Tulevaisuuden työ – Poimintoja Y-Foorumista

Osallistuin Tampereen ammattikorkeakoululla 3.5.2019 järjestettyyn Y-Foorumiin, jossa aiheena oli työelämän murros. Tästä blogista voit lukea kaksi puheenaihetta, jotka jäivät vahvimmin pyörimään ajatuksiini; työelämän tulevaisuus yksilön näkökulmasta sekä tehokkuus- ja kasvuorganisaatioiden arvomaailmojen erot.

Työelämän murros on aiheen erittäin ajankohtainen sekä yleisesti että henkilökohtaisesti. Menin paikalle erään yrittäjäystäväni puolesta raportoimaan mielenkiintoisimmat pointit päivän puheenaiheista. Samalla etsin kipinää ja uutta näkökulmaan omaan työnhakuprojektiin.

Henkka Hyppösen keynote puheenvuorossa käsiteltiin aihetta oman työelämän tulevaisuus. Henkka kävi aihetta läpi seuraavan listan avulla, joista olen korostanut ne, joita käsittelen alla:

  • Automatisoi itsesi
  • Luo oma työnkuvasi
  • Kehitä luovaa ongelmanratkaisukykyä, kriittisen ajattelun taitoja ja sosiaalista älykkyyttä
  • Hanki tekoäly, lohkoketjuteknologia ja data
  • Yleissivistys
  • Tee töitä mahdollisimman laajoissa verkostoissa
  • Mieti mikä on ”mahdotonta”

Itsenä automatisointi tarkoittaa sitä, että antaa koneiden ja ohjelmistojen tehdä ne työt, jotka on helposti automatisoitavissa ja keskity itse ns. ”hitaisiin prosesseihin”, kuten asiakastyö, luovuus ja taide tai visionääriset tehtävät. Oman HR-ammattilaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että tulisi kehittyä ennen kaikkea ihmisten osaamisen kehittämiseen, organisaatiokulttuuriin, esimiestyön ja johdon sparraamiseen sekä työhyvinvointia ja viihtyvyyttä parantavaan toimintaan.

Töiden tekeminen laajoissa verkostoissa on nykyään teknologisesti helppoa. Ei tarvita resursseja matkustaa eri puolille maailmaa, että pääsee sparraamaan ja pohtimaan itseä kiinnostavia asioita muiden asiantuntijoiden kanssa. Internet on täynnä erilaisia verkostoja joihin on matala kynnys liittyä. Kun annat itsestäsi jotain noille verkostoille saat varmasti myös takaisin. Verkostoista voi ostaa palveluita, osallistua asioiden kehittämiseen, ladata koodikirjastoja yms. Osa verkostoista on täysin virtuaalisia, mutta paikkansa on myös verkostoille joissa on aikaa kohtaamisille kasvokkain. Tästä mainio esimerkki Piilo-osaajat , jossa työskennellään sekä teknologisten sovellusten avulla että Face-to-Face.

05058A77-9016-46FA-9CD4-20DCC3D3237F

Pienen lapsen ennakkoluulottomuus ja rohkeus ovat hyvä tapa kohdata tulevaisuus.

Y-Foorumin viimeisin puheenvuoron piti Ilkka Halava. Hänen osuudestaan haluan nostaa esille ajatuksen, että tehokkuus- ja kasvuorganisaatioihin hakeutuu erilaisia ihmisiä töihin, sillä jos nämä erilaiset persoonatyypit työskentelevät samassa tiimissä, he helposti tukahduttavat toisensa. Tämä on kohtalaisen raflaava ajatus, mutta erittäin tärkeä näkökulma, kun mietitään esimerkiksi sitä, että minkälaisia ihmisiä eri organisaatioihin halutaan ja pitäisi rekrytoida.

