suunnittelu_paperit

Oppilas ja asenne

Viime vuosituhannella syntynyt ja kiinnostunut tulevaisuudesta, tekoälystä ja opiskelusta. Minä. -Miksi en vain tyydy elämään normaaliarkea eli töihin-kotiin-sohvalle-jääkaapille-uutiset rutiiniin pohjautuvaan elämään?

Olen utelias. Haluan ymmärtää mitä ympärilläni tapahtuu, miksi tapahtuu ja mitä vaikutuksia tapahtumilla on. Olen opiskelija ja teen läksyjä, jotka nykymuodossaan ovat paljolti niitä harjoitustöiden lopussa kysyttyjä omia näkemyksiä ja johtopäätöksiä oppimastani. Tietystikään en tee tätä yksin, vaan pienryhmässä erilaisin kokoonpanoin.

Keskustelemme ja jaamme ajatuksia sekä vaihtelemme näkökulmaa -kuin katselisimme keskellämme olevaa kristallipalloa, jonka heijastama kuva on kaikille vähän erilainen. Yhdessä toisiamme kuunnellen saamme näkemyksistämme yhdessä riittävän tarkan kokonaiskuvan. Ja kuvassa on kaikille jotakin uutta, jota ennen ei ole huomannut.

Oppilaana oleminen on minulle elinikäinen rooli, josta en osaa ja halua luopua. Sillä pidän itseni nuorena ja voin osallistua ympärilläni käytävään keskusteluun. Ajantasallaoloa, mistä Marko Suomi hyvin kirjoitti.

Toinen merkityksellinen ajuri, joka mielestäni vaikuttaa paljon elämänlaatuun on asenne. Ei mitä tahansa asenne yleisesti, vaan etsivä asenne kaikkea pieniäkin mahdollisuuksia kohti. Toistaiseksi en ole törmännyt sellaiseen asiaan, joka olisi kaikilta osin täysin mahdoton. Aina on löytynyt jokin tapa, keino edetä. Minulle itselleni, asiakkaalleni tai verkostoni jäsenelle.

Asennoidun ongelmiin peruslähtökohtaisen positiivisesti ja vahvasti ratkaisuhakuisesti. Pengon uteliaisuuttani ongelman ilmenemän eli sen miltä se näyttää ja miten se vaikuttaa, yritän ymmärtää sen ytimen. Ja TIEDÄN, että siihen on ratkaisu, minulla tai hyvin usein jollakin keskustelukaverillani verkostossa. Joskus ratkaisu on enemmän piilossa ja joskus se on niin näkyvillä ettei sitä tule heti huomanneeksi.

Noista yllämainituista syistä johtuu etten vierasta uusia asioita. Ne kiinnostavat ja niillä on mahdollista ratkaista ongelmia. Esimerkiksi digitalisaatio on monesti ratkaisu tiedonkulun ja johtamiseen liittyvän raportoinnin laadun ongelmiin. IoT auttaa häiriöherkkyyden tunnistamisessa ja huoltoennakoinnissa. Erilaiset AR ja muut visualisoivat järjestelmät tuovat markkinointiin ja myyntiin huomattavan helppouden. Internet kaikkineen ratkaiseen tiedonvälityksen hitauteen liittyviä ongelmia sekä tavoitettavuuden kysymyksiä.

Kun sinulla, lukijani, on jossakin kohdassa epäily antaa nuorempien mennä eteenpäin, niin mieti kuitenkin kahdesti mikset itsekin ole mukana. Tuomassa kokemustasi. Ja pitämässä hauskaa.

Ja minä olen aina valmis keskustelemaan tulevaisuudesta 🙂

MattiKo_2018

Kirjoittaja on Matti Kortteus mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

Yrittäjän verkostot – ja miten niitä luodaan?

Verkostot ovat yksi yrittäjän menestymisen – ja hyvinvoinnin – kulmakivistä. Nani Härkönen on loistava esimerkki yrittäjästä, joka on luonut verkostonsa omaehtoisesti. Ohessa hän kertoo kahdesta itse aloittamastaan verkostosta ja siitä, miten ja miksi ne syntyivät, sekä mikä pitää ne elinvoimaisina.

