Iloisesti kupliva työnhakuyhteisö täyttää vuoden!

Piilo-osaajat täyttää vuoden! Iloisesti kupliva työnhakuyhteisömme on vastannut pinnan alla kuplivaan tarpeeseen yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Lue, mitä olemme vuodessa saavuttaneet!

Vuosi sitten vietimme pienellä porukalla unettomia öitä hioen Piilo-osaajien nettisivua ja profiilejamme. Elina Pahta nakutteli WordPressiä yömyöhään, koska päivät kiisivät työn ja perheen parissa. Jaana Saramies kasvatti jännitystä somessa vinkkailemalla tulevasta.

Noista jännittävistä hetkistä tulee huomenna 19.5. kuluneeksi tasan vuosi. Paljon on vuodessa ehtinyt tapahtua:

  • yli 1470 twiittiä ja reilu 700 seuraajaa Twitterissä
  • lähes 300 julkaisua ja yli 650 seuraajaa Facebookissa 
  • 102 blogijulkaisua, tämä on jo 103.!
  • 32 osallistujaa
  • 15 onnistumistarinaa eli työllistymisiä, projekteja tai muita askeleita oman osaamisen käyttämiseen
  • 2 maantieteellistä aluetta
  • 1 yhteinen, aito yhteisö ️❤️

Lisäksi olemme päässeet vierailemaan useampiin medioihin. Jaana jakoi tarinansa Talouselämässä ja työnhakuvinkkinsä Luontaiset Taipumukset –blogissa. Pääsimme useampaankin Oikotien mediaan jakamaan ilosanomaamme. Pääsimme kertomaan yhteisöstämme Osaajia.fi-sivustolle ja näkemyksiämme työmarkkinoista ja työttömyyden turhista leimoista Suomenmaa-lehteen. Oma ratkaisumme näihin negatiivisiinkin leimoihin on positiivisuus – ja juuri tämä tekee Piilo-osaajista uniikkeja!

DSC_6648_edited

Kuva: Karoliina Nurmi

Tuomme iloista kuplivuutta ja positiivista virettä työnhakuun ajassa, jossa on vallalla kokemus, että työtöntä ajetaan entistä ahtaammalle. Työttömyys kuin myös muu työnhakuaika on monesti raskasta ja yksinäistä. Yhteisöllä pystymme vaikuttamaan näihin molempiin ja koemme päivittäin todeksi vanhan sanonnan:

”Jaettu suru on puolikas suru, mutta jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.”

Yhteisömme on kehittynyt vuodessa hurjasti, mutta henki on pysynyt samana. Olemme kaikki tavalla tai toisella samassa veneessä. Ymmärrämme toistemme tunteita ja työnhaun vuoristorataa. Paljon keskinäisestä yhteisöllisyydestä ja sitoutuneisuudesta kertoo sekin, että harva työllistynyt malttaa päästää irti yhteisöstämme vaan useimmat roikkuvat yhä mukana Piilareiden taustajoukoissa. Ja hyvä niin, heiltä saamme jaettua oppia ja vinkkejä yhä uusille osaajille!

Yhteisöllinen työnhaku on aivan uusi ja innovatiivinen konsepti. Piilo-osaajat vastaa tarpeeseen, jonka olemassa oloa ei ehkä ole edes tiedetty. Tarve on kova ja valtakunnallinen. Tämän vuoksi pyrimme tulevaisuudessa entisestään laajentamaan toimintaamme.

Tämä tarina on vasta alussa, pysythän mukana!❤️

 

piilo-osaajien-vetäjät

Jaana Saramies on Piilo-osaajien vetäjä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.

Piilo-osaajien toinen vetäjä Elina Pahta taloushallinnon moni-osaaja, MiB Tampereen paikallisvastaava, 6-henkisen uusperheen koordinaattori ja ikuinen innostuja.

PS. Kiinnostuitko Piilo-osaajista? Meihin voi liittyä mukaan! Laita meiliä: piilo.osaajat@gmail.comHuomioithan, että olemme toistaiseksi suunnattu MiB Tampereen ja MiB Helsingin jäsenille.

Juuri Sinun pitäisi tulla mukaan Mothers In Business-toimintaan!

Haluamme kutsua sinut mukaan mahtavaan porukkaan! Kerron vlogissa minulle tärkeimpiä syitä kuulua MiB:iin sekä herättelen miettimään työn ja perheen yhdistämistä.

