Yrittäjyys ponnahduslautana unelmatyöhön

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja muuttuu jatkuvasti. Koko työiän ajan kestävät työsuhteet ovat nykyään harvassa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaansa tiheämmin kuin ennen, eikä uuden ammatin opiskelu ja totaalinen alanvaihto ole enää mikään tavaton juttu.

Freelancer-työsuhteet ja kiinnostus yrittäjyyteen ovat myös kasvaneet. Yhä useampi haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä ja työllistää itse itsensä. Työelämä on muuttunut myös kilpailuhenkisemmäksi, eikä työn saaminen ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi yrittäjyys voidaan nähdä myös keinona työllistää itsensä.

Oma tarinani

Kun itse halusin vaihtaa alaa sosiaalialalta markkinointiin ja viestintään, huomasin nopeasti, että alan töihin pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka hain töitä todella sinnikkäästi, en meinannut saada jalkaa oven väliin, koska tarjolla oli kokeneita konkareita. Kilpailu oli ja on edelleen todella kovaa.

Asia turhautti ja välillä teki mieli luovuttaa. Tiesin, että minulla on paljon markkinoinnin ja viestinnän parissa tarvittavaa osaamista, visiota ja ennen kaikkea intoa. Päätin, että minähän pääsen tälle alalle ja jos minua ei palkata, ryhdyn vaikka yrittäjäksi!

Hyppy yrittäjäksi ei tuntunut niin radikaalilta, sillä olin jo kuukausia sitten irtisanoutunut edellisestä työstäni ja myynyt omaa osaamistani laskutuspalvelun kautta. Minulla oli siis käsitys yrittäjämäisestä työskentelystä, joten tiesin mihin olin ryhtymässä.

Perustin toiminimen ja jatkoin sinnikkäästi oman osaamisen myymistä ja pikkuhiljaa keikkaa alkoi hieman tulemaan. Lähes jokainen keikka vaati useamman yhteydenoton ja tapaamisen, ennen kuin kanssani uskallettiin lähteä yhteistyöhön.

Kokemuksen karttuessa sain täytettä portfoliooni ja hyviä referenssejä asiakkailta, jotka auttoivat minua eteenpäin. Oma osaaminen ja itsevarmuus kasvoi, jotka molemmat luonnollisestikin edesauttavat työllistymistä. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen sainkin unelmieni työn.

Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyölle?

Vaikka täysipäiväinen yrittäjyyteni vaihtui nopeasti palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, uskon että ilman yrittäjyyttä en olisi tässä pisteessä. Itseni työllistäminen opetti minulle sinnikkyyttä, pakotti uskomaan itseeni ja tuomaan omaa osaamista esille. Opin myös, että ratkaiseva tekijä niin työn- kuin asiakkaiden saannissa on aktiivisuus ja vielä kerran aktiivisuus. Ihmiset ovat kiireisiä – eivät he muista välttämättä yhteydenottoasi. Siksi pitää ottaa puhelin käteen ja muistuttaa heitä. Aktiivisuus ja innokkuus palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.

Jos unelmien duunia ei etsinnöistä huolimatta tunnu löytyvän ja koet, että yrittäjyys voisi olla keino työllistyä, go for it! Kuka tietää, ehkä yrityksestäsi tulee kansainvälinen menestystarina. Se voi myös toimia ponnahduslautana haluamaasi työhön, kuten omassa tapauksessani.

Kun harkitset yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiselle, mieti seuraavia asioita:

1. Mieti yritysidea

Mitä osaamista sinulla on ja mitä haluaisit tehdä yrittäjänä? Yritysideasta kaikki alkaa. Jalosta ideaasi eteenpäin esimerkiksi SWOT-analyysin avulla. Sparraile ideaasi muiden kanssa, saat varmasti uusia näkökulmia.

2. Ota selvää, mihin olet ryhtymässä

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, on hyvä tietää mitä YEL-vakuutus tarkoittaa, miten yrittäjän sosiaaliturva eroaa työttömän työnhakijan tilanteesta, mitä eri yritysmuotoja on jne. Muun muassa Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville. Kun sinulla on pohjatiedot kunnossa, yrittäjyytesi alkutaipale on takuuvarmasti vähemmän kivinen, trust me.

3. Mieti, miten turvaat toimeentulosi

Yrittäjänä et ole oikeutettu työttömyysturvaan, mutta voit saada Starttirahaa. Sanotaan, että pelkän starttirahan varaan ei kannata yrittäjän laskea, mutta joskus se voi olla ainoa vaihtoehto. Mieti etukäteen, millaisia riskejä taloutesi kestää ja voisitko etukäteen varautua hiljaisiin kausiin rahallisesti. Starttirahasta saat lisätietoa TE-palveluilta osoitteesta Yrittäjän palvelut/starttiraha.

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto työllistymiselle, mutta uskallusta ja riskinottoa se vaatii. Hyvät asiat harvoin tulevat ilmaiseksi, joten varaudu tekemään töitä! Muista myös nauttia matkasta. 😉

kuvaTaru Tammikallio on Uramedian perustaja, päätoimittaja, vastaava tuottaja, sisällöntuotannon moniosaaja ja toimittaja, joka nauttii hyvien tarinoiden luomisesta ja haluaa kannustaa muita tekemään rohkeasti omaa juttuansa.

Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.