Yhteisön pääomat

Pääomasta puhuttaessa tulee useimmille ensimmäisenä mieleen raha. Myös yhteisöjen toiminnassa käy hyvin helposti näin. Uudemmassa ajattelussa pääoman käsitystä on laajennettu käsittämään neljää erilaista pääoman muotoa, joista aktiivisella yhteisöllä hyvin helposti ainakin kahta muuta kuin suoraan rahana ilmaistavaa helposti yllättävän paljon ja neljättäkin pääomamuotoa osasta yhteisöjä löytyy ainakin osittain.

Avaan tässä kirjoituksessa omaa ajatteluani neljästä pääoman muodosta. Olen jo muutamia vuosia sitten kuullut näistä ensimmäisen kerran, mutta vasta nyt osallistuessani yhteisömanagerivalmennukseen olen saanut lisää ymmärrystä siitä, mitä arvokasta yhteisössä on perinteisen taloudellisen pääoman lisäksi. Näkökulma on siis yhteisö, mutta mukana on tietysti myös sen jäsenten mukana yhteisöön liittyvää pääomaa.

Taloudellinen pääoma

Tässä on se perinteinen ja yleisimmin tunnistettu pääomamuoto. Se ilmenee kouriintuntuvasti omistuksissa, rahoituksena, kassavaroina, tiloina ja välineinä. Myös aineettomat oikeudet esimerkiksi patentit ja jopa asiakas- ja/tai jäsenrekisteri ovat tällaisia helposti rahanarvoisiksi miellettyjä asioita. Konkreettisesti se, mitä on, se, mitä näet ja minkä kirjanpitäjä voi kertoa.

Sitten mennäänkin vähän muunlaisiin pääomiin.

Inhimillinen pääoma

Tämä on sitä pääomaa, joka ei aina näy. Joku voisi sanoa, että tässä kuvataan kapasiteettia ja yhteisön kykyä. Kun puretaan inhimillistä pääoma pienempiin palasiin, löydämme sieltä jäsenten osaamista, koulutusta ja kokemusta. Asiantuntijuutta, erilaisia taitoja, ideointikykyä, toimeenpanotaitoa. Kyse on yhteisön jäsenten osaamisesta ja tiedosta. Tätä pääomaa jo jossakin osataan arvostaa. Esimerkiksi startupin hakiessa rahoitusta yksi rahoittajien yleisimpiä kysymyksiä koskee tiimin osaamista ja kyvykkyyttä. Heillä ei ole kovinkaan innostusta lähteä rahoittamaan, ellei idean takana olevalla tiimillä ole inhimillistä pääomaa. Toisena esimerkkinä voisi mainita Piilo-osaajat. Meillä on jäsenistössä hurjasti tätä. Osaamista ja kykyä tehdä erilaisia asioita, kuten rakentaa tapahtumia, viestiä ym.

Sosiaalinen pääoma

Kenet tunnet? Tämä pääoma muodostuu suhteista, verkostosta ja yhteyksistä oman yhteisön ulkopuolelle. Yllättäen tällä on joskus arvoa yksilöllekin, kun esimerkiksi tehtävässä vaaditaan vahvat verkostot omaavaa tyyppiä vaikkapa yritysten väliseen myyntityöhön. Haastattelussa voidaan kysyä verkostojen laajuudesta ja kattavuudesta. Paremman verkoston omaava saa homman muuten tasavertaisista hakijoista.

Yhteisöissä on tässä pääomassa mukana hyvin vahvasti myös jäsenten ystäväverkostot eli ei ainoastaan organisaatiotason suhdeverkosto. Monesti hyvä verkosto ja toimivat suhteet ovat rahaa tärkeämpi tekijä asioiden aikaansaamisessa ja mahdollisuuksien rakentumisessa konkreettiseksi tekemiseksi, osallistumiseksi suurempaan kuin yhteisö yksinään kykenisi vaikka satsaisi kaiken omaavansa inhimillisen pääomansa.

Positiivisen psykologian pääoma

Neljäs pääoman muoto, joka on hiljalleen murtautumassa yleisempään tietouteen ja jonka arvoon ollaan kiinnittämässä yhä enemmän huomiota, on positiivisen pääoman muoto, tai helpommin sanottuna kyseessä on yhteisön tuki. Yhteisössä, jossa sinuun luotetaan ja sinua kannustetaan, esiintyy rohkeutta olla oma itsensä, vallitsee optimismi, sisukkuus vastoinkäymisten aikana. Tämä pääoman muoto tekee yhteisöstä ja sen jäsenistä vahvemman ja nopeammin takaiskuista toipuvan. Meillä Piilo-osaajissa tämä on sitä kuplivuutta, vertaistukea ja kannustamista, yhdessä asioita ratkaisemista ja luottamista vastuuta eri tehtäviin jaettaessa. Resilienssikyvykkyyttä.

Yhteenvetävänä alla on kuva, joka on Luthans et al. kirjoittamasta Human, Social, and Now Positive Psychological Capital Management -teoksesta vuodelta 2004.

Yhteensä näillä pääomamuodoilla on todellakin paljon enemmän kuin pelkällä taloudellisella pääomalla. Niiden näkyväksi saamisessa on omat haasteensa, ja varsin mielenkiintoiselle merelle purjehdimme, kun lähdemme miettimään, miten niitä voidaan käyttää vaihdon välineenä. Esimerkiksi tilantessa, jossa tehdään tai valmistellaan yhteishanketta ja osallistujien pitäsi osallistua tasavertaisella panoksella. Montaako tonnia euroina vastaa yhteisön optimistinen sisukkuus? Voiko se olla puntarissa toisen osallistujan suhdeverkoston kanssa?

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.