Stressinhallinta osana henkistä suorituskykyä työnhakuaikana

Stressi kuuluu jokapäiväiseen elämäämme. Miten tunnistaa hyvä, eteenpäin vievä stressi haitallisesta stressistä? Entä kuinka pitää tuo haitallinen stressi aisoissa työnhaun tunteiden aallokoissa? Mentaalivalmentajat Mia Kajosmäki ja Jenni Sofia olivat Unelmien työnhakupäivässä kertomassa näistä ja avaavat aihetta nyt myös blogimme lukijoille.

Meillä on useampia stressaavia tekijöitä elämässämme, kuten työnhaku, työ, kiire, sosiaaliset suhteet, taloudelliset vaikeudet. Ne raastavat ja haastavat meitä mutta myös saavat meidät toimimaan jonkin tavoitteemme eteen. Innostuneena koemme eustressiä, hyvänlaatuista stressiä, joka on välttämätöntä henkiselle kasvullemme, kehityksellemme ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Koemme tämän positiivisena eteenpäin vievänä voimana. Usein miellämme kuitenkin stressin kielteiseksi reaktioksi, mutta ilman stressiä emme olisi myöskään elossa.

Stressireaktiota kutsutaan myös taistele tai pakene -reaktioksi, joka saa alkunsa aivoissamme. Stressi on siis elimistön hälytystila. Luolamiesaikoina stressireaktio oli eloonjäämisen ehto. Sen avulla pystyimme toimimaan uhkaavissa tilanteissa, esimerkiksi petoeläimen hyökätessä. Stressireaktio onkin tarkoitettu nopeasti ratkaistaviin ja poistuviin tilanteisiin. Kielteiseksi stressi muuttuu, kun tilanne jatkuu pitkään ja miellämme paineet suuremmiksi kuin mitä pystymme hallitsemaan.

Jos emme huolehdi riittävästä palautumisesta, alkaa pitkittynyt stressi aiheuttaa kielteisiä muutoksia elimistössämme. Kun käymme ylikierroksilla riittävän kauan ja stressi pitkittyy, alkaa immuunipuolustuksemme hiljalleen heiketä, minkä takia jatkuva stressi voi johtaa infektiokierteeseen. Jatkuvan stressihormonien erittymisen on todettu vaikuttavan myös autoimmuunisairauksien puhkeamiseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syövän syntyyn. Adrenaliinin erittyminen elimistöön rasittaa verisuonia ja nostaa verenpainetta ja voi näin ollen lisätä sydäntautien ja jopa kuoleman riskiä.

Meillä on yksilölliset tapamme reagoida stressiin. Toiset stressaavat helpommin ja eri asioista kuin toiset. Stressin kokemukseen vaikuttaa se, millaisen merkityksen annamme stressin aiheuttajalle. Stressaantuneena kognitiiviset kykymme heikkenevät: ajattelumme kapeutuu, keskittyminen heikkenee, luovuus vähenee, negatiivinen ajattelu lisääntyy, emme ole läsnä. Murheet ja huolet valtaavat mielen, kun alamme tulkita ympäristöämme negatiivisen kautta. Alamme oireilla fyysisesti; esimerkiksi vatsavaivat, päänsäryt ja selkäkivut viestittävät elimistömme epätasapainoisesta tilasta. Minäkuvamme vääristyy, sisäinen puheemme on lannistavaa. Koemme itsemme epäonnistuneiksi ja huonoiksi.

Nämä kokemukset lisäävät stressiä, mikä aktivoi sympaattista hermostoa edelleen, ja noidankehä on valmis. Näin oireilu jatkuu – samalla palautuminen rentoutumalla ja nukkumalla vaikeutuu entisestään.

Jenni Sofia Lapinniemi2

Kuva: Jari Latomaa

Mikä siis avuksi?

Stressi tarkoittaa sitä, että mielemme tulkitsee jonkin tilanteen uhkaavaksi, mihin keho sopeutuu. Stressi on tunne hallinnan menettämisestä eli pelkotila. Koska tunteet kertovat tarpeistamme, pelkotila usein kertoo, että turvan ja hallinnan tunnetta tulisi vahvistaa.  Siihen voi auttaa vaikkapa riittävä uni tai terveellinen ravinto.