Molemmat yllä olevista luetteloista kuvaavat positiivisia ulottuvuuksia organisaation toiminnassa. On kuitenkin helppo ymmärtää, että jos osaaja on varustettu voimakkasti toisella näistä luettelon ominaisuuksista, on vastakkainasettelu oletettu, jos hän ajautuu tiimiin, jossa näitä asioita ei pidetä yhtä tärkeänä.

Seuraavan kerran kun ajelet autolla, istut junan kyydissä tai juot kupin kahvia tauolla mieti, että mitä itsensä automatisointi tarkoittaa sinun osaamisen ja työnkuvan näkökulmasta. Keskity kehittämään niitä osa-alueita, joita ei voi lyhyellä tähtäimellä automatisoida ja ovat luultavasi sinun ydinosaamistasi. Mieti myös arvostatko ja tunnistatko itsessäsi enemmän kasvun vai tehokkuuden arvomaailmaa? Oletko tällä hetkellä itsellesi sopivassa yhteisössä?

Kirjoittaja Saija Vuorinen on fasilitoiva HR-kumppani ja kehittäjä, jonka osaamisessa yhdistyvät HR-tieto ja liiketoimintaymmärrys. ”Parasta HR-työssä on yhdessä tekeminen ja toiminnan kehittäminen kohti merkityksellistä ja hyvinvointia ylläpitävää työelämää.”

Yrittäjän kivinen tie huipulle

Olen kymmenen vuotta tehnyt palvelujen B2B-myyntiä uusissa palveluissa ja aloittavissa yrityksissä. Yritysten ensimmäiset askeleet ovat yleensä haparoivia, mutta askelia kantaa valtaisa innostus omaan palveluun ja tekemiseen. Oman yrityksen erinomaisuus ei kuitenkaan aina välity asiakkaalle. Miksi näin?

Myytävää palvelua hiotaan oman työpöydän ääressä siinä vaiheessa, kun pitäisi jo lähteä keskustelemaan potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Haasteena on kuitenkin uusi palvelu ja uudet asiakkaat. Ovet eivät helposti aukene, jos ei ole riittävästi täsmentynyt, miksi palvelu on asiakkaalle tarpeellinen, mitä erityistä arvoa se asiakkaalle tuo.

Aloittavan yrityksen odotukset ovat korkealla. Jos yritys onnistuu saamaan julkista rahaa tai sijoittajia, on kiusaus kasvattaa yrityksen kiinteitä kuluja ja unohtaa, että elinkelpoisuuden takaa pidemmällä aikavälillä vain tulorahoitus. Tapasin eräässä business centerissä väsyneen näköisen yrittäjän, joka kertoi, että on erittäin varovainen palkkaamaan henkilökuntaa. Hänen historiansa oli yrittäjänä pelifirmassa, joka sai rahaa, ja palkkasi henkilökuntaa. Kunnes rahaa ei enää tullut, ei rahoittajilta eikä asiakkailta.

Kirjanpito ostetaan lähes aina tilitoimistoista. Kirjanpitäjä tekevät sen, mitä lainsäädäntö edellyttää, mutta harvoin sitä, mitä asiakas tarvitsisi: eli ymmärrystä asiakkaan bisnekseen ja tukea sen kasvattamiseen. Ikävän yleistä on myös luottaa kaveriin tai kaverin kaveriin, jonka rahkeet eivät riitä, kun yritys kasvaa.

Kun alkumatka on kivinen, on omistajien keskinäinen luottamus usein kortilla. Uupumiset ja kommunikaation vaikeutuminen ovat tavallisia.

andreas-weiland-252618-unsplash

Miksi yrittäjäksi sitten ryhdytään? Monella on haaveena tehdä jotain omaa ja omilla ehdoilla. Toisilla se on niin verissä, että pienet eivätkä isommatkaan notkahdukset sammuta sisäistä paloa. Jos palkkatyötä ei ole tarjolla, oma yritys voi olla ainoa vaihtoehto.

