humanistin hissipuhe

Tänään minun piti olla Dublinissa – mitä opin toipuessani leikkauksesta?

Tommi Heleniuksella oli suunnitelmia kesäksi, mutta kohdalle osunut olkapääleikkaus ja siitä toipuminen muuttivat kesän kulkua. Lue alta, mitä oivalluksia toipilas teki 8,5 viikon ”pakkoloman” ja sen aikana läpikäydyn kirjakasan pohjalta.

Tänään minun piti olla Dublinissa, mutta olen kotona Jyväskylässä. Syynä poisjääntiin on 19.6. suoritettu olkapääleikkaus, jonka sairausloman pitäisi päättyä nyt sunnuntaina. Koska olen huono toipilas, enkä osaa vain olla ja maata, kyselin LinkedInissä, mitä lukisin.

77. Worldcon järjestetään Dublinissa.

Sain paljon hyviä ehdotuksia; mukana oli kaunokirjallisuutta laidasta laitaan sekä asiapainotteisempia ehdotuksia. Oli myös mukava huomata, kuinka verkostossani on ihmisiä, jotka lukevat laajalti, ja ihmisiä, joita kiinnostavat samat kirjat kuin minua.

Kirjat ovat kuitenkin kalliita, ainakin, jos niitä ostaa kolmessa formaatissa ja n. 100–200 kpl vuodessa, joten kirjasto, joka meillä Suomessa palvelee hyvin, auttoi tässäkin asiassa esimerkillisesti.

C9086D4A-F31B-4217-A232-CF765859F2AB

Oma ”lähikirjasto” Jyväskylän Palokassa.

Yksi ehdotus, joka resonoi sopivasti toipilasaikaan, oli Saku Tuomisen teos ”Juu ei”, joka käsittelee priorisointia. Kaltaiselleni lukijalle kirja on nopea selailuteos, mutta se ei tokikaan vähennä sisällön arvoa.

8,5 viikon mittaiseksi venähtänyt pakkoloma ja kuusi viikkoa kantositeessä vaativat jo itsessään priorisointia arjen askareissa. Kaikki oli hitaampaa, kaikkea ei voinut tehdä totutuilla tavoilla ja rutiinilla, vaan oli mietittävä, miten suoriutua kustakin tilanteesta käyttäen vain vasenta kättä, kun on oikeakätinen.

Toisaalta kirja antoi mahdollisuuden alitajunnalle miettiä, mitä oikeasti haluaa elämässään priorisoida. Tätä samaa pohdintaa olen tehnyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuodesta 2014 saakka, joten asia ei ole uusi, mutta on virkistävää saada siihen toisenlaista näkemystä.

Samalla kirja tarjoaa näppäriä keinoja nopeaan priorisointiin silloin, kun työssä tulee eteen tilanteita, joissa asiat, aikataulut ja tehtävät vaativat samanaikaista huomiointia.

Mitä siis opin tästä kaikesta?

  • intuitio on hyvä renki, huono isäntä
  • opittua käyttäytymistä on vaikea, muttei mahdoton muuttaa
  • ketteryys (agile) ei ole vain ohjelmistosuunnitteluparadigma, vaan sopii lähes kaikkeen, myös ajatteluun
  • en edelleenkään pidä Coelhosta
  • pakkoloma ei toki ole sama kuin pitkä kesäloma, eikä lepoa ehkä saa samassa määrin, mutta kotona kykkiminen alkaa olla prioriteettilistalla viimeisenä.

 

Tommi HeleniusKirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Mainokset