Nani Härkönen on luovan alan yrittäjä ja itse oppinut valokuvaaja, joka on erikoistunut koirien ja niiden perheiden valokuvaukseen. Nani aloitti yrittäjyyden vuonna 2011 hyppäämällä pois järjestöpuolen päivätöistä ja yksinkertaisesti alkamalla tekemään. Merkittävässä roolissa Nanin yrittäjän taivalta ovatkin olleet verkostot, joita hän on ollut aktiivisesti itse synnyttämässä.

nani-ruuti-final-small-001

Kuva: Nani Härkönen.

”Alussa en tuntenut ketään,” kertoo Nani. ”Olin juuri hypännyt pois ihan eri alalta eikä minulla ollut lainkaan valokuvausalan ammattiverkostoja.” Ensimmäinen vertaistuki löytyi valokuvaajasta, jolta Nani kyseli sähköpostitse kameran ostovinkkejä. Tästä kirjeenvaihdosta kehkeytyi ystävyys, jonka pohjalta synnytettiin vuonna 2013 valokuvaajanaisten verkosto, Ladies Behind the Lens, myöhemmin nimettynä Valokuvaajanaiset Suomessa.

Tarve luoda nimenomaan naispuolisten valokuvaajien kohtauspaikka sai alkunsa huomiosta, että valokuvaus on pitkälti maskuliininen ala ja valokuvaajien fb-ryhmissä vallalla ovat tekniset kysymykset. Pohdinnat vaikkapa siitä, miten kuvata häät, kun imettää, eivät löytäneet kaikupohjaa alan fb-ryhmissä, joten niille oli löydettävä oma foorumi. Nykyään Valokuvaajanaiset Suomessa-verkosto koostuu aktiivisesta fb-ryhmästä, ja järjestää muun muassa koulutuksia, virkistyspäiviä ja tapaamisia. Tarvetta perustaa järjestöä ei ole kuitenkaan ollut: Nani iloitseekin siitä, että muutamassa vuodessa verkostosta on kasvanut itseohjautuva kokonaisuus sen nyt 430 jäsenelleen.

Nanin verkostot ovat syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Nanilla oli ollut jo lapsesta saakka unelmana tulla radiotoimittajaksi. Ja mikäpä tämän unelman paremmin toteuttaisi kuin oma podcast! Podcastin teemaakaan ei tarvinnut kahdesti miettiä, sillä Suomen markkinoilla oli selvä puute puheelle luovan alan yrittäjien elämään liittyvistä kysymyksistä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi yrittäjän ja taiteilijan identiteettien yhdistämisen kysymykset ja työn hinnoittelu. Näin sai alkunsa podcast Luovia sekä podcastin spinoffina kuulijoiden oma Luovia-verkosto. Pelkkää podcastia Nani ei nimittäin halunnut pitää vaan podcastin myötä aloittaa keskusteluja, jotka jatkuvat kuulijoiden – ja podcastin pitäjän! – kesken. Podcastin ohella Nani kirjoittaakin verkostolle uutiskirjetta, järjestää tapahtumia ja teemallisia iltateetapahtumia. Verkostolle on suunnitteilla myös fb-ryhmä.

”Verkostot ovat lähellä sydäntäni,” kertoo Nani, ”Nimenomaan siksi, koska itselläni ei niitä ollut yrittäjyyttä aloittaessani.” Nani kertookin suhtautuneensa intohimoisesti verkostojen rakentamiseen ottamalla niissä mielellään fasilitaattorin roolin. Nanin verkostot ovatkin syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Verkostojen menestymisen edellytykset löytyvätkin juuri näistä piirteistä: aidosta, luottamuksellisesta ja tasaveroisesta keskustelusta ja intohimosta verkostoa yhdistävää aihetta kohtaan.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Osaaja pois piilosta – Petran tarina

