Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli
Suurin osa meistä elää työn, perheen ja vapaa-ajan ristipaineessa. Jokainen osa-alue vaatii huomiota ja kokonaisuus aiheuttaa helposti kiireen tunnetta ja stressiä. Avain tämän kaiken keskellä jaksamiseen on palautumisessa.
Palaudu aktiivisesti
Palautuminen tarkoittaa sitä, että keho palautuu tasapainotilaan kuormituksen jälkeen, akkujen lataamista. Kuormitus voi olla sekä fyysistä että psyykkistä. Kummastakin täytyy palautua, että jaksaa. Väsyneenä ja ylirasittuneena pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat isoilta ja voimat vähäisiltä.
Palautumista tapahtuu jossain määrin itsestään, mutta siihen kannattaa myös panostaa aktiivisesti. Aktiivinen palautuminen tarkoittaa sitä, että annat palautumiselle tietoisesti mahdollisuuksia. Sitä että teet asioita, joiden tiedät palauttavan ja rentouttavan sinua. Varaa näille asioille aikaa ja pidä huoli siitä, että myös teet niitä.
Kuva: Karoliina Nurmi
Mikä palauttaa?
1. Uni
Tärkeä osa palautumisesta tapahtuu unen aikana. Uni palauttaa sekä fyysisesti että henkisesti. Samalla kun keho lepää, aivot käsittelevät ja järjestelevät päivän aikana koettuja ja opittuja asioita. Pelkkä nukkuminen ei kuitenkaan riitä vaan hyvän unen eteen pitää tehdä aktiivisesti valintoja. Järjestä olosuhteet sellaisiksi, että saat nukuttua omaan tarpeeseesi riittävästi. Myös hyvä unihygienia ja säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat auttavat.
2. Liikunta
Liikkuminen parantaa kuntoa ja rentouttaa myös mieltä. Valitse sellainen laji, josta itse pidät ja jonka tekemisestä nautit. Oleellista on myös liikkua säännöllisesti. Jo 1-2 kertaa viikossa vaikuttaa, mutta on suositeltavaa liikkua päivittäin jollain tavalla. Liikunta myös parantaa unta, joten säännöllisellä liikkumisella parannat palautumiskykyäsi monella tavalla. Jos harrastat raskasta liikuntaa, muista myös sen vaatima palautuminen.
3. Mikrotauot
Hyvän unen ja säännöllisen liikunnan lisäksi päivään on hyvä liittää pieniä palautumishetkiä, mikrotaukoja. Näitä saat helposti esimerkiksi silloin, kun odotat jotakin tai kun tulee hetki, jolloin normaalisti kaivaisit kännykän esiin selattavaksi. Sen sijaan nouse ylös, kävele, venyttele, kyykkää tai vain hengitä muutama kerta syvään, hengitykseen keskittyen. Mikrotaukoja voit ottaa myös tietoisesti (se aktiivinen palautuminen!), vaikka puolen tunnin välein työpäivän aikana.
4. Vapaa-aika
Palautumista auttavat lisäksi mukavat harrastukset. Mikä tahansa, minkä tekemisestä nautit ja mikä virkistää ja rentouttaa sinua. Se voi olla luonnossa liikkumista, kaupungilla kiertelyä, lukemista, musiikin kuuntelua, käsitöiden tekemistä – ihan mitä vain. Tässäkin tärkeää on aktiivinen ote. Varaa kalenterista aika, jolloin keskityt harrastukseesi ja pidä siitä kiinni.
Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli
Mistä aloittaa?
Palautumista ei kuitenkaan kannata alkaa suorittamaan. Olen tässä listannut asioita ja tekijöitä, jotka edistävät palautumista. Ideaalitilanteessa kaikki nämä ovat kunnossa, mutta aika harvoin näin on. Kaikkea ei kannata muuttaa kerralla vaan aloita jostakin osa-alueesta ja lisää vähitellen palautumista edistäviä elementtejä arkeesi. Alkuun vaikka kerran viikossa, sitten useampana päivänä viikossa, päivittäin, useamman kerran päivässä. Pienin askelin eteenpäin.
- Ensimmäiseksi suosittelen laittamaan uniasiat kuntoon. Levänneenä jaksaa paremmin panostaa myös muihin palautumista edistäviin asioihin.
- Toiseksi, panosta mikrotaukoihin. Niiden avulla saat lisää virtaa päivään ja pieniä lepohetkiä arkeen.
- Kolmanneksi, mieti minkä asioiden tekemisestä nautit, mikä saa sinut rentoutumaan, unohtamaan huolet ja virkistymään. Lisää näitä asioita arkeesi vähän kerrallaan.
Nyt oletkin jo hyvässä vauhdissa matkalla jaksamisen tasapainoon.
Lisälukemista
Stressinhallinta osana henkistä suorituskykyä työnhakuaikana
Hyvinvointia metsästämässä
Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia
Rentoa menestymistä