Julkaisu sisälsi viittauksia blogeihin ja tutkimuksiin, joiden aiheet olivat jo ennestään tuttuja. Lyhyt viittaus intuition merkityksestä tulevaisuuden työelämässä oli kuitenkin itselleni uusi. Mainitun julkaisun lukaistuani aloin tarkemmin etsiä julkaisussa mainitun intuitiotutkija taiteen tohtori Asta Raamin haastatteluja, blogeja ja podcasteja (muutama linkki lopussa). Koetin niitä hyväksi käyttäen jäsennellä intuitiota itselleni vähän ehkä mutkiakin oikoen. Aihe on joka tapauksessa kiehtova, jopa hieman mystinen.
Mitä on intuitio?
Intuitio usein herättää hymähtelyä, se sivuutetaan höpöhöpönä ja sitä pidetään sattumanvaraisena ja jopa vastuuttomana. Vailla kollektiivisesti hyväksyttyvää excelesitystä intuitio jätetään päätöksenteossa minimiin tai mieluiten pois. Meillä jokaisella kuitenkin intuitio toimii. Se on se sisäinen ääni, joka joskus kertoo ratkaisun ennen perusteluja. Intuitioon, niin omaan kuin toisten, pitää kuitenkin suhtautua kriittisesti. On tunnustettava, että intuitio voi olla vääristynyt tunteiden tai innostuksen ohjaamana.
Yksi tapa hahmottaa intuitiota on jakaa ajattelumme kahteen eri nopeudella ja energialla toimivaan prosessiin. Prosessi 1 on nopea, vähän energiaa kuluttava, tahdosta riippumaton jatkuvasti taustalla ”jauhava”, joka tekee päätöksiä ns. selkäytimellä ja seuloo osan informaatiosta ja sen aiheuttamista kysymyksistä prosessiin 2. Prosessi 2 on kuuluisaa rationaalista ajattelua tai ”miettimistä”, joka vaatii huomiotamme ja keskittymistä. Koska prosessi 1 on autonominen tahdosta riippumaton on se jatkuvasti hereillä ja aktiivinen kun taas 2 on huomiota ja energiaa kuluttavana laiskempi. Prosessia 1 voisi kutsua intuitioksi, sillä siinä tapahtuu ensimmäinen ratkaisu siitä, onko aisteista saatu informaatio selvää ja mitä toimenpiteitä se vaatii kuin myös siitä, kannattaako asiaa enempää miettiä.
Erilaista intuitiota
Vanhin on evoluutioon ja biologiaan perustuva vaistopohjainen primitiivinen selvitymisintuitio, se ikiaikainen apina meissä, joka pitää rapsuttelusta ja leikeistä ja suhtautuu korkeisiin paikkoihin ja virtaavaan veteen kunnioittaen. Vaistointuitio näkyy epävarmoina aikoina kaupoissa hamstrauksena, hamstraamallahan on ennenkin selvitty vaikeiden aikojen yli.
Toinen ja työelämän jatkuvassa käytössä oleva on asiantuntijan intuitio, sellainen joka syntyy vuosien ja vuosikymmenten tuloksena. Kokenut lääkäri tunnistaa taudin, leipuri näkee milloin taikina on sopivaa tai liikemies päättää tehdä vähän isommat kaupat. Mitä vahvempi on kokemus, sitä enemmän intuitio merkitsee ja sitä enemmän sitä uskalletaan hyödyntää. Intuitio ja kokemus yhdistettynä lukevat myös heikkoja signaaleja jotka muilta jäävät ehkä huomaamatta.
Superintuitio eli asiantuntijuuden ylittävä intuitio. Visionäärit, taiteilijat, keksijät esittävät ratkaisuja mahdottomalta näyttävään. Jos aiemmat ”intuition lajit” nojaavat kokemukseen ja päättelyyn niin superintuitio tarvittaessa hyppää yli puuttuvien palasten suoraan ratkaisuun. Tällainen vaatii paitsi ennakkoluulottomuutta myös kykyä yhdistellä asioita ja tietoa laajasti, ilman rajoitteita ja ennakkokritiikkiä.
Eri intuitio erilaisiin ongelmiin
Yksinkertaiset ongelmat ratkaistaan päättelyllä, johon nykyinen tietotekniikka jo tarjoaa apua. Ratkaisut tehdään vuokaavion mukaisesti kyllä/ei periaatteella valmiiksi piirrettyjä ratoja pitkin.
Monimutkaisempiin ongelmiin asiantuntijan ja kokemuksen intuitio yhdistettynä analysointiin toimii parhaiten. Näissä mennään helposti nykyisen tekoälyn rajoille tai niiden rajojen yli.
”Pirulliset ongelmat”, joiksi Raami yhtä osaa ongelmista kutsuu, ovat myös jo tätä päivää. Ne ovat erittäin moniulotteisia eivätkä ratkea lisää analysoimalla tai päättelemällä. Ratkaisujen haussa tehdäänkin hyppyjä tuntemattomien kohtien yli, kohtien joihin ei tällä erää päättely tai analytiikka pysty. Intuitio pystyy tunnistamaan merkityksiä ja syy-yhteyksiä joita perinteinen järki ei vielä näe ja näin mallintamaan ratkaisuja rationaalisen lähestymistavan ulkopuolelta.
Jotain perusinsinöörillekin ja otsikon selitys
Useassa haastattelussa Asta Raami viittaa tutkimuksiin, joissa tutkijat ovat laskeneet, että aivoissamme päättely (tietoinen ajattelu) käsittelee maksimissaan 50 bittiä informaatiota sekunnissa, kun intuitio (ei-tietoinen ajattelu) ehtii käsitellä tietoa 11 miljoonan bitin verran samassa ajassa. Osuvasti sivistyssanakirja määritteleekin intuition mm. sanoin ”välitön tajuaminen”. Asiat kohtaavat.
Intuitio – tulevaisuuden työelämätaito
Tiedossa on, miten koneäly tulee hoitamaan yhä isomman osan rutiineista ja luovemmistakin asiantuntijatehtävistä jatkossa. Intuitiota hyödyntävä laite ei tietääkseni vielä ole valmistuslinjalla. Luovuus ja kekseliäisyys jäävät edelleen ihmisten harteille. Intuitio eli se tunne oikeasta ratkaisusta tai suunnasta mistä ratkaisu voisi löytyä tulee kasvamaan arvossa. Varmentavat laskelmat ja analyysit voidaan tuottaa käänteisessä järjestyksessä ratkaisua tukemaan. Omaa intuitiotaan voi aktivoida ja treenata. Tärkeää siinä on mielen ja pelikentän avartaminen. Jos ennakkoon on määrittänyt kapean kaistan, jolta ratkaisun tulee löytyä, ei intuitiolle jää tilaa.
Omassa elämässä on jokaisella varmasti takaumia, joissa intuitioon uskominen olisi ollut paikallaan. Intuitiota ei kuitenkaan pidä sekoittaa pelkoon tai innostuneeseen hurmokseen eli tunteet pitää saada eroon intuitiosta. Vaaraton tapa harjoitella ja leikitellä asialla ovat esim. tv:n keskusteluohjelmat, jotka ovat nykyään täynnä erilaisia asiantuntijoita. On mielenkiintoista seurata josko/miten he hyödyntävät intuitiotaan ja tuovatko sitä esiin. Kokeile.
LINKKEJÄ:
Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi -opas (HY+)
YLE Audio Areena ”Työkaluja ajatteluun”- otsikolla useita jaksoja Asta Raamin haastatteluja