Jos onnistut yrittäjänä hankkimaan oman elantosi, olet jo onnistunut. Yli 90 % suomalaisista yrityksistä on alle 10 työntekijän yrityksiä. Toisaalta verkostotoiminta tarkoittaa sitä, että moni muukin palvelu kuin taloushallinto ostetaan palveluina eikä palkata omaa työntekijää. Työllistämisvaikutus onkin isompi kuin työntekijämäärä antaa ymmärtää.

Yrittäminen on joukkuelaji. Hyvät tulokset tehdään yhdessä. Nostan hattua jokaiselle yrittäjälle, joka uskaltaa. Työntekijöiltäkin odotetaan nykyään yrittäjämäistä toimintaa. Tarkoittaa yleensä sitä, että ainakin osa palkasta on sidottu tulokseen. Tulosta tekevään joukkueeseen kuuluvat ehdottomasti asiakkaat, jotka tyytyväisinä samaansa arvoa vastaan maksavat joukkueesi palkat.

Peukutan vahvasti yrittäjyydelle. Ilman tuota laajaa mikroyrittäjien joukkoa ei Suomella olisi menestyjiä. Yrittäjyyden ”ilmaveivit” synnyttävät uusia unelmia, uusia yrityksiä, uusia menestyjiä. Ilman vaikeuksia ei kuitenkaan ole voittajia. Tie huipulle vaatii selviytymistä karikoista. ”Nenä pystyssä eteenpäin” asenteella rakennetaan parempaa huomista.

Kirjoittaja Anne Nyysti on palvelujen B2B-myynnin ja palveluliiketoiminnan osaaja, joka pärjää myös palvelumuotoilussa, taloushallinnossa ja markkinoinnissa. Hän on koulutukseltaan Diplomi-insinööri. Viimeiset vuodet hän on tehnyt töitä starttaavissa ja kasvuyrityksissä.

LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

Yrittäjän verkostot – ja miten niitä luodaan?

Verkostot ovat yksi yrittäjän menestymisen – ja hyvinvoinnin – kulmakivistä. Nani Härkönen on loistava esimerkki yrittäjästä, joka on luonut verkostonsa omaehtoisesti. Ohessa hän kertoo kahdesta itse aloittamastaan verkostosta ja siitä, miten ja miksi ne syntyivät, sekä mikä pitää ne elinvoimaisina.

Nani Härkönen on luovan alan yrittäjä ja itse oppinut valokuvaaja, joka on erikoistunut koirien ja niiden perheiden valokuvaukseen. Nani aloitti yrittäjyyden vuonna 2011 hyppäämällä pois järjestöpuolen päivätöistä ja yksinkertaisesti alkamalla tekemään. Merkittävässä roolissa Nanin yrittäjän taivalta ovatkin olleet verkostot, joita hän on ollut aktiivisesti itse synnyttämässä.

nani-ruuti-final-small-001

Kuva: Nani Härkönen.

”Alussa en tuntenut ketään,” kertoo Nani. ”Olin juuri hypännyt pois ihan eri alalta eikä minulla ollut lainkaan valokuvausalan ammattiverkostoja.” Ensimmäinen vertaistuki löytyi valokuvaajasta, jolta Nani kyseli sähköpostitse kameran ostovinkkejä. Tästä kirjeenvaihdosta kehkeytyi ystävyys, jonka pohjalta synnytettiin vuonna 2013 valokuvaajanaisten verkosto, Ladies Behind the Lens, myöhemmin nimettynä Valokuvaajanaiset Suomessa.

Tarve luoda nimenomaan naispuolisten valokuvaajien kohtauspaikka sai alkunsa huomiosta, että valokuvaus on pitkälti maskuliininen ala ja valokuvaajien fb-ryhmissä vallalla ovat tekniset kysymykset. Pohdinnat vaikkapa siitä, miten kuvata häät, kun imettää, eivät löytäneet kaikupohjaa alan fb-ryhmissä, joten niille oli löydettävä oma foorumi. Nykyään Valokuvaajanaiset Suomessa-verkosto koostuu aktiivisesta fb-ryhmästä, ja järjestää muun muassa koulutuksia, virkistyspäiviä ja tapaamisia. Tarvetta perustaa järjestöä ei ole kuitenkaan ollut: Nani iloitseekin siitä, että muutamassa vuodessa verkostosta on kasvanut itseohjautuva kokonaisuus sen nyt 430 jäsenelleen.