Samoihin teemoihin voit palata esimerkiksi perheystävällisen työpaikan tunnistamisessa sekä oman, uudenkin osaamisen sanoittamisella. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää varsinkin Twitterin ja LinkedInin puolella, joten saa tägäillä @kasvio2000 sekä tietysti! Tervetuloa mukaan Mothers In Business toimintaan!

 

Peppi Tervo-HiltulaPeppi Tervo-Hiltula on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.
 

Työnhakuyhteisö on enemmän kuin sparrausryhmä

Termi työnhakuyhteisö kuuluu kiinteästi Piilo-osaajien sanavarastoon. Se kuvastaa loistavasti meidän keskinäistä verkostoa, tukea ja tsemppihenkeä. Se kattaa tavoitteemme näkyä laajemmin yhteenlyötyjen verkostojemme avulla. Aktiivisuus somessa ja blogissa ovat vain ulospäin näkyvä jäävuoren huippu. Tässä kirjoituksessa raotamme verhoa, mitä yhteisöllinen työnhaku parhaimmillaan antaa.

Piilo-osaajat on verkostoitumisen voimaan nojaava työnhakuyhteisö ja osaajagalleria. Meissä kiteytyy vertaistuki, some-näkyvyys, sekä oman osaamisen markkinointi työelämässä. Ulospäin meistä näkyy aktiivisuus täällä blogissa, Twitterissä ja Facebookissa. Meitä on kehuttu verkkosivumme ammattimaisesta ilmeestä, ja se onkin harkitun työn tulos. Osaajagalleriamme tuo kunkin omaa osaamista julki työnantajaa ja rekrytoijaa puhuttelevalla tavalla. Nämä eivät kuitenkaan tee meistä yhteisöä.

_5003686

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Me osaajat hitsaudumme yhteen aktiivisen sisäisen keskustelukanavamme, avoimuuden ja vuorovaikutuksen avulla. Jokainen meistä on pyöritellyt samoja ajatuksia ja kohdannut samoja esteitä työnhaussa; ymmärrämme toisiamme ja osaamme tukea sekä tsempata juuri oikealla tavalla. Keskustelukanavan avulla joku on aina linjoilla ja tukea tai vinkkejä saa todella nopeasti.

”Minusta se tuki on ollut tärkeää, vaikka ei nähdä toisiamme, mutta kun jakaa oman huolensa tai ilonsa, niin yhteisössä kaikki ymmärtää heti toisesta sanasta mikä se oma fiilis on.”
Hanna Turunen

”Vertaistuki, voi kysellä itsestä tyhmältäkin tuntuvia kysymyksiä. Vaikka ei kaikkiin keskusteluihin ehdi osallistumaan tai ole aiheesta kokemusta, niin voi seurata ja oppia uutta.”
Kaisa Selamo

Työnhaussa joutuu olemaan kartalla paljosta. On lukemattomia sivustoja työpaikkailmoituksista, webinaareja joka lähtöön ja erilaisia kursseja. Työnhakuyhteisö helpottaa painetta pysyä itse yksin kartalla näistä kaikista.

”2 korvan ja 2 silmän edestä meillä on kymmeniä korvia ja silmiä skannaamassa eri lähteitä, ja sit me jaetaan niitä vinkkejä toisillemme.”
Hanna Turunen

Emme kuitenkaan ole pelkkä vinkkienjakoalusta ja sparrausryhmä. Yhteisöllisessä työnhaussa toimii se, että jokainen meistä tuo aktiivisesti hanketta ja meitä kaikkia näkyville. Jokainen nostaa sekä omaa että muiden profiileja ja yhteisen blogimme sisältöjä esiin omissa some-kanavissa. Ja se blogi, sen sisältökin tuotetaan yhdessä.

Kuulostaako työläältä? Some-nostot hoituvat samalla, kun muutoinkin surffailet netissä. Blogivuoro osuu omalle kohdalle ehkä kerran parissa kuukaudessa. Ei ole työlästä verrattuna siihen tuen, tsempin, vinkkien, näkyvyyden ja taitojesi kehittämisen määrään jota saat vastineeksi!

