piilo-osaajat_perehdyttää

Perehdyttämisen periaatteita

Kun työntekijä astuu ensimmäisen kerran uudelle työpaikalle, ei mikään ole itsestään selvää. Europassin tekstissä tilannetta kuvataan osuvasti pihalla olemiseksi. Et tiedä edes missä kaapissa kahvia säilytetään saati että tietäisit missä kahvihuone on. Pihalla oleminen ei ole ensimmäisten työviikkojen etuoikeus vaan tunne saavuttaa pidempään työskennelleenkin, kun eteen tulee uusi tehtävä, toimintaympäristö tai tilanne, jollaista ei ole vielä kohdannut.

Perehdytyksen tärkeät askeleet otetaan jo ennen perehdytystä, kun tehdään suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Vähimmäisvaatimus perehdytykselle on käydä läpi työpaikan toiminta ja tavoitteet, työnteon välineet sekä työntekijän tehtävä ja tavoitteet. Lisäksi tulee käydä läpi työsuhteen perusasiat sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät aiheet. Työtehtäviin liittyvä perehdytys tulee tehdä aina tarpeen vaatiessa kun tehtävä muuttuu. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessi jatkuu pidempään kuin ensimmäiset 2-4 viikkoa ja siihen voidaan yhdistää muun muassa henkilön osaamisen kehittäminen.

Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta.

Perehdytys on vuorovaikutteinen pitkä prosessi, jossa omalla aktiivisuudella saa otteen työstään ja työyhteisöstään voimaa. Kannattaa siis itsekin paneutua perehdytykseen. Perehdytyksessä voi hyödyntää myös Kaisan esittelemiä valmennuksen periaatteita. Hyvä dialogi koostuu neljästä vaiheesta: Kuuntelemisesta, odottamisesta, suorasta puheesta ja kunnioituksesta. Näiden avulla keskustelut johtavat todennäköisemmin oppimiseen, ymmärrykseen ja hyvään lopputulokseen.

Perehdytyksen periaatteista on hyötyä muuallakin kuin työelämässä. Elämäntilanteen muuttuessa pitää tutustua vallitsevaan toimintaympäristöön (työpaikka), omaan rooliin ja tehtäviin siinä (työtehtävät) sekä elämäntilanteessa käytössä oleviin palveluihin (työsuhteen asiat) sekä tulopolitiikkaan. Lisäksi on tärkeää miettiä vallitsevan tilanteen vaikutuksia omalle hyvinvoinnille (työturvallisuus ja -terveys). Ennen syöksymistä uuteen elämäntilanteeseen, on ihan OK olla pari viikkoa vähän pihalla, selvittää itselleen perusasiat, hoitaa itsensä tilanteen tasalle ja varmistaa oma hyvinvointinsa. Sen jälkeen voi keskittyä itse asiaan. Erinomainen hetki perehdytyksen periaatteiden käyttämiselle on esimerkiksi työnhaun aloittaminen riippumatta siitä onko edelleen työsuhteessa tai työttömänä.

Työnhakua ei kannata tehdä ypöyksin: työnhakuun voi saada potkua muista ihmisistä ja erilaisista yhteisöistä. Sitä tarjoaa muun muuassa Piilo-osaajat. Liity mukaan valtakunnalliseen kuplivaan joukkoon! Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

Satu Manner

 

 

 

 

 

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.

Tärkein työelämätaito? Itsetuntemus!

Jari Saarenpää vieraili Piilo-osaajien ja MiB ry.n järjestämillä rekrytointi-ja osaamismarkkinoilla 27.-28.8.2018 Tampereella ja Helsingissä kertomassa itsetuntemuksen merkityksestä työnhaussa ja työelämässä yleensä. Omien luontaisten taipumuksiemme ja motivaatioidemme syntymekanismien tarkastelen kautta pääsemme lähemmäs työelämän kautta saavutettavaa onnellisuutta.

