Kuinka vähentää jännitystä ja stressiä ennen työhaastattelua?
Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli
Piilo-osaajien suosikkineuvo työhaastatteluun valmistautuessa on “hengitä” – eikä suotta. Mitä kaikkea hyvää hengittäminen tuo jännittävässä tilanteessa? Millä muilla keinoilla saat itsesi iskuun työhaastattelua varten?
“Äh, olisi pitänyt sanoa näin!” Onko tuttu ajatus? Tunteja työhaastattelun, riidan, yllättävän tilanteen tai muun kehosi kierroksia nostavan hetken jälkeen mieleesi nousee erilainen reagointitapa, jolla olisi pitänyt vastata. Kun tilanne on niin sanotusti päällä, on tarkka ja analyyttinen ajattelu vaikeampaan kuin rauhallisessa ja seesteisessä hetkessä, jossa paineen tuntua ei ole.
Tiheästi sykkivä sydän ja selkää pitkin juoksevat hikikarpalot kulkevat käsi kädessä ajattelun vaikeuden kanssa. Tällaisissa tunnelmissa työhaastatteluun meneminen on raastavaa ja haastavaa, mutta onneksi on olemassa keinoja, joilla voit rauhoittaa oloasi. Parhaimmillaan nämä konstit ovat niin näkymättömiä, että voit käyttää niitä odotellessasi haastattelutilaan pääsyä – tai jopa haastattelun aikana!
Vähennä stressiä vagushermon aktivoinnilla
Stressitilanteissa tahdosta riippumaton eli sympaattinen hermosto aktivoituu, mikä tuntuu tihentyneenä sykkeenä ja huohottavana hengityksenä. Sen vastakohtana kehossasi toimii parasympaattinen hermosto, jonka aktivointi on yllättävänkin helppoa.
Parasympaattisen järjestelmän tärkein hermo on vagushermo, joka tunnetaan myös kiertäjähermona. Vagushermo “kiertää” tai vaeltaa sisälläsi aina aivorungostasi tärkeimpiin elimiisi ja sen aktivoimiseksi sinun tarvitsee vain hengittää. Hengitä sisään laskien kolmeen niin, että kylkesi leviävät. Hengitä ulos pidempään, esimerkiksi kuuteen laskien. Näin kehosi palautumisjärjestelmä aktivoituu, stressitasosi laskee ja aivosumusi hälvenee.
Haastattelutilanteessa keskityt tietenkin esitettäviin kysymyksiin etkä hengityksen pituuden laskemiseen. Tarkkaa laskua vagushermosi ei tarvitsekaan. Riittää, että uloshengityksesi on sisäänhengitystäsi pidempi. Kykenet siis hyvin hengittämään samalla, kun kokoat ajatuksiasi tiukan kysymyksen vastausta varten.
Kosketus aktivoi kiertäjähermoa. Läppää siis ylävitoset tai halaa ennen työhaastattelua! Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli
Vagushermo aktivoituu myös kylmässä, joten ennen työhaastatteluvaatteiden päälle pukemista sinun kannattaa valella kasvojasi kylmällä vedellä. Muita keinoja saada vagushermosi “päälle” ovat halaaminen, meditaatio ja nauraminen. Ota siis läheiseltä tsemppihali ennen matkaan lähtöä ja kuuntele haastattelupaikan parkkipaikalla esimerkiksi YouTubesta ohjattu meditaatio tai pätkä stand upia.
Uskottele itsellesi jotain muuta
Eräässä tutkimuksessa tutkittavat suoriutuivat paremmin matemaattisista testeistä, kun heille uskoteltiin, että jännityksen sijaan he kokivat innostusta. Niinhän sitä työhaastatteluistakin sanotaan: jos ennen haastattelua ei jännitä, ei kyseessä ole sinulle tärkeä tehtävä. Voit siis haastattelutilaan pääsyä odotellessasi todeta itsellesi useampaan kertaan: “Syke nousee eli sydämeni on mukana tässä! Olen innostunut ja tämä on minulle tärkeä asia. Kehoni tietää tämän ja siksi oloni on tällainen.”
Jännityksen uskottelu innostukseksi voi parantaa suoritustasi. Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli
Jos innostumisen uskottelu tuntuu pelkältä huijaamiselta, koeta keskittyä johonkin aivan muuhun. Jos odotellessasi näet esimerkiksi esitetelineen, ala kuvailla esitteitä mielessäsi mahdollisimman tarkasti. Millaisessa telineessä esitteet ovat? Montako esitteitä on? Millaisia värejä ja kuvia esitteiden kansissa on käytetty? Mitä niistä tulee sinulle mieleen? Näin huomiosi siirtyy jännityksen stressaamisesta muuhun ja olosi rentoutuu. Ennen kaikkea usko ennen haastattelua itseesi. Jokin sinussa ja osaamisessasi on herättänyt työhaastattelijan mielenkiinnon, joten anna itsesi loistaa ja onnistua! Ja hengittää vastausten lomassa.
Blogikirjoituksen lähteenä on käytetty Biohakkerin käsikirja -podcastin haastatteluita, Firstbeatin blogikirjoitusta vagushermosta ja Daniel Kahnemanin Thinking fast and slow -kirjan referointeja.
Kirjoittaja Sinikka Kauhanen on asiakasymmärryksen ja digitaalisen viestinnän luonnonvoima, jolla on kyky perehtyä asiaan kuin asiaan työtehtäviään varten. Viime aikoina hän on opiskellut biohakkereita.