Keväällä 2018 jäin yllättäen työttömäksi irtisanomisen myötä. Koin hetken aikaa ahdistusta ja hain paniikissa kaikkia mahdollisia avoimia paikkoja, en saanut mitään rutiinia työnhakuun ja oli todella vaikeaa pitää mieli positiivisena. Kun mieli alkaa olla pitkään matalalla, tulee helposti myös tunne, ettei kukaan ymmärrä.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Näin ensimmäisen kerran osaajan profiilin esittelyn Piilo-osaajien eli Piilareiden Facebook sivuilla ja saman tien päädyin tutustumaan toimintaan tarkemmin. Hetken aikaa seurasin Piilareiden toimintaa somessa ja sitten uskaltauduin laittamaan aran viestin mahdollisuudestani päästä mukaan selvästi iloiseen ja kannustavaan porukkaan. Heti ensimmäisestä viestistä alkaen tiesin olevani oikeassa paikassa ja tunsin oloni enemmän kuin tervetulleeksi.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Lähdin mukaan Piilareihin täysin itsekkäistä syistä. Tajusin, että en pärjää työnhaussa yksinäni. Lopulta mukana olo on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin itsekästä ja on ollut ilo myös antaa tukea ja kannustusta muille osaajille. Sitähän se hyvä verkosto on! Tavoitteeni oli saada itselleni selkeämpi kuva omasta osaamisestani ja löytää se oma uusi urapolkuni. Sain paikan, jossa pohtia ääneen omaa osaamistani ja miten se heijastuu suhteessa aiempaan työhistoriaani. Tämä työ lähti liikkeelle jo heti ensimetreillä, kun lähdin pohtimaan omaa osaajaprofiiliani ja on muokkautunut matkan varrella juuri sellaiseksi, mikä on ohjannut minut tekemään unelmaani todeksi. Tiedän, että kuulostaa kliseeltä, mutta näin se on.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Nyt toimin vuorovaikutustaitojen valmentajana ja kouluttajana, teen työkseni sitä mitä olen aiemmin tehnyt harrastuksena ja ajatellut, etteivät rahkeet riitä yrittäjyyteen. Olin väärässä. Sen jälkeen, kun olin saanut kirkastettua omaa tavoitettani yhdessä Piilareiden kanssa, oli helppoa lähteä etsimään muita alani asiantuntijoita. Olin aktiivinen erityisesti LinkedInissä ja Twitterissä, sitä kautta olen saanut uuden työni nyt aluilleen. Some näytti minulle voimansa!

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Piilarit ovat antaneet minulle mahtavan tukiverkoston ja oman osaamisen sanoittamisen lisäksi mahdollisuuden oppia uusia taitoja, joista huomaan nyt olevan hyötyä työelämässäni. Olen mm. oppinut Twitterin saloja markkinoinnissa. Tämä on johtanut myös oman Twitter-tilini aktivoitumiseen, joka olikin ollut hiljainen vuoden 2016 rekisteröitymisestäni lähtien. Twitter on kuitenkin oleellinen osa tulevissa työtehtävissäni. Lisäksi Piilo-osaajat käyttävät yhteydenpitoon ja tiedon jakamiseen monipuolisesti erilaisia alustoja ja on ollut mukava päästä oppimaan myös niiden käyttöä tutussa porukassa, sillä aina on voinut kysyä neuvoa.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Työnhaku on raskas prosessi, joskus se kestää pitkään ja eteen tulee todella vaikeita päiviä. Silloin Piilarit ovat tukena, sillä me kaikki tiedämme miltä ne päivät tuntuvat. Toisille toimintamme saattaa näyttäytyä yltiö positiivisena ja kuplivana, mutta silloin olemme saaneet viestimme oikein läpi. Tässä porukassa on niin valtava ilo ja katse tulevaisuuteen ja siksi kannustankin rohkeasti tutustumaan toimintaan ja olemaan rohkeasti yhteydessä.

Petra Alijarvi

Kirjoittaja Petra Alijärvi on organisaation ja ihmisten piilossa olevan potentiaalin arkeologi. Hän on vahva visionääri, jolle vain taivas on rajana.

Unelmien työnhakupäivä innosti osaajia ja rekrytoijia!

Perjantaina 5.10.2018 vietettiin Unelmien työpäivää. Piilo-osaajat ry yhteistyökumppaneineen tempaisi tänä vuonna kolmella paikkakunnalla, Tampereella, Helsingissä ja Oulussa! Mukaan kutsuttiin työnhakijoita viettämään Unelmien työnhakupäivää. Piilo-osaajat ry jatkoi viime vuonna aloittamaansa tapahtumaa, joka nosti työnhakufiiliksen uudelle tasolle.