Nanin verkostot ovat syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Nanilla oli ollut jo lapsesta saakka unelmana tulla radiotoimittajaksi. Ja mikäpä tämän unelman paremmin toteuttaisi kuin oma podcast! Podcastin teemaakaan ei tarvinnut kahdesti miettiä, sillä Suomen markkinoilla oli selvä puute puheelle luovan alan yrittäjien elämään liittyvistä kysymyksistä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi yrittäjän ja taiteilijan identiteettien yhdistämisen kysymykset ja työn hinnoittelu. Näin sai alkunsa podcast Luovia sekä podcastin spinoffina kuulijoiden oma Luovia-verkosto. Pelkkää podcastia Nani ei nimittäin halunnut pitää vaan podcastin myötä aloittaa keskusteluja, jotka jatkuvat kuulijoiden – ja podcastin pitäjän! – kesken. Podcastin ohella Nani kirjoittaakin verkostolle uutiskirjetta, järjestää tapahtumia ja teemallisia iltateetapahtumia. Verkostolle on suunnitteilla myös fb-ryhmä.

”Verkostot ovat lähellä sydäntäni,” kertoo Nani, ”Nimenomaan siksi, koska itselläni ei niitä ollut yrittäjyyttä aloittaessani.” Nani kertookin suhtautuneensa intohimoisesti verkostojen rakentamiseen ottamalla niissä mielellään fasilitaattorin roolin. Nanin verkostot ovatkin syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Verkostojen menestymisen edellytykset löytyvätkin juuri näistä piirteistä: aidosta, luottamuksellisesta ja tasaveroisesta keskustelusta ja intohimosta verkostoa yhdistävää aihetta kohtaan.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Yrittäjänä voit luoda itse oman työelämäsi

Yrittäjäksi lähteminen oli Riina Ahvenaiselle se klassinen ”hyppy tuntemattomaan”: samalla kutkuttavan innostava ja täynnä mahdollisuuksia, mutta myös pelottava. Taakse jäi palkkatyöstä saatava turva, mutta sen sijaan sai vapauden luoda itse oma työelämänsä ja määrittää yrityksensä tulevaisuuden suuntaa ja toimintatapoja.

Riina Ahvenainen, Helsingin Hautaustoimiston ja Kukkatalo Luumupuun omistaja ja toimitusjohtaja, aloitti yrittäjäntaipaleensa kolme vuotta sitten. Tuttavan kautta tarjoutui mahdollisuus ostaa jo olemassa oleva liiketoiminta ja koska kukkakaupan omistaminen oli Riinalle ollut elämänmittainen haave, mahdollisuutta ei vain voinut päästää käsistä. Elämäntilanne muutokselle oli muutenkin otollinen, sillä Riina oli juuri palannut hoitovapaan jälkeen takaisin vanhaan työhönsä ja huomannut, ettei työnkuva enää haasta tarpeeksi.

IMG-5989Kuvassa Riina Ahvenainen. Kuva: Ronja Iso-Heiko

”Ikinä en yrittäjäksi halunnut,” kertoo Riina naurahtaen. ”Mielikuvani yrittäjyydestä oli se perinteinen. Isä oli yrittäjä ja hänelle yrittäjyys oli sitä, että aamuviideltä lähdettiin töihin ja iltakymmeneltä palattiin takaisin kotiin.” Riina onkin aktiivisesti pyrkinyt järjestämään työnsä omaehtoisesti ja kokee, että juuri tämä vapaus on yrittäjyyden paras puoli. Yrittäjyys mahdollistaa palkkatyötä paremmin esimerkiksi vapauden järjestää omat aikataulunsa niin, että Riinan ykkösprioriteetille, perheelle, jää tarpeeksi aikaa.

