LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

Yrittäjän verkostot – ja miten niitä luodaan?

Verkostot ovat yksi yrittäjän menestymisen – ja hyvinvoinnin – kulmakivistä. Nani Härkönen on loistava esimerkki yrittäjästä, joka on luonut verkostonsa omaehtoisesti. Ohessa hän kertoo kahdesta itse aloittamastaan verkostosta ja siitä, miten ja miksi ne syntyivät, sekä mikä pitää ne elinvoimaisina.

Nani Härkönen on luovan alan yrittäjä ja itse oppinut valokuvaaja, joka on erikoistunut koirien ja niiden perheiden valokuvaukseen. Nani aloitti yrittäjyyden vuonna 2011 hyppäämällä pois järjestöpuolen päivätöistä ja yksinkertaisesti alkamalla tekemään. Merkittävässä roolissa Nanin yrittäjän taivalta ovatkin olleet verkostot, joita hän on ollut aktiivisesti itse synnyttämässä.

nani-ruuti-final-small-001

Kuva: Nani Härkönen.

”Alussa en tuntenut ketään,” kertoo Nani. ”Olin juuri hypännyt pois ihan eri alalta eikä minulla ollut lainkaan valokuvausalan ammattiverkostoja.” Ensimmäinen vertaistuki löytyi valokuvaajasta, jolta Nani kyseli sähköpostitse kameran ostovinkkejä. Tästä kirjeenvaihdosta kehkeytyi ystävyys, jonka pohjalta synnytettiin vuonna 2013 valokuvaajanaisten verkosto, Ladies Behind the Lens, myöhemmin nimettynä Valokuvaajanaiset Suomessa.

Tarve luoda nimenomaan naispuolisten valokuvaajien kohtauspaikka sai alkunsa huomiosta, että valokuvaus on pitkälti maskuliininen ala ja valokuvaajien fb-ryhmissä vallalla ovat tekniset kysymykset. Pohdinnat vaikkapa siitä, miten kuvata häät, kun imettää, eivät löytäneet kaikupohjaa alan fb-ryhmissä, joten niille oli löydettävä oma foorumi. Nykyään Valokuvaajanaiset Suomessa-verkosto koostuu aktiivisesta fb-ryhmästä, ja järjestää muun muassa koulutuksia, virkistyspäiviä ja tapaamisia. Tarvetta perustaa järjestöä ei ole kuitenkaan ollut: Nani iloitseekin siitä, että muutamassa vuodessa verkostosta on kasvanut itseohjautuva kokonaisuus sen nyt 430 jäsenelleen.

Nanin verkostot ovat syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Nanilla oli ollut jo lapsesta saakka unelmana tulla radiotoimittajaksi. Ja mikäpä tämän unelman paremmin toteuttaisi kuin oma podcast! Podcastin teemaakaan ei tarvinnut kahdesti miettiä, sillä Suomen markkinoilla oli selvä puute puheelle luovan alan yrittäjien elämään liittyvistä kysymyksistä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi yrittäjän ja taiteilijan identiteettien yhdistämisen kysymykset ja työn hinnoittelu. Näin sai alkunsa podcast Luovia sekä podcastin spinoffina kuulijoiden oma Luovia-verkosto. Pelkkää podcastia Nani ei nimittäin halunnut pitää vaan podcastin myötä aloittaa keskusteluja, jotka jatkuvat kuulijoiden – ja podcastin pitäjän! – kesken. Podcastin ohella Nani kirjoittaakin verkostolle uutiskirjetta, järjestää tapahtumia ja teemallisia iltateetapahtumia. Verkostolle on suunnitteilla myös fb-ryhmä.

”Verkostot ovat lähellä sydäntäni,” kertoo Nani, ”Nimenomaan siksi, koska itselläni ei niitä ollut yrittäjyyttä aloittaessani.” Nani kertookin suhtautuneensa intohimoisesti verkostojen rakentamiseen ottamalla niissä mielellään fasilitaattorin roolin. Nanin verkostot ovatkin syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Verkostojen menestymisen edellytykset löytyvätkin juuri näistä piirteistä: aidosta, luottamuksellisesta ja tasaveroisesta keskustelusta ja intohimosta verkostoa yhdistävää aihetta kohtaan.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Yrittäjyys ponnahduslautana unelmatyöhön

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja muuttuu jatkuvasti. Koko työiän ajan kestävät työsuhteet ovat nykyään harvassa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaansa tiheämmin kuin ennen, eikä uuden ammatin opiskelu ja totaalinen alanvaihto ole enää mikään tavaton juttu.

Freelancer-työsuhteet ja kiinnostus yrittäjyyteen ovat myös kasvaneet. Yhä useampi haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä ja työllistää itse itsensä. Työelämä on muuttunut myös kilpailuhenkisemmäksi, eikä työn saaminen ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi yrittäjyys voidaan nähdä myös keinona työllistää itsensä.

