Miksi kiertotalous kiinnostaa minua? Ja miksi sen pitäisi kiinnostaa sinuakin?

Onko sinulla käytössäsi rajattomasti rahaa? Loputtomasti raaka-aineita? Sähkö tulee seinästä ja on ilmaista?

– Hienoa. Voit lopettaa lukemisen tähän.

Jos kuitenkin elät samassa maailmassa meidän muiden kanssa, jatka lukemista.

Kiertotalouden voi ajatella olevan talouden taantuman tulosta. Toisaalta, miksi ihmeessä yritys haluaisi tuhlailla nousukautenakaan? Uusiutumattomien raaka-aineiden määrä maapallolla on rajallinen, varannot voivat sijaita poliittisesti epävakailla alueilla tai uudet lähteet voivat olla muodossa, jonka hyödyntäminen on kallista ja hankalaa. Tämä koskee mm. tiettyjä harvinaisia metalleja, lannoitteisiin tarvittavaa fosforia sekä fossiilisia polttoaineita kuten öljyä.

Eräs kiertotalouden periaatteista on pyrkiä tuottamaan palveluita tuotteiden sijaan. Ei kukaan esimerkiksi tarvitse autoa. Ihmisten tarve on siirtyä paikasta toiseen ja ”liikkuminen palveluna”-ratkaisuja (MaaS, Mobility as a Service) kehitetään aktiivisesti kaupungeissa eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, joissa yhdistyy julkinen liikenne, yhteiskäyttöautot ja miksei kaupunkipyörätkin tavalla, joka on kuluttajalle helppokäyttöinen, nopea ja hinnaltaan kilpailukykyinen.

Digitalisaatio ja kiertotalous kulkevat käsi kädessä. Monet kiertotalouden ratkaisut mahdollistuvat digitalisaation kautta, esimerkkinä edellä mainittu MaaS. Digitalisaation ja automatisaation kautta prosesseista voidaan tehdä energia- ja materiaalitehokkaampia. Älyn lisääminen tuotteisiin voi myös tehdä prosesseista tehokkaampia, esimerkiksi roska-astian täyttöastetta voidaan monitoroida automaattisesti ja tyhjennys tapahtuu ainoastaan tarvittaessa, eikä ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Kiertotaloudessa voi olla kyse teollisen mittakaavan ratkaisuista, kuten Tampereen, Nokian ja Ylöjärven rajalle Kolmenkulmaan rakentuvassa ECO3 yrityspuistossa. Alueelle hakeutuu yrityksiä, jotka voivat hyödyntää toistensa sivuvirtoja (eli jätteitä) omassa tuotannossaan. Toinen erityyppinen, mutta yhtälailla mielenkiintoinen esimerkki kiertotaloudesta on Tampereen Hiedanrannan alue, josta kaavaillaan ”kiertotalouden showroomia”. Alueen suunnitteluun on otettu työpajojen kautta mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet ja asumiseen, liikkumiseen sekä työntekoon pyritään kehittämään täysin uudenlaisia ratkaisuja. Kiertotaloudessa voi toisaalta olla kyse myös yksittäisen ihmisen tai perheen arkipäiväisistä valinnoista: perheenisä tai -äiti voi esimerkiksi hankkia lastensa vaatteet nettikirpparilta ja laittaa pieneksi jääneet saman kanavan kautta kiertoon.

Riippumatta siitä ohjaako toimintaasi yrityksen voiton lisääminen, ilmastonmuutoksen hillintä, raaka-aineiden saatavuusongelmat tai tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin vastaaminen, ratkaisu voi löytyä kiertotaloudesta. Uusien yhteyksien löytäminen ja rakentaminen yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden välille on oleellista. Kestäviä ja toimivia kiertotalousratkaisuja voidaan tuottaa, kun tutkittu tieto, innovatiivinen ajattelu, monialaiset verkostot, halu uudistua sekä rohkeus tarttua uusiin mahdollisuuksiin kohtaavat.

Lue lisää aiheesta:

www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/

Hiedanranta: valiaikainenhiedanranta.fi/

Eco3: www.eco3.fi/

niina_tavi_pictureKirjoittaja Niina Tavi on tamperelainen ympäristötieteilijä (FT), jota innostavat bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet.