”Ongelmana on kuitenkin se, että monet yrittäjät yrittävät tehdä liian paljon itse,” lisää Riina. Siksi työt valuvat vapaa-ajalle, iltoihin ja viikonloppuihin eikä lomia tohdita pitää. Riina painottaakin verkostojen merkitystä. Esimerkiksi markkinointi- ja taloushallinto-osaamista on ihan ok ostaa ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotta itse saa keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Riina myös mainitsee, että on erityisen hyvä sparrailla eri alojen yrittäjien kanssa.  Yksi hyvä mahdollisuus kerätä tällaista verkostoa on yrittäjien paikallisjärjestötoiminta: esimerkiksi Helsingissä toimii Helsingin Yrittäjänaiset ry, joka on Suomen Yrittäjänaisten paikallisyhdistys.

IMG-5408Kuva: Ronja Iso-Heiko

Vaikka kukkakauppa oli ollut Riinan haave, hautausalalla hänellä ei ollut aiempaa kytköstä ja se tulikin yrityksen mukana ikään kuin kaupan päälle. Hautausalalle ei ole suoraa koulutusta vaan oppi saadaan tekemällä. ”Sain kahden viikon perehdytyksen,” Riina kertoo. ”Sen jälkeen olen pärjännyt käytännön järjellä ja kysymällä neuvoa viisaammilta. Hautausala on vaihteleva ja haastava ala, koska koko ajan tulee uutta ja tämä pakottaa elämään oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tässä työssä pääsee koko ajan kehittymään ihmisenä. Yrittäjänä on myös oltava moniosaaja ja valmis tarttumaan kaikenlaisiin eri toimiin. Siivoojan, kuskin ja apulaisen hommat ovat ihan yhtä merkittäviä yrityksen pyörittämisen kannalta kuin vaikkapa kehitystehtävät.”

”Yrittäjyys on kuin hyppyjä lumpeenlehdeltä toiselle.”

”Yrittäjyys on kuin hyppyjä lumpeenlehdeltä toiselle”, kuvaa Riina. Yrittäjän on vain uskallettava ja luotettava siihen, että kaikki järjestyy:  lumpeenlehdet kantavat ja niitä riittää. Tiettyä rämäpäisyyttä on siis oltava. ”Eihän mulla ole mitään varmuutta siitä, että tuosta ovesta tulee sisään asiakkaita. Täytyy vaan luottaa siihen, että mitä teen nyt, kantaa tulevaisuudessa.” Ainoa tapa, jolla yrittäjänä pärjää on Riinan mukaan se, että ylittää asiakkaiden odotukset. Se, että joku hautajaisten jälkeen soittaa ja kiittää, on valtavan merkityksellistä ja tuottaa aina onnistumisen iloa.

Riinan neuvo yrittäjyyttä harkitsevalle on, että älä yliajattele. Liian analyyttisyyden hän kokee erityisesti naisten paheeksi. ”On riski tehdä ylipäänsä mitään, on riski vaihtaa työpaikkaa, on riski yrittää, on riski yrittää toteuttaa unelmia yrittäjänä, kaikessahan on riski! Mutta se riski on vain otettava.”

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Kolme suurinta estettä PK-yrityksen markkinoinnin toteuttamiselle

Olen ollut mukana vajaa kolme kuukautta Markkinointikiihdyttämössä – PK-yritysten markkinoinnin kehitysohjelmassa. Mukana on noin 20 Pirkanmaalaista PK-yritystä, joilla on kasvutavoitteita, halua kehittää liiketoimintaansa ja ennen kaikkea halua tehdä markkinointia.