Tekemällä sitä, mikä on meille luontaista, pidämme yllä motivaatiota, joka puolestaan resonoi työssä koetun onnellisuuden kanssa. Miten sitten oivaltaa omat luontaiset taipumuksensa? Tähän Jari Saarenpäällä, jonka omakaan tie luontaisten taipumuksien ja motivaation löytämiseen ei ole ollut suoraviivainen, oli muutamia oivia vinkkejä.

Työhyvinvointikyselyt paljastavat useimmiten saman tuloksen: suurin osa työntekijöistä  viihtyy työssään, mutta samalla ei kuitenkaan anna sille parastaan. Motivaatio puuttuu, mutta miksi? Työn imu on yllättävän vaikeaa toisaalta saavuttaa ja toisaalta ylläpitää. Jari Saarenpää mainitsi motivaatiosyklin olevan noin 10-15 vuotta. Tuona aikana työntekijä kasvaa innostuneesta ja työtehtäviään vasta opettelevasta yksilöstä innostuneeksi ammattilaiseksi ja lopulta vähän vähemmän innostuneeksi, samoja tuttuja juttuja tahkovaksi leipääntymisen tiellä puurtavaksi yksilöksi. Pahimmillaan työntekijä voi tipahtaa työelämämasennuksen suohon, jossa työtehtävät eivät motivoi lainkaan eikä mitään saa myöskään tehtyä. Mikä siis neuvoksi?

achievement action adventure backlit

Photo by Pixabay on Pexels.com

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä. Oman osaamisen takana olevaan minään olisi jokaisen tärkeä tutustua, koska siellä lepää avain omien luontaisten taipumusten ja motivaation tunnistamiseen.

Omaa maailmassa olemista voi tarkastella vaikkapa kolmen minän kautta ja ottaa avuksi mielikuva merellä seilaavasta jäävuoresta. Se, mikä näkyy pinnan päällä, on tosiaan vain jäävuoren huippu eli se miten käyttäydymme eri tilanteissa. Pinnan alta löytyvät kolme minää eli luontaiset taipumuksemme: työminä eli ne roolit ja taidot, jotka omaamme tällä hetkellä työelämässämme ja jotka ovat ideaalisti koko ajan kehittyviä, toiveminä eli arvomaailmamme, ja luontainen minä eli taipumuksemme, asenteemme, uskomuksemme ja näistä kumpuava motivaatio.

Hyvä työkalu omien taipumusten tarkasteluun on esimerkiksi ajattelu- ja päätöksentekotyylitestit kuten Luontaiset Taipumukset -valmennus, joka perustuu Myers-Briggsin persoonallisuustestiin. Testin voi tehdä esimerkiksi tästä linkistä.

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

Lifestyle-yrittäjyys ja unelmaelämä

Minkälainen on sinun unelmaelämäsi ja voisiko lifestyle-yrittäjyys tarjota ideoita tai keinoja tähän unelmaelämään pyrkimisessä? Digivallankumous-sivuston ja Campwire-tuotealustan perustaja, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa ja Kemikaalicocktail-blogin pitäjä, toimittaja-kirjailija-kolumnisti Noora Shingler kertoivat omia kokemuksiaan lifestyle-ja hyvinvointiyrittäjyydestä Magnesia-festivaaleilla 3.8.2018 pidetyllä luennolla ”Intohimosta liiketoimintaa – miten menestyt hyvinvointiyrittäjänä?”.
landscape nature africa boy

Photo by Julian Jagtenberg on Pexels.com

Lifestyle-yrittäjyys ei ole vielä kääntynyt suomen kielelle. Ei terminä eikä pitkälle vielä yrittäjyysmuotona, jos sitä muodoksi voi edes kutsua. Lifestyle-yrittäjyyttä ei kuvaa usein tavallisen (lue: ylityöllistetyn) yrittäjän pirtaan lätkäisty luonnehdinta ”elämäntapana yrittäjyys” vaan ennemminkin luonnehdinta ”elämäntyyli +yrittäjyys”. Kuten Petri Hiissa luennolla lifestyle-yrittäjyyttä kuvasi: ensimmäiseksi luodaan se unelmaelämä, jota halutaan elää ja sen jälkeen tämän elämän ympärille rakennetaan sitä tukeva ja sen mahdollistava yrittäjyysmalli.