Oma tarinani

Kun itse halusin vaihtaa alaa sosiaalialalta markkinointiin ja viestintään, huomasin nopeasti, että alan töihin pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka hain töitä todella sinnikkäästi, en meinannut saada jalkaa oven väliin, koska tarjolla oli kokeneita konkareita. Kilpailu oli ja on edelleen todella kovaa.

Asia turhautti ja välillä teki mieli luovuttaa. Tiesin, että minulla on paljon markkinoinnin ja viestinnän parissa tarvittavaa osaamista, visiota ja ennen kaikkea intoa. Päätin, että minähän pääsen tälle alalle ja jos minua ei palkata, ryhdyn vaikka yrittäjäksi!

Hyppy yrittäjäksi ei tuntunut niin radikaalilta, sillä olin jo kuukausia sitten irtisanoutunut edellisestä työstäni ja myynyt omaa osaamistani laskutuspalvelun kautta. Minulla oli siis käsitys yrittäjämäisestä työskentelystä, joten tiesin mihin olin ryhtymässä.

Perustin toiminimen ja jatkoin sinnikkäästi oman osaamisen myymistä ja pikkuhiljaa keikkaa alkoi hieman tulemaan. Lähes jokainen keikka vaati useamman yhteydenoton ja tapaamisen, ennen kuin kanssani uskallettiin lähteä yhteistyöhön.

Kokemuksen karttuessa sain täytettä portfoliooni ja hyviä referenssejä asiakkailta, jotka auttoivat minua eteenpäin. Oma osaaminen ja itsevarmuus kasvoi, jotka molemmat luonnollisestikin edesauttavat työllistymistä. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen sainkin unelmieni työn.

Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyölle?

Vaikka täysipäiväinen yrittäjyyteni vaihtui nopeasti palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, uskon että ilman yrittäjyyttä en olisi tässä pisteessä. Itseni työllistäminen opetti minulle sinnikkyyttä, pakotti uskomaan itseeni ja tuomaan omaa osaamista esille. Opin myös, että ratkaiseva tekijä niin työn- kuin asiakkaiden saannissa on aktiivisuus ja vielä kerran aktiivisuus. Ihmiset ovat kiireisiä – eivät he muista välttämättä yhteydenottoasi. Siksi pitää ottaa puhelin käteen ja muistuttaa heitä. Aktiivisuus ja innokkuus palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.

Jos unelmien duunia ei etsinnöistä huolimatta tunnu löytyvän ja koet, että yrittäjyys voisi olla keino työllistyä, go for it! Kuka tietää, ehkä yrityksestäsi tulee kansainvälinen menestystarina. Se voi myös toimia ponnahduslautana haluamaasi työhön, kuten omassa tapauksessani.

Kun harkitset yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiselle, mieti seuraavia asioita:

1. Mieti yritysidea

Mitä osaamista sinulla on ja mitä haluaisit tehdä yrittäjänä? Yritysideasta kaikki alkaa. Jalosta ideaasi eteenpäin esimerkiksi SWOT-analyysin avulla. Sparraile ideaasi muiden kanssa, saat varmasti uusia näkökulmia.

2. Ota selvää, mihin olet ryhtymässä

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, on hyvä tietää mitä YEL-vakuutus tarkoittaa, miten yrittäjän sosiaaliturva eroaa työttömän työnhakijan tilanteesta, mitä eri yritysmuotoja on jne. Muun muassa Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville. Kun sinulla on pohjatiedot kunnossa, yrittäjyytesi alkutaipale on takuuvarmasti vähemmän kivinen, trust me.

3. Mieti, miten turvaat toimeentulosi

Yrittäjänä et ole oikeutettu työttömyysturvaan, mutta voit saada Starttirahaa. Sanotaan, että pelkän starttirahan varaan ei kannata yrittäjän laskea, mutta joskus se voi olla ainoa vaihtoehto. Mieti etukäteen, millaisia riskejä taloutesi kestää ja voisitko etukäteen varautua hiljaisiin kausiin rahallisesti. Starttirahasta saat lisätietoa TE-palveluilta osoitteesta Yrittäjän palvelut/starttiraha.

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto työllistymiselle, mutta uskallusta ja riskinottoa se vaatii. Hyvät asiat harvoin tulevat ilmaiseksi, joten varaudu tekemään töitä! Muista myös nauttia matkasta. 😉

kuvaTaru Tammikallio on Uramedian perustaja, päätoimittaja, vastaava tuottaja, sisällöntuotannon moniosaaja ja toimittaja, joka nauttii hyvien tarinoiden luomisesta ja haluaa kannustaa muita tekemään rohkeasti omaa juttuansa.

Piilo-osaajien #uraoivalluksia

Piilo-osaajat on yhteisö, jossa jaetaan kokemuksia ja ajatuksia työnhakuun ja työelämään liittyen. Keskusteluissa nousee usein esille, mitä uusia ajatuksia jäsenille on herännyt omasta tilanteesta eli jaamme #uraoivalluksia.

Yhteisöllisessä työnhakukampanjassa on se etu, että toisten oivallukset voivat herättää omia oivalluksia. Oivallukset voivat olla samoja tai resonoida yhdessä uudeksi yhteiseksi oivallukseksi. Toisen ajatus tai kokemus herättää huomaamaan, että minullahan on samanlainen tilanne tai olen kokenut tämän asian samalla tavalla. Toisen oivallus voi myös avata omaan ajatteluun uusia suuntia, jotka johtavat aivan erilaiseen oivallukseen, johon ei vain itsekseen pohtimalla olisi päässyt tai ratkaisun löytäminen olisi voinut kestää pitkään. Yhteisöllisyys on alusta vuorovaikutukselle, jossa syntyy #uraoivalluksia.

”Olen Piilo-osaajien myötä huomannut, että oma urapolku voi löytyä mistä tahansa: lähempää tai kauempaa. Olennaista on asettaa itselleen tärkeysjärjestykseen ne ominaisuudet, joita omassa unelmatyössä olisi. Työltä toivottavien ominaisuuksien kautta löytyy aivan uusia ulottuvuuksia, jotka eivät välttämättä ole samoja, jotka kumpuavat suoraan omasta substanssiosaamisesta. Kun näkee metsän puilta, huomaa mahdollisuuksien kirjon. Omiin arvoihinsa nojaten ja unelmiinsa uskoen voi löytää unelmien uralle.” Eva-Maria Hyvärinen

”Lukiessani kirjaa ”What color is your parachute?” oivalsin, että työnhakua kannattaa tehdä intohimo edellä. On viisainta määritellä tarkkaan, mitä haluaa tehdä, sillä silloin löytää töitä todennäköisemmin kuin jos etsisi ihan mitä vaan. Eikä löydä mitä tahansa töitä vaan unelmatyön! Ensin minusta tuntui tosi vaikealta rajata tarkasti hakua, sillä en olisi halunnut sulkea mitään mahdollisuuksia pois. Uskon kuitenkin, että tämä on paras vaihtoehto juuri minulle.” Virpi Naukkarinen

Virpin oivallukseen voit tutustua tarkemmin blogitekstissä Työnhakuun vipuvoimaa intohimosta.

Keskustelussa ja yhteisössä toisia arvostava ja kunnioittava henki on perustus, jota kaikki noudattavat. Itselle itsestäänselvä asia voi olla toiselle erilaisessa tilanteessa olevalle aivan uusi. On tärkeää, että keskustelussa uskalletaan nostaa esiin myös itselle uusia asioita. Näin on mahdollista oppia uutta, kasvaa ja kehittyä.

”Minussa on potentiaalia vaikka mihin. Minulla on mahdollisuus vaihtaa suuntaa ja ottaa uusia askelia urallani. Piilo-osaajilla on ollut oma merkittävä roolinsa näiden oivallusten syntymisessä.” Kaisa Selamo

”Oma osaaminen on enemmän kuin vain oma työhistoria. Koskaan ei ole liian vanha muuttamaan suuntaa ja muovaamaan omaa uraansa erilaiseksi. Toki se vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta mahdotonta se ei ole.” Jaana Saramies

”Oma uraoivallukseni on se, että omaa osaamistaan pitää aina välillä miettiä ja hahmotella uudelleen. Se oma polku voi löytyä jostain odottamattomasta suunnasta kunhan pitää silmänsä auki ja mielensä avoinna. Omaa osaamistaan ei voi myöskään vähätellä, sillä hyvää osaamista on kaikilla.” Hanna-Leena Myllärinen

otsikkokuvaksiSamat ominaisuudet, mitkä vievät yhteisössämme eteenpäin ja innostavat keskustelemaan, jakamaan ajatuksia ja kokemuksia, pätevät mihin tahansa muuhun yhteisöön tai verkostoon. Tila olla oma itsensä, antaa itsestään ja ottaa vastaan muilta, vievät eteenpäin ja luovat hyvää henkeä. Tästä muodostuukin koko yhteisöä kannatteleva noste – ja kuplinta!

 Lisää oivalluksia upean uran luomisesta voit käydä lukemassa Jaana Saramiehen kirjoituksesta How to build an amazing career?

 

Satu MannerKirjoittaja Satu Manner on utelias itseään kehittävä introvertti, jonka uteliaisuusalueen punainen lanka on uusien taitojen ja teknologioiden oppiminen nykyisen osaamisalueen ulkopuolelta.

 

 

 

 

 

Kaisa_profiilikuvaKirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.