”Vajaassa kuukaudessa täällä ollut vuorovaikutus on tuonut uusia ajatuksia ja näkökulmia siihen, miten haen ratkaisua oman tilanteen muutokseen ja tuonut rohkeutta sanoittaa sitä, mitä haluan ja sanoa se ääneen.  Tämä siis strukturoi mun toimintaa. Kun olen tässä, tiedän myös tekeväni oikeita asioita. Asioita, joista on hyötyä työelämässä ja muutenkin.”
Satu Manner

Yhteisöksi meidät tekee myös se, että tämä kaikki on meidän kaikkien käsialaa: verkkosivun päivitys, Twitter- ja Facebook-julkaisut, tapahtumat. Teemme tätä hanketta vapaaehtoisvoimin yhdessä ja meidän joukossa voi kehittää omaa osaamistaan mm. viestinnän ja tapahtumajärjestämisen saralla.

”Mulle Piilarit on rohkaiseva kanava esiintuloon. Oon oppinut myös sanoittamaan paremmin omaa osaamistani, näkemään ympärillä olevat mahdollisuudet ja päässyt irti työttömyyden häpeäleimasta. Oon myös oppinut paljon uutta some-kanavista ja näkyvyyden hyödyntämisestä ja tehostamisesta.”
Eva-Maria Hyvärinen

Kaiken tämän paketoimme luomaamme iloisesti kuplivaan yhteishenkeen, joka näkyy niin sisällä kuin ulospäin. Näin olemme saaneet useat työnantajat ja rekrytoijat kiinnostumaan Piilo-osaajista!

Kuplivuutemme istuu myös se, että emme tee asioita hampaat irvessä vaan pidämme perspektiivin asioihin: työ ei ole kaikki kaikessa, työttömyys ei ole häpeä, ja paistaa se aurinko sinne risukasaankin. Ja siellä risukasassakin saa nauraa ja pitää hauskaa!

”Saa iloita toisten onnistumisista ja niistä saa uskoa omaan onnistumiseen. Ja onhan tämän nyt vain niin mahtava porukka naisia, että on kunnia olla joukossa mukana!”
Kaisa Selamo

”Ja onhan meillä täällä huumoria ja tilannekomiikkaa mukana, joka tuo keveyttä sekä muistuttaa, että työ ei ole se tärkein asia maailmassa.”
Hanna Turunen

neliöPiilo-osaajat on siis paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä näyttää. Olemme yhteisö, uudenlainen tukiverkko toisillemme työnhaun tuulisessa maailmassa. Meidän joukossa jokainen saa olla oma itsensä, ja toivottavasti rohkaistuu olemaan myös se paras versio itsestään kaikkialla.

”Piilarit tarjoaa mahdollisuuden ilmaista rohkeutta yhteisön tukemana.”
Virpi Naukkarinen

DSC_1865Kirjoittaja Jaana Saramies on toinen Piilo-osaajien vetäjistä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.

 

 

 

 

 

PS: Kiinnostuitko Piilo-osaajista? Meihin voi liittyä mukaan! Laita meiliä: piilo.osaajat@gmail.com
(Huomioithan, että olemme toistaiseksi suunnattu MiB Tampereen ja MiB Helsingin jäsenille.)

Kuinka luot iloa ja energiaa työnhakuun omien vahvuuksiesi avulla?

Työnhaun ei tarvitse olla uuvuttavaa, tylsää, tai yksinäistä, vaan se voi olla innostavaa, yhteistä ja positiivisen kiireistä, kunhan fokusoidut vahvuuksiisi ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Miten sen teet?

Alla kahdeksan neuvoa, joilla olen itse pitänyt yllä positiivista virettä nyt liki 10 kuukautta kestäneen työnhakuni ajan. Nämä kiteytyvät loistavasti luotsaamassani Piilo-osaajat -projektissa, joka on Pirkanmaan Mothers in Business MiB ry:n jäsenten kollektiivinen rekrykampanja. Tällä laajennamme oman työnhakumme näkyvyyttä sekä pyrimme tuomaan työnhakijakenttään iloista tuulta. Näillä neuvoilla voit saada samanlaista iloa ja energiaa omaankin työnhakuusi.


Karista häpeä tai nolous

Aivan ensimmäiseksi tulee unohtaa häpeä tai nolous omasta tilanteesta. Työttömyydessä ei ole nykyään mitään ihmeellistä tai nolottavaa; se voi tapahtua kenelle tahansa. Kun virittelet työnhakua ja siihen liittyvää verkostoitumista, et kerjää säälipisteitä keneltäkään. Muista, että neuvojen pyytäminen tai kontaktikutsun lähettäminen voi ilahduttaa ja hyödyttää myös vastapuolta.

”Työttömyydessä ei ole mitään ihmeellistä tai nolottavaa; se voi tapahtua kenelle tahansa.”


Sanoita tilanne positiivisesti

Eräs konkreettinen keino häpeän ja nolouden karistamiseen on oikeanlainen sanoittaminen. On aivan erilainen vaikutelma, kerrotko olevasi työtön vai aktiivinen työnhakija. Ensimmäisestä huokuu passiivisuus, kun taas jälkimmäinen antaa toimeliaan kuvan. Oikeanlaisella sanoittamisella on iso vaikutus paitsi ulospäin, myös sinun omaan mielialaasi. Pyri siis sanoittamaan tilannettasi sekä muille että itsellesi positiivisessa ja dynaamisessa hengessä. Osoita toimeliaisuutesi myös käytännössä, esimerkiksi some-aktiivisuudella, rohkeudella lähestyä potentiaalisia työnantajia tai tekemällä työnhausta yhteinen projekti, kuten minä tein huikean naisporukan kanssa Piilo-osaajissa.

_5003686.jpgYhteiskuvassa osa osaajaporukasta. Ylärivissä vasemmalta osaajat Piritta ApellMarjaana JokinenHilla-Maria ZettermanAnu Tengvall ja Mari Talla. Alarivissä vasemmalta projektivetäjät Elina Pahta ja Jaana Saramies, sekä osaaja Niina Tavi.


Kerro avoimesti työnhaustasi

Kun nolous on karistettu ja positiivinen vire päällä, on aika astua ulos työttömyyden kaapista ja olla avoin työnhaustasi. Et voi koskaan tietää, mistä tai kenen kautta oikea tilaisuus voi tulla vastaan, joten kerro lähipiirin lisäksi muille tutuillesi sekä verkostosi jäsenille tilanteestasi. Hyvä keino ulostuloon on tehdä julkaisu omissa some-kanavissasi: Facebook ja LinkedIn ehdottomasti, mutta myös persoonasi mukaan Twitter, Instagram, Snapchat ja muut kannattaa valjastaa hyötykäyttöön. Julkaisut kannattaa tehdä julkisiksi, jotta verkostosi voi jakaa viestiäsi edelleen – toivottavasti suosittelevin sanoin. Innovatiivinen hakija keksii vielä jonkin lisäkeinon erottautua some-massasta. Omalla kohdallani tätä erottautumista on edesauttanut Piilo-osaajat -rekrykampanjamme tuoma mahdollisuus saada LinkedIn-profiilin lisäksi toinen ammatillinen osaajaprofiili esille.


Muista verkostoitumisessa päämäärä ja vastavuoroisuus

Verkostoitumisen hyötyjä ja jopa pakollisuutta toitotetaan nykyään joka paikassa, olitpa työnhakija tai töissä. Itse haluan korostaa tässä strategisuutta ja vastavuoroisuutta. Pinnallinen verkostoituminen sattumanvaraisesti sinne tänne harvemmin tuottaa haluttuja tuloksia. Pohdi, miten saisit aitoja kontakteja haluamaasi yritykseen, toimialalle, tai ammattikuntaan. Keskity löytämään sinulle luontaiset keinot verkostoitumiseen: tapahtumat, LinkedIn ja muu some, kahvi- tai lounaskutsut…. Tee selväksi verkostollesi, että olet myös heidän käytettävissään aidosti. Hyödynnä myös jo olemassa olevia yhteyksiä. Minä lähestyin yhdistyskontaktejani (Mothers in Business MiB ry) saadakseni yhteistyökumppanin avulla entistä suuremman potentiaalin kollektiiviselle rekrykampanjallemme. Näin saimme Piilo-osaajista projektin MiB Lab -hankkeena.

”Pinnallinen verkostoituminen sattumanvaraisesti ei tuota haluttuja tuloksia.”


Verkostoidu myös vertaistukeen

Älä jää yksin työnhakusi kanssa. Vertaistuen avulla saat purettua ajoittaista turhautumista tai pettymyksiä, jos et taaskaan päässyt haastatteluun tai jos jäit jälleen kerran kakkoseksi rekrytointiprosessissa. Vertaistuki voi auttaa, kunhan muistat etteivät saamasi neuvot (välttämättä) ole ammattilaisten antamia. Kaikkia neuvoja kannattaa siis noudattaa – tai olla noudattamatta – oman harkintasi mukaan. Mukaan lukien tämän artikkelin neuvot! Kehotan kuitenkin vertaistoimintaan mukaan, koska yhdessä tekeminen on hauskempaa. Voit samalla löytää uusia keinoja työnhakuun tai kartuttaa taitojasi. Piilo-osaajien myötä moni meistä on antautunut ensimmäistä kertaa esim. bloggaamisen pariin. Yhdessä myös vinkkailemme toisiamme avoimista työpaikoista ja tulevista tapahtumista sekä puramme ajoittaista työnhakuketutustakin.

_5003770_1.jpg


Avaa oma osaamisesi laajasti ja konkreettisesti

Kartoita ja sanoita oma osaamisesi. Älä listaa vain titteleitä ja tehtyjä työtehtäviä, vaan kerää ylös metataitoja ja yleisiä työelämätaitoja. Tee näin paitsi työurasi suhteen, myös vapaa-ajan toimistasi! Näin pystyt paitsi kertomaan niistä uskottavasti ja vakuuttavasti sekä hakemuksissa että haastattelussa, myös nostattamaan omaa itsevarmuuttasi. Listaa kertaamalla tulee itsellekin hyvä mieli. Oma pätevyys ja ammattitaito pysyvät mielessä; Sinäkin osaat! Vain oikea tilaisuus sen näyttämiseen ja todistamiseen puuttuu, mutta itse osaaminen ei ole hävinnyt minnekään.


Hakeudu kohti unelmaasi

Vaikka nyt sanotaan olevan työnantajan markkinat, haluan korostaa sitä, että työnhakijakin saa olla valikoiva. Sinun ei tarvitse tyytyä mihin tahansa vaan saat etsiä tietä kohti omaa unelmaasi. Tämä on myös työnantajan etu; jos otat vastaan työpaikan, johon et lähtökohtaisestikaan ole tyytyväinen tai joka on alle kykyjesi tai toiveittesi, sinä et tule viihtymään siellä pitkään. Se on myös työnantajalle menetetty sijoitus. Joten pidä pitkän tähtäimen unelmasi mielessä ja kartoita aktiivisesti erilaisia askelmia sitä kohti.

”Pidä pitkän tähtäimen unelmasi mielessä.”


Muista muutkin puolesi

Viimeisimpänä neuvon: Ole myös muuta kuin työnhaku. Älä täytä jokaista hereilläolohetkeä työnhaulla, vaan pidä itselläsi ”työaika”. Muista pitää lomia sekä arkivapaatkin ovat sallittuja! Työnhaku on työlästä ja käy työstä, mutta onneksi siinä on hyvät joustot. Ota siitä ilo irti!

neliö.jpgProjektin vetäjät Jaana Saramies ja Elina Pahta puhaltavat yhteen
Valokuvat: Laura Tammisto, Studio Torkkeli (Facebook, Twitter)

Työnhaku voi olla puuduttavaa ja mieltäalentavaa puuhaa. Erityisesti työttömyyden pitkittyessä voi helposti unohtaa omat vahvuudet ja alkaa epäillä omaa ammattitaitoaankin. Sen vuoksi on tärkeää pitää vahvuudet ja oma osaaminen aktiivisesti omassakin mielessä.

Hyödynnä vahvuutesi työnhaussasi ja maksimoit mahdollisuutesi sekä luot samalla positiivista energiaa omaan työnhakuprojektiisi!

 

Jaana Saramies, piilo-osaajatKirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajien toinen projektivetäjä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Luontaiset Taipumukset -sivuston blogissa. Se myös poiki Jaanalle lyhyen haastattelun Talouselämän verkkopainokseen.

ESIMIESTYÖ ON PALVELUTEHTÄVÄ

Lähiesimiestyö on kiinnostanut minua aina. Työ on vastuullista ja vaativaa, vaatii pelisilmää toimia läheisessä yhteistyössä usein hyvin monimuotoisen ihmisjoukon ympäröimänä – se on tasapainoilua empatiataidon, jämäkkyyden ja vaihtuvien tilanteiden kanssa.

Lisäksi on hoidettava myös se normaali duuni, sillä harva lähiesimies saa palkkansa pelkästä lähiesimiehenä toimimisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen törmännyt uudenlaiseen ajatukseen esimiestyöstä, joka on miellyttänyt ja mietityttänyt – ajatukseen esimiestyöstä palveluna.

Toimin aktiivijäsenenä Tampereen Mothers in Business -järjestössä, ja menneellä kevätkaudella ollut jaetussa vetovastuussa esimiestyön ja johtamisen tapahtumasarjan “Johde” ideoinnista ja järjestämisestä. Palveleva esimiestyö nousi Johdetta järjestäessä monesti esiin, kun tutustuimme muun muassa oman uran johtamiseen ja moderniin ura-ajatteluun AS 3 Finland Oy:n Henna Tomperin johdolla, kävimme yritysvierailulla vuoden 2017 Suomen parhaaksi valitussa työpaikassa Goforella, ja kun CGI:n Virpi Rowen luotsaamana järjestimme luennon ja workshopin huipputiimien johtamisesta ja ketteristä menetelmistä.

Mitä esimiestyö palveluna oikeastaan on?

Kevään tapahtumajärjestelyjen tiimellyksessä törmäsin useaan otteeseen ajatukseen siitä, että modernit, usein matalan hierarkiatason sisältävät organisaatiot näkevät esimiestyön pikemminkin työntekijöille toteutettavana palveluna, kuin perinteisen hierarkkisena ja ylhäältä alaspäin suuntaavana johtamisajatteluna. Innostuin ajatuksesta heti – kuinka hienoa, että tämä vaativa ihmissuhdetyö halutaan ymmärtää näinkin työntekijälähtöisesti. Myös siihen sisään rakentuva oletus luottamuksesta miellyttää – työntekijät kuitenkin ovat niitä asiantuntijoita työssään, joiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista koko yritys hyötyy.

Palveleva johtajuus voidaan nähdä ns. nöyränä johtajuutena, ja ko. filosofian ympärille rakentuva johtajuusmalli voidaan toisaalta myös suodattaa täysin erilaiseen esimiestyömalliin. Organisaation sisälle voidaan perustaa vaikkapa pooli esimiehiä, joiden kautta työntekijä voi käyttää kulloinkin ajankohtaisen, esimerkiksi hyväksyttämistä vaativan asian. Tämä vaikuttaisikin olevan yleistyvä ajattelumalli nykypäivän ketterissä organisaatioissa. Työntekijöitä rohkaistaan itseohjautuvuuteen, ja esimiestasolla on luottoa ihmisen luontaiseen haluun oppia ja kehittyä.  Koko organisaation tasolla tämä tarkoittaa yleisesti avoimuuden, pitkäjänteisyyden, vapaan kommunikaation ja yhteisvastuun korostamista. Kaikkiin organisaatioihin vastaava toimintamalli ei toki sovellu, mutta työelämän jatkuvassa muutoksessa ajatus tuntuu itsestä kiehtovalta; työn organisointi ja työn mallit muuttuvat jatkuvasti, uusi sukupolvi uusine arvokantoineen on jo saapunut työelämään, digitalisaatio jyllää ja organisaatiorakenteet ovat muutoksessa – miksei esimiestyönkin malli ja ilmentymä muuttuisi ja kehittyisi?

Lähiesimiestyöhön panostaminen kannattaa

Johtamista yrityksen strategiselta tasolta tarkasteltuna tai vaikkapa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta ei toki voi typistää pelkkään esimiespooliajatteluun, ja vahvoille johtajahahmoille on varmasti edelleen paikkansa. Palvelevassa johtamisessa piilee kuitenkin jotain syvempää, mikä iskee omaan arvomaailmaan – esimiestyön näkeminen ennen kaikkea mahdollistavana ja edellytyksiä luovana roolina työyhteisössä. Tutkimusprofessori Jari Hakanen mainitsee artikkelissaan, että johtajiksi pitäisikin rekrytoida sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan (lähde: https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/ ). Olen aina pitänyt ajatuksesta, että työntekijät ovat jokaisen yrityksen tärkein voimavara. Palvelevalla johtajuudella ja esimiestyöllä on kenties mahdollista päästä askeleen lähemmäs moderneja, ketteriä ja hyvinvoivia työyhteisöjä.

 

Maria TamminenKirjoittaja Maria Tamminen on hallintotieteiden maisteri Kangasalta, joka etsii nyt uransa seuraavaa askelta, innostuu työhyvinvoinnin tematiikasta sekä kehittää jo entisestään kovia multitasking-taitojaan arjessa kahden lapsen äitinä.