Lifestyle-yrittäjyyteen liitetään vahvasti paikkariippumaton ja vapaa elämäntyyli. Työn tekemistä varten ei periaatteessa tarvita kuin läppäri ja puhelin ja usein se kiertyy erilaisten digituotteiden ympärille. Yksi lifestyle-yrittäjyyden puolestapuhujista on Tim Ferriss, jonka kirja ”4 tunnin työviikko – unohda yhdeksästä viiteen työelämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi” antaa jo nimessään osviittaa lifestyle-yrittäjyyteen liittyvästä eetoksesta. Lifestyle-yrittäjyys voi helposti näyttäytyä jo valmiiksi hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen downshiftaus-harrastuksena, mutta tarjoaa varteenotettavan pohdinnan paikan kenelle vain. Minkälainen on minun unelmaelämäni ja miten työelämä tähän sopii? Miten voisin muuttaa (työ)elämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Hyvä esimerkki lifestyle-yrittäjästä onkin bloggaaja, joka vähän kuin vahingossa luo harrastuksesta ammatin. Näin kävi myös Noora Shinglerille, joka kertoi kirjoittaneensa blogiaan seitsemän vuotta muiden töidensä ohessa ennen kuin siitä tuli hänen päätulonlähteensä, koska se yksinkertaisesti oli hänelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Hän kannustaakin valitsemaan työn, joka olisi myös rakas harrastus.

Lifestyle-yrittäjyys antaa parhaimmillaan mahdollisuuden olla oman elämänsä herra tai rouva, mutta helppoa tietä se ei kuitenkaan tarjoa. Yrittäjyys, olipa se elämäntyylin ympärille rakennettua tai ei, vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Yksi lifestyle-yrittäjyyden eduista on Petri Hiissan mukaan kuitenkin mahdollisuus vapauttaa aikaa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Petri antoi esimerkiksi joogaohjaajan, joka haluaisi keskittyä yksilöjoogan ohjaukseen, mutta jolle tämä ei ole taloudellista mahdollista. Kyseinen joogaohjaaja voisi käyttää asiantuntemustaan luomalla joogaverkkokurssin, joka toimisi tulonlähteenä ja mahdollistaisi hänelle tuon haaveilemansa yksilöjoogan ohjauksen.

Myös Noora kertoi, että osa hänen projekteistaan ei tuota tuloja ainakaan starttivaiheessa ja juurikin ne tuottavat projektit mahdollistavat nämä haaveprojektit. Toisaalta tuottamattomista projekteista voi kasvaa myöhemmin tulonlähteitä. Noora kannustaakin luottamaan omaan ”mahanpohjatuntumaan” työelämässä. Usein sen työn valitseminen, jota tekisi myös ilmaiseksi, johtaa oikealle tielle ja elämä vie eteenpäin sattumien ja intuition kautta.

Minkälainen on minun unelmaelämäni?

Miten voisin muuttaa työelämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Jos haluat tutustua lifestyle-yrittäjyyteen lisää, Navid Moazzezin sivuilta löytyy inspritaatioksi kattava lista erilaisista kansainvälisistä lifestyle-yrittäjistä.

carefree child childhood countryside

Photo by Pixabay on Pexels.com

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Pärjäätkö sinä työelämän ykköstaitolajissa?

Yhteiskunta ja ammatit muuttuvat koko ajan. Tieto on kokenut inflaation, sillä kaikki on löydettävissä. Taito löytää tarvittava informaatio kohinan keskeltä ja sen soveltaminen sekä uuden luominen on sen sijaan olennaista. Luovuudesta onkin tullut työelämän ykköstaitolaji.