Tänä aikana olen huomannut kolme tekijää, jotka selkeästi ovat olleet esteenä markkinoinnin onnistumiselle aiemmin:

      1. Toimitusjohtaja vastaa useasta eri osa-alueesta
      2. Sesonki yllättää markkinoijan
      3. Digitalisaation mahdollisuuksia ei nähdä liiketoiminnan kehittämisessä

1. Toimitusjohtaja vastaa useasta eri osa-alueesta

PK-yrityksen toimitusjohtajan työnkuva on niin laaja, ettet millään voi olla niin iso multitalentti, jotta loistaisit jokaisella osa-alueella. Markkinointi on useasti se, joka vie monen toimitusjohtajan epämukavuusalueelle. Markkinointi koetaan osa-alueena, jota kuka tahansa voi tehdä ja se pitää sisällään lähinnä esitteen teon ja verkkosivujen päivittämisen. Moni ei hahmota markkinoinnin mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti liiketoimintaa tukevaksi toimeksi. Tällöin markkinoinnillinen sisältö jää laihaksi ja siitä tulee lähinnä ”tulipalojen sammuttelua” tai roiskimista eri kanavissa vailla päämäärää.

Markkinoinnista (ja myynnistä) vastaava henkilö voi siis viedä tai ainakin helpottaa suuresti toimitusjohtajan työkuormaa ja stressitekijöitä.

Markkinoinnilla tulisi aina olla tähtäin myynnin kasvuun. Kasvun kannalta on tärkeää, että PK-yrityksen työnkuvat tukevat kasvua oikeanlaisilla roolituksilla. Mikäli toimitusjohtaja on luontainen markkinoija, on hän onnellisessa asemassa oman luonteensa ja ajankäyttönsä kanssa! Moni kuitenkin kipuilee asian tiimoilla – markkinointi on pakollinen paha. Silloin on tärkeää miettiä toimitusjohtajan omia vahvuuksia kasvun kannalta ja antaa vastuita muista osa-alueista toisille. Kun markkinointia hoitaa ihminen, joka on aidosti innostunut ja asiansa osaava, muodostuu markkinoinnista selkeä kilpailukykyä rakentava osa-alue.

MITÄ MEILLÄ ON TAPAHTUNUT: Uuden resurssin myötä toimitusjohtaja on pystynyt käyttämään ajastaan enemmän tarjouslaskentaan, vanhojen asiakkaiden kontaktointiin sekä tuote- ja liiketoiminnan kehitykseen markkinoinnin sijaan. Hänellä on nyt aisapari, jonka kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja kehittämään myyntiprosessia, sisäistä viestintää. Hänellä on joku, joka suunnittelee ja toteuttaa markkinoinnin yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

tehtävien_ja_vahvuuksien_jakaminen

Tehtävät ja vastuut kannattaa jakaa vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan.

2. Sesonki yllättää markkinoijan

Mitä tarvitsemme aina kun lähdemme tekemään markkinointia ja/tai myyntiä? Kaikki lähtee suunnitelmasta, silloin siitä tulee myös tavoitteellista, oikea-aikaista, tuottavaa ja pelko toimenpiteiden unohtumisesta jää pois! Ilman suunnitelmaa markkinointi on strategiasta irrallista tekemistä, joka ei tue minkään osaston päämääriä.

Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon vuosi- ja kuukausikohtaiset liiketoiminnalliset tavoitteet ja yrityksesi luonnollinen vuosikello. Nämä antavat hyvän pohjan niin markkinoinnin kuin myynnin tavoitteiden ja toimenpiteiden asetannalle. Hyvä suunnitelma auttaa Sinua hahmottamaan mahdolliset sesonkivaihtelut, jolloin luontainen ”kiire” voi viedä fokuksen ns. oikeiden asioiden tekemisestä. Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää olisi myydä ja markkinoida silloinkin, kun työtilanne on hyvä.

Kun suunnitelma, tavoitteet ovat hallussa, on helpompi lähteä miettimään tarkempaa toimenpidesuunnitelmaa, omaa kohderyhmää ja sen toimintaa: Missä he aikaansa viettävät ja millaisia sisältöjä he kuluttavat ja koska?