Helsinki

Helsingin Unelmien työnhakupäivän tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä työnhakupäivän viettäjää. Tapahtuma alkoi omien motiivien tarkastelulla Suomen Motivaatiotalon toimitusjohtaja Kirsi Maneliuksen johdolla. Tästä oli hyvä jatkaa CV-sparraukseen rautaisten ammattilaisten luo. Pöydän ympärys kuhisi väkeä ja puheensorinaa riitti. LinkedInin mahdollisuuksia pohdittiin toisen pöydän ääressä innostuneiden Leena Kähkösen ja Sanna Krögerin (AIMS) johdolla. Välillä keräsimme lisää ajatuksia oman osaamisen tunnistamiseen HR-konsultti Laura Waldénin puheenvuorosta. Puheenvuorot puhuivat tässäkin tapahtumassa sen puolesta, että työnhaku alkaa ja sen perusta on itsetuntemuksessa.

Tapahtumassa suosituinta ja kysytyintä olivat CV-sparraus ja verkostoituminen, jotka tulivat tutuksi Piilo-osaajien ja MiBin järjestämillä Rekrytointi- ja osaamismarkkinoilla elokuussa. Lyhyessäkin ajassa ammattilaisen kanssa voi saada oivalluksen, jolla hioa CV:stä aiempaa timanttisempi. Tapahtuman kävijät olivat innostuneita ja kyselivät milloin uudestaan. Vapaaehtoisten sparraajien paras palaute kuului tapahtuman jälkeen LinkedInissä:

”Tämä oli unelmien työpäivä!”

Sparraamassa olivat lisäksi Päivi Montgomery, Merja Uschanoff ja Katju Helminen.

Tampere

Tampereen Unelmien työnhakupäivän tapahtumassa oli mukavasti porukkaa ja riittävästi tekemistä. Riikka Seppälä Sitomosta piti innostavan puheenvuoron tulevaisuuden työelämätaidoista, unelmien tärkeydestä ja niiden saavuttamisesta:

”Määrittäkää itsellenne suunnitelma unelmien tavoittamiselle. Ja muistakaa, että olette mahtavia!”

Puheenvuoron jälkeen päivä jatkui 16 nopeimman osalta Jorma Pesosen pitämässä ”Vahvuudet hanskaan” -työpajassa ja muiden osalta toimintapisteitä kiertäen. Mahdollisuus oli kysyä neuvoja terveydenhoitajalta ja vaikka mittauttaa verenpaineensa sekä kokeilla Osaamisbottia ja Vainun palvelua. Sparrauspisteillä sai vinkkejä CV:n päivitykseen, LinkedIn-profiilin viilaamiseen, Twitterin käyttöön ja oman osaamisen esilletuomiseen. Lisäksi oli mahdollista tutustua TE-toimiston, TreStartin, Uratehtaan ja tietysti Piilo-osaajien toimintaan. Apuna oli myös iso joukko vapaaehtoisia sparraajia, suuri kiitos teille!

Tapahtuma oli selvästi onnistunut ja viimeiset osallistujat lähtivät kotiin pitkälti virallisen päättymisajan jälkeen. Järjestäjille jäi hyvä fiilis tapahtumasta ja lisää virtaa omaankin työnhakuun!

Oulu

Oulussa viitisenkymmentä osaajaa saapui kuulemaan Unelmien työnhakupäivän luentoja. Urasammon Hanna Kela kertoi työnhakijan hyvinvoinnista ja avasi työnhakukunnon käsitettä – niillä on suuri vaikutus työnhakijan onnistumiseen! Verkkoasemalta Riikka Pohjanen avasi sosiaalisen median merkitystä nykyajan työnhaussa. TE-toimiston Antti Haapalainen kertoi työhaastatteluun valmistautumisesta. Saraselta Outi Aavaluoto kertoi, miten piilotyöpaikan avulla voi löytää unelmatyönsä. Innotiimi-ICG:ltä Sanna Kallankari antoi vinkkejä takkuilevaan työnhakuun ja uuden boostin löytämiseen. Lopuksi Profiiliksen Sarianna Turula auttoi työnhakijoita erottumaan massasta ja tunnistamaan oman osaamisensa.

unelmien_tyonhakupaiva_Oulu

Kuva: Kalle Hautamäki / Neotar Media

Myös Oulussa käytiin CV:iden pohjalta kahdenkeskisiä keskusteluita sparraajien kanssa. Sparraamassa olivat Sanna Kallankari, Pia Klemetti, Maarit Kettunen, Outi Aavaluoto, Mikko Sarkkinen, Riikka Pohjanen. Tapahtuman taltioi Kalle Hautamäki.