Usein asiantuntijatyön imu vie mukanaan ja työ opettaa tekijäänsä myös luovuudessa. Mutta mitä silloin jos näin ei ole?  Miten saada vire, sisältö, luovuus siihen mitä tekee? Miten kohdata haasteet ja olla kehitämisorientoitunut itsenäinen tiimityöskententelijä?

Monille taide tarjoaa positiivisen, itsensä ja luovuuden kehittämisen väylän, olipa kyse sitten luoviin menetelmiin pohjautuvasta työnohjauksesta, ryhmäworkshopeista tai muusta taiteen tekemisestä ja kokemisesta. Kulttuurin vahvistavat vaikutukset perustuvat taiteen kahtiajakoiseen olemukseen:  sen avulla voi käsitellä työelämän haasteita – toisaalta taide etäännyttää katsomaan omaa tilannetta aivan uudesta näkökulmasta. Tämän vuoksi taiteella on erityisen paljon annettavaa aloille, jotka ovat siitä näennäisesti hyvin kaukana.

Henkilökohtaisesti tunnistamme kulttuurin vaikutukset, mutta niistä on myös konkreettista näyttöä useilta tieteenaloilta. Tutkimuksia on tehty kaikilla taiteenaloilla esimerkiksi suhteessa fyysiseen ja koettuun terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Taiteen kokemisesta ja tekemisestä hyötyvät sekä yksilöt että erilaiset ryhmät ja yhteisöt.

andreas-weiland-252618-unsplash

Taiteenlajilla ei sinänsä ole merkitystä. Musiikki, tanssi, runous, käsityö kuin kuvataidekin luovat voimaantumisen kokemuksia. Taiteen tekeminen, mutta myös taiteen kokeminen auttaa käsittelemään asioita uudesta näkökulmasta. Taidetta tekevä voi esimerkiksi tunnistaa omia vahvuuksiaan, parantaa luottamustaan omiin kykyihinsä, ja tunnetta hallita tilannetta ja ympäristöään paremmin. Kokemus auttaa hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Taiteen voisikin sanoa vahvistavan itseluottamusta ja itsetuntoa. Erilaisissa ryhmissä taide auttaa ymmärtämään toisia kasvaneen itseymmärryksen myötä ja vahvistaa yhteishenkeä. Se auttaa myös kohtaamaan ja ratkaisemaan haasteita – niin omia kuin työyhteisönkin.

Taiteesta on konkreettista hyötyä. Se vahvistaa luovuutta, yksilöä ja yhteisöä. Usein merkitsemme kalenteriin viikottaiset salikäynnit tai jumppatunnit. Mikä voisi olla viikoittainen taideannoksesi, joka auttaa sinua jaksamaan, uudistumaan ja voimaan hyvin – olemaan sanalla sanoen luova oma itsesi?

Muistilista syksyyn – luovuutta työhön arjen kokemuksilla

  • Säännölliset kulttuuririennot kalenteriin – tulee käytyä, kiität itseäsi!
  • Leffa, tanssi vai näyttely? Ruoki intohimoja – koe elämyksiä
  • Koe yhdessä, keskustele, opi uusista näkökulmista
  • Kokeile myös itse, heittäydy uuteen – luo, naura, iloitse. Mikä on tämän syksyn lajisi?

Marika Sarha

Kirjoittaja Marika Sarha on kouluttaja ja kehittäjä, jonka erityisosaamista ovat luovat menetelmät ja alat. Marikaan voit tutusta paremmin Piilo-osaajien profiilissa tai Marikan kotisivuilta marikasarha.com .

 

 

 

Tutustu kulttuurin, taiteen ja luovuuden hyötyihin myös:

Miten kohdata ja johtaa ulkoista työvoimaa?