MITÄ MEILLÄ ON TAPAHTUNUT: Kun kaikki aloitetaan nollasta, on suunnitelman teko ja kohderyhmän tunteminen ensimmäiset asiat, johon keskitytään. Meillä uusina kanavina käyttöön otettiin ensimmäisenä LinkedIn ja uutiskirje, seuraavana Facebook – suunnitelman mukaan. Lisäksi verkkosivuja on päivitetty ja optimointi on tuottanut tulosta Google-näkyvyydessä. Jo ensimmäisen kolmen kuukauden aikana nettisivujen kävijämäärää on saatu nostettua parilla sadalla kävijällä ja useampia uusia yhteydenottoja on tullut alueilta, joilla markkinointia on tehty. Kahden kuukauden aikana on pidetty kaksi asiakastilaisuutta eri paikkakunnilla, joissa ollaan päästy rennossa tunnelmassa asiakkaan kanssa juttelemaan heidän tulevaisuuden tarpeistaan.

markkinoinnin_tekijä_on_liiketoiminnan_kehittäjä

Markkinoinnin tulisi aina tähdätä myynnin kasvuun. Taitava markkinoinnin tekijä on koko liiketoiminnan kehittäjä.

3. Digitalisaation mahdollisuuksia ei nähdä liiketoiminnan kehittämisessä

Digitalisoituminen on nykypäivää, halusimme tai emme. Kuten olemme jo todenneet – aina ei resurssit ja osaaminen riitä. Tässä kuitenkin on se timantti, jota kannattaa hioa! Digitalisaatio koskee lähes kaikkia liiketoiminnan osa-alueita, siksi käsittelen aihetta liiketoiminnan yleisen kehittämisen kannalta.

Erityisesti B2B-puolen toimijoista monella alalla esim. markkinointi digitaalisissa kanavissa keskittyy alan kärkinimien alle. Yritykset kokevat, ettei digitalisaatio koske heitä, tai ei nähdä sen tuomia mahdollisuuksia parantaa asiakaspalvelua, tuottavuutta, näkyvyyttä tai erottua kilpailijoista.

Elisan ja Suomen Yrittäjien tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten suhdetta digitaalisuuteen sekä digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä yrityksissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä on ihan valtava potentiaali kasvuun!

Jos yrityksessä ei ole jo vuosia sitten havahduttu arjesta helpompaa tekeviin järjestelmiin, on tässä vaiheessa todella aika havahtua! Järjestelmäuudistus on aina investointi. Hyvät integraatiot ja automaatiot säästävät aikaa mm. myynnin, markkinoinnin, taloushallinnon, laskutuksen ja palkanlaskennan osa-alueilta. Kerrannaisvaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä työaikasäästöjä, joka vapauttaa resurssia tuottaviin osa-alueisiin kuten asiakaspalveluun, henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen tai vaikkapa projektin hallinnan kehittämiseen. Sinä tiedät, mikä on tuottavaa yrityksessäsi!

MITÄ MEILLÄ ON TAPAHTUNUT: Olemme Kiihdyttämön aikana kartoittanut myynnin, markkinoinnin ja toiminnanohjauksen järjestelmien tarjoajien kanssa meidän tarpeitamme parhaiten vastaavaa järjestelmää. Ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa kannattaa varmistua perehdytyksestä, käyttöönoton aikataulutuksesta ja kaikkien käyttäjien motivoimisesta muutokseen.

Näille huomaamilleni markkinoinnin esteille voi siis tehdä paljon. Lyhyesti ratkaisuja ovat vastuiden jakaminen vahvuuksien mukaan, suunnitelmallisuus ja tavoitteet sekä digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

MIB_-087_Johanna

Kirjoittajana Johanna Kyllönen. Myynnin ja markkinoinnin sillanrakentaja, joka on ottanut niskalenkkiä PK-yritysten markkinoinnin kehittämisestä.