Kun stressi iskee, aivojemme vaaratutka, mantelitumake, kaappaa tunteemme ja keskittymisemme. Tällaisessa tilassa emme pysty oppimaan uutta, vaan toimimme vanhan tapamme mukaan. Emme pysty joustamaan emmekä innovoimaan. Tunnekaappauksen aikana elimistö alkaa tuottaa stressihormoni kortisolia. Mikäli tunnekaappauksia tulee jatkuvalla syötöllä, mantelitumake pysyy jatkuvasti ylivirittyneenä ja vähitellen stressi muuttuu ahdistukseksi ja jopa masennukseksi.

Mantelitumaketta voi auttaa rauhoittumaan vain nimeämällä ja hyväksymällä sen, mikä tunne on kyseessä. ”Minua pelottaa / ahdistaa / jännittää ja se on ok.” Nimeämällä tunteen otamme enemmän aivoalueita käyttöömme ja mantelitumakkeen hälytys laimenee.

Kortisolin vastahormoneja ovat oksitosiini ja etenkin miehillä testosteroni. Kun teet jotain, joka nostaa oksitosiinia (mm. kosketus, halaus, silitys, tunteiden jakaminen, luonnossa liikkuminen, hieronta, jooga jne.) tai etenkin miehillä testosteronia (lyhyt voimakas treeni, halkojen hakkaaminen jne), lasket stressihormoni kortisolin tasoa.

Hermoston tehtävänä on elimistömme tasapainottaminen. Hermoston toimintaan on helppo vaikuttaa myös itse, ja eri stressinhallintakeinot pyrkivät juuri rauhoittamaan hermostoa. Monet näistä keinoista ovat hyvin yksinkertaisia.

Esimerkiksi hengitys on yksinkertainen työkalu, jonka avulla voimme viestittää kehollemme, että ”ei hätää, nyt voi rentoutua ja palautua”. Etenkin pidennetty uloshengitys vapauttaa hermostoa taistele tai pakene -tilasta, laskee kortisolia ja antaa jokaisella hengityksellä mahdollisuuden päästää irti stressistä. Stressi syntyy mielessämme, ja kun pääsemme laskeutumaan mielen mölinästä kehoon, vapaudumme myös stressistä.

Kokeile harjoitusta, jossa hengität sisään laskien neljään ja ulos laskien kahdeksaan. Toista muutaman minuutin ajan ja huomaa vaikutukset.

Jenni Sofia Lapinniemi

Kuva: Jari Latomaa

Vapauttamalla kehoa stressireaktiosta voimme päästä selviytymisen tilasta kohti olemisen tilaa

Tunteiden tai tapahtumien vastustaminen tai liika ahnehtiminen vie elämässä todella paljon energiaa: nykyhetkeen ei osata olla tyytyväisiä, vaan aina kaivataan jotain uutta tai jotain muuta. Mielenrauhan kannalta keskeistä on pystyä hyväksymään olemassa olevat tunteet, asiat ja tilanteet, jolloin siirrytään selviytymisen tilasta olemisen tilaan.

Olemisen tilassa koko potentiaalimme on käytössämme, kun energiaa ei kulu asiantilojen turhaan vastustamiseen vaan hyväksymme itsemme, tunteemme ja tarpeemme sellaisina kuin ne ovat. Olemisen tilassa olemme läsnä, pääsemme helposti flow-kokemukseen ja olemme tuottavampia, luovempia, karismaattisempia ja jopa onnellisempia.

Helpoin tie laskeutua läsnäoloon on tehdä se aistien kautta. Kokeile seuraavaa harjoitusta missä tahansa, vaikka bussipysäkillä odotellessasi tai irtiottona kiireen keskellä: nimeä neljä asiaa, jotka näet ympärilläsi, nimeä neljä ääntä, jotka kuulet ympäristöstäsi ja nimeä neljä asiaa, jotka tunnet tuntoaistillasi. Huomaa tämän jälkeen parempi läsnäolosi hetkessä.

Mitkä sinun arjessasi ovat asioita, jotka palauttavat ja tuovat hyvää oloa? Tee niistä itsellesi lista ja tutki, onko niille tarpeeksi tilaa kalenterissasi.

jennisofiamiakooJenni Sofia on mentalisti ja mentaalivalmentaja. Mentalistina Jenni luo mieleenpainuvia illuusioita ja valmentajana auttaa löytämään henkistä suorituskykyä ja täyttä potentiaalia. 

Mia Kajosmäki on työyhteisö- ja mentaalivalmentaja sekä tuore yrittäjä. Mia levittää (työ)hyvinvoinnin sanomaa ja tuo toivoa elämään haastavissakin tilanteissa. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s