Oman osaamisen myyminen ilman perinteistä työsuhdetta on eräs suurista tulevaisuuden työelämätrendeistä. Piilo-osaajat tarjoavat kolme vinkkiä ulkoista työvoimaa käyttäville yrityksille.

Tom Laine käsitteli teemaa hiljattain blogissaan otsikolla ”Työvoima ei ole enää meillä töissä!Tekstin mukaan ulkoisen työvoiman “laajamittainen hyödyntäminen on edelleen vain tulevaisuuden visio.” Onko näin?

  1. Tunnista monimuotoisuus

Yksistään itsensä työllistämisen määritelmistä voisi laatia oman tekstinsä, koska projektimaisuus yleistyy monilla toimialoilla. Joku tekee keikkaa oman palkkatyönsä ohella, toinen on alihankkijana. On kevytyrittäjiä, freelancereita ja osuuskunnan tai vuokratyöfirman kautta töitään laskuttavia, sekä toiminimellä tai osakeyhtiönä toimivia osaajia.

Hanna Turusen mielestä tällainen “tapa tehdä töitä tulee yleistymään ja se haastaa koko työkulttuuria, niin johtamista kuin työsuhteessa olevien asenteita alihankkijoiden suhteen. Tämä on ravistelevampi muutos kuin mitä ymmärretäänkään.”

Ovatko yrityksetkään vielä täysin kartalla siitä, että ulkoisen työvoiman käyttämiseen on olemassa näinkin monia vaihtoehtoja ja toisaalta pohtineet sitä, missä tilanteissa näitä kannattaisi harkita? Ehkä käsityksiä alihankinnasta, toimeksiannoista tai oman yrityksen ydintoiminnoista kannattaisi päivittää, kuten SkillWell Oy:n Juha Harju pohtii osuvasti nimetyssä tekstissään ”Alihankinta ei ole mörkö vaan ystävä”.

stones-167089_1280

Myös työntekijöiden tilanteita on moneen junaan. Joillekin, kuten Peppi Tervo-Hiltulalle, erilaisten työmuotojen mahdollisuus on rikkaus: “Mä olen nauttinut itsensätyöllistäjän vapaudesta ja aion jatkossakin fleksata työmuotojen välissä”.

Jaana Saramiestäkin keikkailu ja yritteliäisyys kiinnostaa, mutta hän muistuttaa, että tämä trendi ei aina ole työntekijä-vetoinen. “Ainakin työttömyysaikana on todella kovaa työntöä kohti yrittäjyyttä tai vähintään yrittäjämäistä toimintaa. Silti byrokratia tuntuu laahaavan perässä ja jopa nyt lain sallima 4kk yrittäjyyskokeilu ei aina menekään kuten pitäisi vaan tuet saattavat katketa”, hän sanoo.

Kun keikkailun kenttä on näin mutkikas, on selvää, ettei yksi ja sama malli johtamiseen ja työntekijöiden kohtaamiseen sovellu kaikkiin tilanteisiin. Ehkäpä joustava Leadership as a Service-ajattelutapa soveltuisi myös ulkoisiin työntekijöihin? Sen sijaan, että arvailet, miten ulkoisia työntekijöitä pitäisi johtaa ja ohjata (tai jätät sen kokonaan tekemättä), kysy suoraan ja tarjoa erilaisia vaihtoehtoja.

Tuloksena voit saada arvokasta palautetta toimintasi kehittämiseksi ja autat ulkoista työntekijää toimimaan tehokkaammin.

DSC_6716 edited Jaana

Kuva: Karoliina Nurmi.

  1. Määritä tehtävät ja muista luottamus

Ulkoisena työntekijänä kokee aina olevansa selkeämmin vastuussa tekemisistään. Työtehtäviin keskittyminen on tehokasta, kun tietyssä toimeksiannossa sinä olet tekemässä tiettyä asiaa ja voit tuoda asiantuntijuuttasi asiakkaasi hyödyksi.

