu paljon artikkeleita ja blogeja viimeisten vuosien aikana. Itseohjautuva henkilö kykenee työskentelemään itsenäisesti ilman ulkopuolista ohjausta, ja tämä jos mikään pätee työnhakuun.

Työnhakijana toimit kuin yksinyrittäjä, vastaat itse projektien suunnittelusta, läpiviemisestä ja loppuun saattamisesta. Päätät itse, miten aikasi käytät, sovit itse kaikki tapaamiset, kirjoitat hakemukset ja valmistaudut haastatteluun. Työnhaussa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla itseohjautuva, kun ympärillä ei ole esimies tai työkaveri vaatimassa tiettyjen asioiden hoitamista.

Itseohjautuvuus edellyttää henkilöltä uusien taitojen omaksumista, ja omalta osalta olen saanut toteuttaa tämän päivittämällä omat työnhakuvalmiudet vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä opiskelemalla uusia taitoja itsenäisesti verkko-opiskelun avulla.

On oltava motivoitunut, periksiantamaton, joustava ja aktiivinen, jotta työnhaku tuottaa tulosta eli seuraava työpaikka löytyy. Työnhaku on rankkaa, joskus turhauttavaa ja se vie useimmiten paljon aikaa. Töitä hakiessa tulee motivoitua yhä uudestaan. Uutta työpaikkaa ei aina löydy helpolla, vaikka sinulta löytyisi kuinka viimeisen päälle hiottu työhakemus ja CV. Ei saa lannistua vaan pitää olla periksiantamaton ja siirtyä seuraavan hakemuksen tekemiseen tuota pikaa.

Haettavalle työpaikalle ei kannata asettaa liian tarkkoja kriteereitä, vaan olla joustava ja utelias, jotta jokin potentiaalinen työ ei mene sivu suun. Vaatii joustavuutta nähdä erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Aktiivisuus on hyvin tärkeää työnhaussa, ja se ei tarkoita pelkästään hakemusten laatimista ja lähettämistä vaan myös esimerkiksi verkostoitumista, opiskelua ja itsestä huolehtimista työnhaun lomassa.

Itseohjautuva työskentely vaatii myös ajanhallinnan kykyä, priorisointia ja järjestelmällisyyttä. Anna Perho on kirjoittanut oppaan nimeltä Antisäätäjä, jossa hän antaa vinkit fiksulle ajankäyttäjälle. Hänen ajanhallinnan neuvonsa perustuu suunnitelmallisuuteen. Aamulla tehdään realistinen päiväsuunnitelma ennen kuin ryhdytään toimeen, kerran tunnissa tarkistetaan, ollaanko oikeilla jäljillä ja päivän lopuksi tarkastellaan, onko päivä mennyt suunnitelmien mukaisesti. Myös monet uraohjaajat neuvovat suunnittelemaan jokaista päivää, ja asettamaan päivän tavoite, sekä seuraamaan päivän lopussa, tuliko asiat tehtyä suunnitellun mukaisesti.

Työnhaussa harjoiteltu itseohjautuvuus on helppo ottaa mukaan seuraavaan työpaikkaan ja hyödyntää opitut taidot uudessa tehtävässä heti alusta.

Kirjoittaja Ann-Charlotte Nyblom on uusia suuntia etsivä taloushallinnon osaaja, joka nauttii uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä.