Piilo-osaajien visuaalinen ilme syntyi yhteistyöllä

Mietitkö Piilo-osaajiin liittymistä? Älä enää epäröi! Kerron tässä itseäni ilahduttaneesta tavastamme tehdä yhteistyötä. Loimme visuaalisen ilmeen tiimissä, kunkin osaamista hyödyntäen ja mielipiteitä kuulostellen.

Aloitimme painettavan postikorttimainoksen tekemisestä. Mainosta jaettiin ensimmäistä kertaa Rekrytoinnin Kesäleirillä viime elokuussa ja sen jälkeen myös muissa järjestämissämme tapahtumissa, kuten Tampereen ja Helsingin Osaamismarkkinoilla. Mainos tehtiin Piilo-osaajien omin voimin, sopivia vapaa-ajan rakosia hyödyntäen. Logon tekijää joukossamme ei satu tällä hetkellä olemaan, joten lähdimme työstämään ilmettä tekstitypografia edellä. Tavoitteena oli löytää kirjaintyypit, jotka toimivat sekä printissä että netissä. Marjaana Jokinen ja Hanna Turunen löysivätkin Google Webfontseista printtiyhteensopivan, Piilari-henkisen Roboton leipätekstiä varten ja kavennetun Roboto Condenced -fontin otsikkoja ja Piilo-osaajat -nimeä varten. Christian Robertsonin suunnittelemat kirjaimet ovat koruttoman selkeitä mutta tyylikkäitä.

Fonttien nimestä huolimatta piilarit eivät ole robotteja, vaan tapaamisissa hersyvät nauru ja ideat.

Suunnittelin ja taitoin korttiehdotuksia erilaisilla väri- ja tekstivaihtoehdoilla. Väreihin hain inspiraatiota muiden muassa Pantonen PMS-värikartasta. Kävimme yhteisömme sähköisessä kanavassa tiivistä keskustelua eri versioista ja lopulta päädyimme sukupuolineutraaliin turkoosi-keltaiseen-vaihtoehtoon. Piilo-osaajathan laajeni syyskuun alussa Mothers in Business ry:n toiminnasta omaksi yhdistyksekseen, johon ovat tervetulleita myös myös miesosaajat. Matti Kortteus on heistä se ensimmäinen rohkea!

analysis blackboard board bubble

Photo by Pixabay on Pexels.com

Kortin muodoksi pohdimme aluksi pyöreään kuplamuotoon leikattua eli stanssattua korttia, mutta päädyimme visualisoimaan iloisen kuplivaa ilmettä muulla tavoin ja toteuttamaan kortin perinteisenä postikorttina. Ideana on, että osaaja voi antaa kortin rekrytoijalle ja kirjata kortin osoitekenttään keskustelussa sovitut asiat ja yhteystietonsa. Toiselle puolen kirjattiin ydinviestimme ”Rekrytoijan aarreaitta – Asiantuntijoita eri aloille” sekä sosiaalisen median aihetunnisteemme #osaajaesiin ja #poispiilosta. Painetussa kortissa on tärkeää kertoa myös kotipesämme -osoite sekä Twitter– ja Facebook-osoitteet.

Piilo-osaajat_postikortti_käyntikortti

Primus motorimme Jaana Saramies  kommentoi kortin eri versioita ja jännitti, saadaanko kortit ajoissa postista Rekryleirille. Tulivathan ne, Arkmedian tuella ja taidolla! Myöhemmin muokkasimme kuplailmeestä omat versiot vielä kotisivuille, Facebookiin ja Twitteriin.

Piilo-osaajien vahvuus on monialainen ja osaava asiantuntijaverkosto. Sen jäsenet eivät epäröi tarttua käytännön tehtäviin osaamismarkkinoiden järjestämisestä oman yhdistyksen perustamiseen. Myös Piilo-osaajien visuaalinen ilme syntyi yhteistyöllä hyvässä hengessä.

Kaikessa ihmisten välisessä tekemisessä pitäisi olla mukana tämä sama inhimillisyys ja toisten kunnioittaminen, on kyse sitten kotielämästä, työelämästä, opiskelusta tai työnhausta. Se antaa tilaa luovuudelle, kokeilemiselle ja oppimiselle.

heidiHeidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankka kokemus viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.

 

Mainokset

ESIMIESTYÖ ON PALVELUTEHTÄVÄ

Lähiesimiestyö on kiinnostanut minua aina. Työ on vastuullista ja vaativaa, vaatii pelisilmää toimia läheisessä yhteistyössä usein hyvin monimuotoisen ihmisjoukon ympäröimänä – se on tasapainoilua empatiataidon, jämäkkyyden ja vaihtuvien tilanteiden kanssa.

