Työnhakua voi tehdä päivästä ja viikosta toiseen, kunnes saa työpaikan. Olen huomannut, että tämä lähestyminen työnhakuun johtaa turhautumiseen ja harhailuun. Voisiko työnhakua tehdä projektina? Luoda sille tavoitteet ja aikataulun ja projektin lopussa pysähtyä katsomaan, kuinka kävi ja mitä seuraavaksi? Tätä lähdin tällä kertaa selvittämään.
Kun työnhaku puuduttaa ja ahdistaa
Kun työnhaku jatkuu pitkään, alkaa optimistisintakin osaajaa jo vähän puuduttaa. Kerta toisensa jälkeen huomaa uppoavansa työnhakusuohon, jossa kaikki vähänkin liikenevä aika käytetään Indeedin ja LinkedInin syövereissä tai kiinnostavia yrityksiä googlaillessa. Ja koska tämä ohimennen tekeminen on kuitenkin vähän puolittaista, sen tulokset ovat monesti aika laihoja. Seuraavana päivänä muistaa, että löysi jotain kiinnostavaa, muttei välttämättä firman nimeä tai tehtävän titteliä. Osaajien Anu onkin kirjoittanut työnhakustressistä ja nosti esiin tärkeän ajatuksen siitä, kuinka muutama tehokas työskentelypätkä viikossa onkin ehkä parempi tekniikka kuin päivästä toiseen jatkuva surffaaminen.
Lähestyvä vanhempainvapaan loppu herätti takaraivossani työnhakupaniikin, koska sitten olisin oikeasti työtön enkä enää vanhempainvapaalla uusia töitä etsivä henkilö. Koska takana oli jo pitkä rupeama työnhakua, ajattelin nollata laskurin ja ottaa uuden startin. Päätin muuttaa työnhakuni rakennetta projektimaisempaan suuntaan ja kun elämässä samaan aikaan on käynnissä muun muassa remppaprojekti, päätin kokeilla olisiko työnhaun ja muun elämän yhteensovittaminen projektipalasina helpompaa. Suvi ”Sunnu” Melakosken työnhakuprojekti on yksi esimerkki työnhaun uudelleen ajattelusta. Lisäksi kannattaa pitää mielessä Jaanan teesit energiseen työnhakuun.
Projektit haltuun sopivilla työkaluilla
Projektilla on suunnitelma, tavoite, erikseen määrättyjä resursseja sekä alku ja loppu. Projektia hallitaan siihen sopivalla tavalla, sen etenemistä seurataan ja tarvittaessa sille voidaan määrätä lisää resursseja ja jopa muokata aikataulua. Ja projekteja voi toki olla käynnissä useampia samaan aikaan. Marjaana kirjoitti osaajablogissa näppäristä työkaluista, joilla pystyy hallitsemaan tapaamisia, sisällöntuotantoa, tehtäviä ja yhteystietoja. Lähdin etsimään niiden joukosta käyttööni työkalua, jolla pystyisin hallitsemaan sekä työnhaun että remontin etenemistä. Lopulta päädyin kahden yhdistelmään. Trello ja Airtable muodostavat yhdistelmän, joiden avulla uskon meidän saavan projektit hallintaan.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Kvartaalitalous ei pääse työ- ja yrityselämän ilmiönä suosikkilistalleni ehkä koskaan. Sen sijaan näissä nyt käsilläni olevissa projekteissa kvartaaliajattelulla on paikkansa. Vuoden 2018 ensimmäisen kvartaalin lopussa on vessan syytä olla valmis ja jos maaliskuun 2018 loppuun mennessä en ole löytänyt töitä, pitää tarkkaan harkita mitä lasten kesäloman kanssa tehdään. Aikaraamiksi siis vuoden 2018 ensimmäinen kvartaali.
Seuraavaksi on syytä paneutua resursseihin ja työnhaussa ennen kaikkea ajallisiin resursseihin. Kun tekee työnhakua kolmen alle kouluikäisen kanssa, päiviä rytmittää ruokailut, nukkuminen ja päiväkoti-ikäisten arkivapaat. Tehokasta työaikaa, siis näitä hetkiä, kun lapsi nukkuu päiväunia, on loppujen lopuksi aika vähän. Ne pitää valjastaa hyvään käyttöön. Siispä olen koonnut itselleni rutiinilistan.
Joka päivä tehtävät asiat:
- tarkista Indeed-posti
- kurkkaa LinkedIn, maks 15 minuuttia (voi tehdä puistossa)
- pidä yhteyttä ystäviin ja verkostoihin
- lue jotain lehteä. Tai edes silmäile otsikot. Tai jos on ollut oikein haastava päivä, keskity miehen illalla kertomaan uutiskoosteeseen.
Sunnuntaisin:
- Käy läpi seuraavan viikon kalenteri, tulevat tapahtumat ja tärkeät asiat
- Valmistele alkavan viikon ruoat
Ja samaan tapaan on omat rutiinit niille päiville, kun isommat lapset ovat kotona ja kun he ovat päiväkodissa. Kirjoitustyöt, puhelut, uusien asioiden opiskelu ja kiinnostavien yritysten etsiminen limittyvät arjen sekaan.
Nämä yksistään eivät kuitenkaan vielä tuo riittävästi runkoa ja tavoitteellisuutta projektilleni. Tarvitaan tavoitteita, joita pystyy mittaamaan. Otetut kontaktit, kirjoitetut hakemukset, sovitut tapaamiset, saadut työpaikkatarjoukset, kirjoitetut blogitekstit, LinkedIn-näkyvyyden kasvu. Luomalla näille tavoitteet ja suunnitelman saanen työnhaun tilanteeseen, jossa lopulta saan töitä. Ja jotta projekti etenee kaiken aikaa, tulee toteutuneita asioita arvioida esimerkiksi kahden viikon välein.
Projektin arviointi
Työnhaussa ensisijainen onnistumisen mittari on työpaikkatarjouksen saaminen. Vaikka työtä ei projektin aikana löytyisikään, voi projekti silti olla onnistunut muilla mittareilla. Parhaassa tapauksessa projektin päätteeksi minulla on kasassa läjä yhteyshenkilöitä, joiden kanssa voin palata asiaan myöhemmin, olen pitänyt yhteyttä verkostoni kanssa, parantanut työnhakutaitojani, opetellut uusia taitoja tai verestänyt vanhoja ja pystynyt elämään myös normaalia arkea. Lisäksi pystyn tuolloin arvioimaan projektiani, jotta pystyn tekemään muutoksia mahdollista seuraavaa projektia varten.