Heidi Hölsömäki on samoilla linjoilla sanoessaan: “Oma kokemukseni on, että toimeksiantosuhteissa työnjako on usein selkeämpi kuin työsuhteisessa tiimissä, mikä auttaa keskittämään energian itse työlle.”

Hidastaako ulkoisen työvoiman käyttöä joissakin tapauksissa pelko siitä, ettei olla varmoja lopputuloksesta, tekijän motivaatiosta tai sitoutumisesta? Heidi jatkaa: “Vaatii tilaajalta selkeää näkemystä ja viestintää siitä, mitä halutaan, mutta kun luottamus on rakentunut, sen varaan voi laskea todella paljon molemmin puolin.”

Myös Peppi Tervo-Hiltula peräänkuuluttaa luottamusta sekä vastaavasti työn tarjoajalta oman osaamisen tunnistamista.

Yhteisen sävelen löytymistä helpottaa, että viestität yrityksesi arvot ja tavoitteet myös ulkoiselle työntekijälle. Auta häntä auttamaan sinua ja näkemään oman työpanoksensa arvo yrityksesi toiminnan kontekstissa. Erityisen tärkeää on kysyä mitä esteitä voit purkaa työnteon tieltä.

Luottamuksen rakentamiseksi asioita kannattaa laittaa myös paperille. Jos sama kumppani tekee töitä muille saman toimialan yrityksille, on kaikkien etu, että tehdään muun muassa salassapitosopimukset. Erityisesti uusien innovaatioiden kaupallistaminen tai yrityksellesi “exclusively” tehtävä kehitystyö on tärkeää määritellä yhteisesti.

  1. Kehitä yrityksesi työnantajamielikuvaa

Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä?

Tom Laineen tekstissä oli hyvä kysymys: Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä? Vastaus on Piilo-osaajien mielestä yksinkertainen: “Toivon, että ihmiset kohdattaisiin ihmisinä, ei kuluerinä kuten eräs tielleni osunut hallintoihminen asian ilmaisi”, tiivistää Peppi Tervo-Hiltula.

Ulkoisen työvoiman käyttäminen on perinteisesti ollut tapa säästää kustannuksia ja saada joustavuutta resurssointiin. Jos työn hintaa ei saada riittävän alas, tekijää vaihdetaan. Mutta kun etsitään parasta osaamista, lähtökohdan täytyy olla eri.

Nostaisivatko yritykset omaksi kilpailuedukseen osaamisen arvostamisen kulttuurin ja ihmisten kohtaamisen? Voisiko hyväksi havaittua kumppania kouluttaa ja ottaa mukaan tapahtumiin, kahvipöytiin, jopa saunan lauteille? “Sellaisella sekä ammattimaisella otteella napataan hyvät tekijät ja yhteistyökumppanit, on kyse millaisesta työn muodosta tahansa”, kannustaa Heidi Hölsömäki.

Myös Hanna Turusen mielestä “näitä projektityyppisesti työskenteleviä saa kiinnostumaan, kun työnantajamielikuva (employer branding) ja työntekijäymmärrys (employee experience) on kohdallaan, eli kunnioitetaan ja välitetään ihmisestä”.

Kun kehität työnantajamielikuvaa yrityksestäsi, älä siis mieti ainoastaan työsuhteeseen rekrytoitavien kokemusta. Muista myös se moninainen verkosto, jonka jäsenet tekevät yrityksellesi töitä muilla tavoin. Positiivinen mielikuva voi tuoda ovellesi sellaista osaamista, joka kehittää liiketoimintaasi uusiin suuntiin!

marjaana-jokinenKirjoittaja Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen tienristeyksessä. Tällä hetkellä hän nikkaroi yrittäjänä tienviittoja, jotta muutkin löytäisivät sinne. “Mitä tiukemmalla elämän ruuvi, sitä kireämpänä soi kuulokkeissa groove.”