Lisäksi on hoidettava myös se normaali duuni, sillä harva lähiesimies saa palkkansa pelkästä lähiesimiehenä toimimisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen törmännyt uudenlaiseen ajatukseen esimiestyöstä, joka on miellyttänyt ja mietityttänyt – ajatukseen esimiestyöstä palveluna.

Toimin aktiivijäsenenä Tampereen Mothers in Business -järjestössä, ja menneellä kevätkaudella ollut jaetussa vetovastuussa esimiestyön ja johtamisen tapahtumasarjan “Johde” ideoinnista ja järjestämisestä. Palveleva esimiestyö nousi Johdetta järjestäessä monesti esiin, kun tutustuimme muun muassa oman uran johtamiseen ja moderniin ura-ajatteluun AS 3 Finland Oy:n Henna Tomperin johdolla, kävimme yritysvierailulla vuoden 2017 Suomen parhaaksi valitussa työpaikassa Goforella, ja kun CGI:n Virpi Rowen luotsaamana järjestimme luennon ja workshopin huipputiimien johtamisesta ja ketteristä menetelmistä.

Mitä esimiestyö palveluna oikeastaan on?

Kevään tapahtumajärjestelyjen tiimellyksessä törmäsin useaan otteeseen ajatukseen siitä, että modernit, usein matalan hierarkiatason sisältävät organisaatiot näkevät esimiestyön pikemminkin työntekijöille toteutettavana palveluna, kuin perinteisen hierarkkisena ja ylhäältä alaspäin suuntaavana johtamisajatteluna. Innostuin ajatuksesta heti – kuinka hienoa, että tämä vaativa ihmissuhdetyö halutaan ymmärtää näinkin työntekijälähtöisesti. Myös siihen sisään rakentuva oletus luottamuksesta miellyttää – työntekijät kuitenkin ovat niitä asiantuntijoita työssään, joiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista koko yritys hyötyy.

Palveleva johtajuus voidaan nähdä ns. nöyränä johtajuutena, ja ko. filosofian ympärille rakentuva johtajuusmalli voidaan toisaalta myös suodattaa täysin erilaiseen esimiestyömalliin. Organisaation sisälle voidaan perustaa vaikkapa pooli esimiehiä, joiden kautta työntekijä voi käyttää kulloinkin ajankohtaisen, esimerkiksi hyväksyttämistä vaativan asian. Tämä vaikuttaisikin olevan yleistyvä ajattelumalli nykypäivän ketterissä organisaatioissa. Työntekijöitä rohkaistaan itseohjautuvuuteen, ja esimiestasolla on luottoa ihmisen luontaiseen haluun oppia ja kehittyä.  Koko organisaation tasolla tämä tarkoittaa yleisesti avoimuuden, pitkäjänteisyyden, vapaan kommunikaation ja yhteisvastuun korostamista. Kaikkiin organisaatioihin vastaava toimintamalli ei toki sovellu, mutta työelämän jatkuvassa muutoksessa ajatus tuntuu itsestä kiehtovalta; työn organisointi ja työn mallit muuttuvat jatkuvasti, uusi sukupolvi uusine arvokantoineen on jo saapunut työelämään, digitalisaatio jyllää ja organisaatiorakenteet ovat muutoksessa – miksei esimiestyönkin malli ja ilmentymä muuttuisi ja kehittyisi?

Lähiesimiestyöhön panostaminen kannattaa

Johtamista yrityksen strategiselta tasolta tarkasteltuna tai vaikkapa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta ei toki voi typistää pelkkään esimiespooliajatteluun, ja vahvoille johtajahahmoille on varmasti edelleen paikkansa. Palvelevassa johtamisessa piilee kuitenkin jotain syvempää, mikä iskee omaan arvomaailmaan – esimiestyön näkeminen ennen kaikkea mahdollistavana ja edellytyksiä luovana roolina työyhteisössä. Tutkimusprofessori Jari Hakanen mainitsee artikkelissaan, että johtajiksi pitäisikin rekrytoida sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan (lähde: https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/ ). Olen aina pitänyt ajatuksesta, että työntekijät ovat jokaisen yrityksen tärkein voimavara. Palvelevalla johtajuudella ja esimiestyöllä on kenties mahdollista päästä askeleen lähemmäs moderneja, ketteriä ja hyvinvoivia työyhteisöjä.

 

Maria TamminenKirjoittaja Maria Tamminen on hallintotieteiden maisteri Kangasalta, joka etsii nyt uransa seuraavaa askelta, innostuu työhyvinvoinnin tematiikasta sekä kehittää jo entisestään kovia multitasking-taitojaan arjessa kahden lapsen äitinä.