Unelmien työnhakupäivä tarjosi osallistujilleen – niin osaajille kuin rekryalan ammattilaisille – sitä, mitä halusimmekin: positiivisuutta, kannustusta ja yhteisöllisyyttä työnhakuun!

 

450A6191_c

Kirjoittaja ja Helsingin tapahtuman pääjärjestäjä Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

virpi-naukkarinen-e1517165814894

Tampereen tapahtuman pääjärjestäjä Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.

 

 

 

 

 

Ani Kokkonen_Anne-Mari Kauvosaari-Rantala_Saara LeppäläOulun tapahtuman järjestäjinä toimivat Ani Kokkonen, Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ja Saara Leppälä, jotka ovat seuranneet Piilo-osaajien yhteisöä ja tahtovat levittää yhteisöllisen työnhaun ja verkostoitumisen ilosanomaa pohjoisessa. Ani Kokkonen on logistiikan sekä prosessien johtamisen ammattilainen sekä Link’d Oulu -ryhmän perustaja. Saara Leppälä ja Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ovat MiB Oulun aktiivisia eteenpäin viejiä, joiden ammatilliset intohimot löytyvät Saaralla BI-tehtävistä ja Anne-Marilla hankinnan ja logistiikan saralta.

Mikä ihmeen henkilöbrändi?

Mikä oikein on henkilöbrändi ja miksi juuri Sinulla pitäisi olla sellainen? Entä miten ihmeessä se rakennetaan? Pipsa Aro puhui henkilöbrändin merkityksestä MiB goes Piilo-osaajat-tapahtumassa 25.9.2018 Helsingissä ja ohessa parhaat palat Pipsan esityksestä.

Henkilöbrändin rakentamiseen liittyy monia sitkeitä ennakkoasenteita. Ajatellaan, että sitä ei voi itselleen rakentaa, vaan se annetaan ulkopuolelta. Ajatellaan, että se on jotenkin lähtökohtaisesti epäaito ja tekaistu. Ajatellaan, että se on merkityksellinen vain niille extrasuperekstroverteille tyypeille, jotka haluavat huomiota, ja itse ei sitä tarvitse. Niissä ennakkoasenteissa on toki totta toinen puoli. Jos omaa brändiään ei rakenna itse, se vääjäämättä syntyy ulkopuolelta käsin. Ja jos sitä ei rakenna omana ihanana, aitona itsenään, kuva voi vääristyä ja siitä todella tulee epäaito. Ja kyllä, henkilöbrändin avulla voi saada huomiota, mutta ideana ei kuitenkaan ole huomio itseen vaan siihen sanomaan oman brändisi takana.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi. Haluatko olla laulava lakinainen tai vaikkapa queen of social selling? Valinta on sinun. Tätä valintaa voi miettiä vaikkapa pohtimalla omia nykyisiä tai haaveilemiaan rooleja – liittyvätpä ne unelmatyöhön, intohimoisiin vapaa-ajan harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Jos valitset niistä yhden, mitä tämä puoli sinusta haluaisi kertoa maailmalle juuri nyt? Oletko ehkä fregaani-Teemu tai koti-isä-Johannes tai Linnea von Kattendam?

mom-1508902_1280

Onnistunut henkilöbrändi on aito ja rehellinen Sinä, joka opettaa ja jakaa oman intohimonsa ja/tai spesialiteettinsa saloista. Ne tavat miten haluat omasta jakaa, voit vapaasti valita. LinkedIn on ammatillisen verkostoitumisen ja henkilöbrändin rakentamiseen parhaita työkaluja, joten harkitse sitä alkuun. LinkedIn-urasi voit aloittaa ihan ensin tykkäämällä muiden postauksista, sitten kommentoimalla niihin ja lopulta alkamalla itse postailemaan ja tuottamaan muutakin sisältöä. Älä turhaan arkaile, sinulla on varmasti paljon annettavaa! Lisää henkilöbrändin merkityksestä voit lukea esimerkiksi Jani Liljan sivuilta ja henkilöbrändin rakentamisen työkaluista Henna Niirasen sivuilta.

Henkilöbrändin rakentaminen on parhaimmillaan syvästi merkityksellistä ja hauskaa touhua. Teet niitä asioita, jotka ovat itsellesi parhautta ja kerrot niistä muille valitsemillasi tavoilla.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.