Ympäristö + valmentaminen = ympäristövalmentaminen?

Olen pyöritellyt mielessäni ajatusta, miten voisin yhdistää kaksi kiinnostukseni kohdetta – ympäristöasiat ja valmentamisen. Kun laskee suoraviivaisesti yhteen yksi plus yksi, vastaukseksi tulee ympäristövalmentaminen. Mutta mitä se sitten voisi tarkoittaa? Oma pohdintani on vielä alussa, mutta jotenkin haluan jakaa ajatuksiani jo nyt. Unelmat on tehty jaettavaksi!

Miksi ympäristövalmennusta?

Ympäristöasiat ja ympäristöystävällisyys ovat jo pitkään olleet tärkeitä puheenaiheita. On lakeja ja suosituksia, mutta ympäristöystävällisyys löytyy yhä useammin myös asiakkaiden valintakriteereistä tärkeänä tekijänä. Ympäristövalmennuksen asiakkaita voisivat olla yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat, jotka haluavat:

• kehittää toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi
• kehittää tuotteitaan ja palveluitaan ympäristöystävällisemmiksi
• hyödyntää toimintansa, tuotteidensa ja palveluidensa ympäristöystävällisyyttä myynnissä ja markkinoinnissa
• löytää juuri itselleen tärkeimmät ja toimivimmat seuraavat ympäristötoimenpiteet

Valmenna, sparraa, kouluta 

Valmennuksessa lähdettäisiin liikkeelle asiakkaan toiminnan nykytasosta.

• Mitä ympäristötoimia on jo käytössä?
• Mitä on ehkä jo kokeiltu tai suunniteltu?
• Mitä tavoitteita asiakkaalla on ympäristöasioiden suhteen?

Muun muassa näiden kysymysten perusteella voidaan miettiä, valita ja kehittää se tai ne ympäristötoimenpiteet, joita lähdetään seuraavaksi toteuttamaan. Tarkoituksena on valita juuri tälle asiakkaalle tärkeimmät ja toimivimmat toimenpiteet. Tarkoitus ei ole tehdä päätöksiä asiakkaan puolesta vaan auttaa ja sparrata häntä löytämään ja valitsemaan itse toimenpiteet ja niiden toteutuksen keinot. Sparrausapua voi antaa myös toteutukseen ja sen onnistumisen arviointiin. Sekä myöhemmin seuraavien toimenpiteiden valintaan.

Valmennusta voisi järjestää myös yksityisille ihmisille, mutta tällöin toimivin keino olisi ehkä ryhmäkoulutus. Koulutuksessa mietittäisiin muun muassa:

• Mitä erilaisia ympäristötoimenpiteitä kotitaloudet voivat tehdä?
• Mitkä toimenpiteet juuri meidän olisi mahdollista toteuttaa?
• Minkä niistä toteutamme seuraavaksi?
• Miten aloitamme ja mitä toteuttaminen vaatii?
• Tarvitsemmeko jotain apua?

Nämä ovat tietysti hyviä kysymyksiä myös yritysasiakkaiden kanssa pohdittavaksi.

Itsestäänselvyyksiä! – Vai onko sittenkään?

Nämä kysymykset voivat tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta omakin kokemukseni osoittaa, että arjessa ei usein ole aikaa näiden kysymysten pohtimiseen. Saati sitten toteuttamiseen. Ei yrityksillä eikä yksityisillä henkilöillä. Kun ottaa jonkun avukseen miettimään asiaa ja sparraamaan, tulee antaneeksi muutokselle tilaa ja aikaa ja siten paremman toteutumisen mahdollisuuden. Ulkopuolinen apu voi auttaa myös huomaamaan vaihtoehtoja, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Lisäksi valmentaja voi auttaa tekemään riittävän pieniä valintoja. Sellaisia, jotka ovat normaalin arjen ja toiminnan puitteissa mahdollisia toteuttaa.

Matka ja pohdinta jatkuu! Olen uteliaalla mielellä sen suhteen, mihin se johtaa. Askel kerrallaan reitti selkenee, vaikka määränpää ei vielä olekaan kokonaan selvillä.

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Tähtäimessä on uusi suunta uralle.