 

Introvertistä yhdistyksen superaktiiviksi

Ujostuttaa tutustua uusiin ihmisiin ja tuntemattomien ihmisten lähestyminen saa kämmenet hikoamaan. En osaa small talkia, vaikka sisäinen vuoropuheluni pajattaa taukoamatta – tosin aina hieman myöhässä, ”niinhän mun olisi pitänyt sanoa!”. Helposti vähättelen taitojani muille ääneen: ”ei tehrä tästä ny numeroo”. Ei minusta ole yhdistyksen vapaaehtoiseksi toiminnan pyörittäjäksi!

Väärin!

Olen itse tyypillinen introvertti: harkitseva, sisäänpäin kääntyneempi ja pohdiskelevampi. Tarvitsen myös paljon omaa rauhaa hektisessä arjessa jaksamiseen ja pärjään usein paremmin muutaman ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa kuin suuremmissa ryhmissä, kuten introvertit yleensäkin. Yhdistysten vapaaehtoiset (MiB-termillä: aktiivit) puolestaan mielletään tavallista sosiaalisemmiksi ja puuhakkaammiksi henkilöiksi, jotka saavat virtaa muiden seurasta, toimivat nopealla sykkeellä ja ovat usein äänessä.

Miten introvertistä pystyi kuoriutumaan alle vuodessa yhdistystoiminnan ”superaktiivi”?

Aloitin MiB aktiivina viime kesänä; halusin päästä syvemmälle osaksi tätä vahvojen ja osaavien naisten positiivista verkostoa. Epätyypillisesti, en antanut itseni pohtia tätä päätöstä pitkään, etten olisi jänistänyt. Sen sijaan ilmoittauduin MiB Tampere -ryhmässä halukkaaksi aktiivikoulutukseen.

Ennen aloittamista kärsin huijarisyndroomasta: Huomaavatko kaikki, etten osaa? Ettei minulla ole mitään kokemusta tapahtumien järjestämisestä sen puoleen kuin yhdistystoiminnastakaan? Nolaanko itseni kysymällä tyhmiä kysymyksiä? Entä jos jäänkin yksin enkä sulaudu mukaan porukkaan?

Kaikki epävarmuuteni karisivat hyvin nopeasti, ja pian MiB-toiminta imaisi minut täysillä mukaansa. Yhdistyksen vapaaehtoisena pärjää kuka tahansa, joka haluaa oppia. Tyhmiä kysymyksiä ei ole tässäkään, eikä kukaan meistä ole yhdistystoiminnan ammattilainen. Jokainen tekee asioita omalla tyylillään ja omien resurssiensa mukaan, eikä kenenkään tarvitse astua oman epämukavuusalueensa ulkopuolelle – paitsi jos itse haluaa.

18582512_10154644873151274_6435753872496470299_n

Kuvaaja: Laura Tammisto, Studio Torkkeli Oy

Sen sijaan yhdistystoiminta antaa huimasti oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Olen kerryttänyt taitoja, jotka ovat hyödyttäneet työnhaussa ja muutoinkin työelämässä. Näitä ovat mm. esiintymisvarmuus, verkostoituminen ja uusien ihmisten kontaktointi. MiBin hissipuhe ja esiintyjien esittely tilaisuuksien alussa tarjoavat helppoja lyhyitä esiintymisiä itsellekin. Erilaisilla messuilla mukana oleminen ja tilaisuuksien järjestäminen eri puhujien kanssa ovat oivia väyliä kasvattaa omaa verkostoaan. Lisäksi ainakin minulle on helpompi lähestyä uusia ihmisiä jonkin muun asian tiimoilta kuin vain esitelläkseni itseni; MiB on tarjonnut tähän hyvän tekosyyn!

Olen löytänyt ja kehittänyt omia keinojani venyttää mukavuusaluettani. Luonteeni ei ole muuttunut: olen yhä introvertti, minulla on jatkuva sisäinen vuoropuhelu, ja tarvitsen aikaa latautuakseni – mikä ei ole helppoa kolmen pienen lapsen äitinä! Sen sijaan keinovalikoimani on kasvanut ja monipuolistunut. Käytän hyväkseni vahvuuksiani toimia kahden kesken tai pienissä ryhmissä, sekä kirjallisia ja kuuntelutaitojani. Luotan oman osaamiseni ohella yhdistyksen vetovoimaan ja siihen, että useimmat ihmiset haluavat kertoa itselleen tärkeistä asioista. Minun ei tarvitse osata kaikkea itse vaan voin luottaa yhdistykseltä ja muilta aktiiveilta saamaani apuun ja tietämykseen.

Joten älä anna sisäisen äänesi estää sinua tekemästä sitä, mikä kiinnostaa. Vain tekemällä oppii, ja yhdessä tekemällä oppii vielä enemmän.

Jaana Saramies, piilo-osaajatKirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan.