NLP työelämässä

Työelämä on täynnä muutoksia. Niiden keskellä voi joskus tuntea tarvetta ymmärtää paremmin itseään ja tunnetilojaan tai muuttaa myös omaa ajattelutapaansa. Myös itsensä motivointiin sekä tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen voi kaivata työkaluja. NLP on yksi mielenkiintoinen vaihtoehto tähän.

NLP tulee sanoista neuro-lingvistic prosessing ja perustuu kielen, mielen ja kehon kokonaisuutena toimimiseen. Harjoitukset vaihtelevat voimavarojen lataamisesta taitojen mallittamiseen ja tilanteen uudelleen määrittelyyn. Paljon käytetään havainnointia ja muodostetaan erilaisia metaforia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin kokemuksia. Harjoitusten kautta voi löytää itsestään yllättäviäkin puolia.

Itselleni NLP tuli ensimmäistä kertaa vastaan työpaikan hyvinvointiohjelmassa. Onneksi
insinööri lähti kokeilemaan ennakkoluulottomasti, vaikka aika lailla epäilyttikin. Siitä
nimittäin alkoi tie, joka johti pari vuotta myöhemmin NLP Master Practitioner –koulutuksen suorittamiseen.

valentin-antonucci-455924

Koulutuksissa ja myöhemmin itsenäisesti olen kokeillut ja käyttänyt NLP-harjoituksia monenlaisissa eri tilanteissa. Työelämään ja erityisesti sen muutoksiin liittyen olen tehnyt asetettuja tavoitteita itselleni konkreettisemmiksi ja avannut itselleni reittiä tavoitteen saavuttamiseen. Suosikkiharjoitukseni tähän on Markovin ketju, jossa jokaisella askeleella nollataan tilanne ja selvitetään ennakkoluulottomasti, mitä vaihtoehtoja seuraavalle askeleelle löytyy.

Olen myös useita kertoja käynyt tapaamassa itseäni menneisyydessä tai tulevaisuudessa.
Vaikka ajatus voi tuntua oudolta, olen näin saanut paljon tietoa itseltäni. Menneisyydessä olen nähnyt, miksi jokin asia tapahtui niin kuin tapahtui ja miten tulevaisuudessa voisi samanlaisessa tilanteessa toimia. Tulevaisuudessa olen saanut vahvistusta sille, että tehty valinta on oikea tai löytänyt vaihtoehtoja, mitä muuten en olisi tullut ajatelleeksi.

Näiden ja monien muiden harjoitusten avulla olen oppinut käyttämään alitajuntaani ja
luottamaan sen antamiin viesteihin. Tätä voi ajatella myös intuitiona ja sen vahvistamisena. Ainakin olen huomannut, että kannattaa kuunnella itseään ja sitä, miltä muutos tuntuu.

emma-frances-logan-142162

Viime elokuussa Hanna-Leena Myllärinen kirjoitti työn imusta ja työn tuunaamisesta
mielekkäämmäksi. NLP-harjoitukset ovat hyvä apu myös siinä vaiheessa, kun mietit, millä tavalla haluaisit työtäsi tuunata ja mistä juuri sinulle löytyisi työn imu.
Lisää tietoa NLP:stä löytyy Suomen NLP-yhdistyksen sivuilta. Voin suositella tutustumaan myös oman NLP-opettajani Terhi Vedenkiven sivuihin ja blogiin.

Kaisa_profiilikuva
Kirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka
haistelee uusia tuulia uralleen.

Mainokset

Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.