2 kommenttia artikkeliin ”Miksi kiertotalous kiinnostaa minua? Ja miksi sen pitäisi kiinnostaa sinuakin?

  1. Katri sanoo:

    Mitä tapahtuu tuotteiden hinnoille ja kansantaloudelle, jos vain harvat ostavat uuden auton tai uuden vaatteen? Hinnat moninkertaistuvat ja vain harvoilla on varaa ostaa mitään. Vaatteitakaan ei voi loputtomiin kierrättää. Toimiiko kiertotalous oikeasti ja onko siihen kaikilla varaa? Mikä on kolmannen maailman kohtalo kiertotaloudessa?

    Tykkää

  2. piiloosaajat sanoo:

    Kiitos Katri keskustelun avauksesta ja mielenkiintoisista kysymyksistä!
    Tässä pohdintaani kysymyksiisi liittyen.

    ”Mitä tapahtuu tuotteiden hinnoille ja kansantaloudelle, jos vain harvat ostavat uuden auton tai uuden vaatteen? Hinnat moninkertaistuvat ja vain harvoilla on varaa ostaa mitään.”

    Miksi auto kannattaisi omistaa siinä vaiheessa, kun paikasta toiseen pääsee edullisesti ja nopeasti ilman omistamiseen liittyvää vastuuta huolloista, tankkaamisesta ym.? Erään arvion mukaan auton arvo putoaa ensimmäisen vuoden aikana 25 %. Yhä harvempi helsinkiläisnuori ajaa ajokortin 18-vuotiaina ja heistäkin jotka ajavat, moni ei pidä auton omistamista tärkeänä (http://yle.fi/uutiset/3-9536594). Suosittelen luettavaksi Arto O. Salosen blogikirjoitusta: http://artosalonen.com/7-syyta-miksi-ihmisten-ja-tavaroiden-liikkuminen-muotoutuvat-uudelleen/

    Olisi hienoa saada talousasiantuntijan kommentti kysynnän laskun ja hintojen kehityksen suhteeseen, koska se menee oman osaamisalueeni ulkopuolelle. Yleisesti ottaen yritysten täytyy uudistaa liiketoimintamallejaan, koska ratkaisu ”myydään enemmän” ei enää toimi. Kilpailuetu voi sen sijaan syntyä palveluista tai älykkäästä teknologiasta.

    ”Vaatteitakaan ei voi loputtomiin kierrättää.”

    Kasvava määrä kuluttajia pyrkii tekemään niin ekologisesti kuin eettisestikin kestäviä valintoja, ns. kertakäyttömuodista pyritään eroon. Tekstiilimateriaalien kierrätykseen on olemassa monia vaihtoehtoja: vaateketjut vastaanottavat tekstiilejä, Finlayson on valmistanut vanhoista farkuista pyyhkeitä (http://info.finlayson.fi/farkkukampanja/) ja kierrätys- ja hukkamateriaalien hyödyntäminen uusiksi tuotteiksi on synnyttänyt myös yrityksiä (esim. Globe Hope). Kun tekstiiliä ei enää voida muilla keinoin hyödyntää, saadaan sen sisältämä energia hyödynnettyä jätteenpolttolaitoksessa.

    ”Toimiiko kiertotalous oikeasti ja onko siihen kaikilla varaa?”

    Tähän vastaan kysymyksellä: ”Toimiiko lineaarinen talous oikeasti ja onko siihen kaikilla varaa?” Ei toimi, koska luonnonvarat ovat rajalliset. Kiertotalouteen siirtyminen on siis välttämättömyys, joka edellyttää muutosvalmiutta ja tietyistä asioista luopumista, mutta avaa samalla mahdollisuuksia mm. uudelle liiketoiminnalle.

    ”Mikä on kolmannen maailman kohtalo kiertotaloudessa?”

    Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys, jota en ollutkaan aiemmin pohtinut. Tähän olisi hienoa saada kommentti aihetta syvemmälti tuntevalta henkilöltä. Yhtenä esimerkkinä minulle tulee mieleen puhtaan veden ja sanitaation puute kehittyvissä maissa, mihin voidaan hakea ratkaisuja kiertotaloudesta.

    Niina Tavi / Piilo-osaajat

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s