Kuinka luot iloa ja energiaa työnhakuun omien vahvuuksiesi avulla?

Työnhaun ei tarvitse olla uuvuttavaa, tylsää, tai yksinäistä, vaan se voi olla innostavaa, yhteistä ja positiivisen kiireistä, kunhan fokusoidut vahvuuksiisi ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Miten sen teet?

Alla kahdeksan neuvoa, joilla olen itse pitänyt yllä positiivista virettä nyt liki 10 kuukautta kestäneen työnhakuni ajan. Nämä kiteytyvät loistavasti luotsaamassani Piilo-osaajat -projektissa, joka on Pirkanmaan Mothers in Business MiB ry:n jäsenten kollektiivinen rekrykampanja. Tällä laajennamme oman työnhakumme näkyvyyttä sekä pyrimme tuomaan työnhakijakenttään iloista tuulta. Näillä neuvoilla voit saada samanlaista iloa ja energiaa omaankin työnhakuusi.


Karista häpeä tai nolous

Aivan ensimmäiseksi tulee unohtaa häpeä tai nolous omasta tilanteesta. Työttömyydessä ei ole nykyään mitään ihmeellistä tai nolottavaa; se voi tapahtua kenelle tahansa. Kun virittelet työnhakua ja siihen liittyvää verkostoitumista, et kerjää säälipisteitä keneltäkään. Muista, että neuvojen pyytäminen tai kontaktikutsun lähettäminen voi ilahduttaa ja hyödyttää myös vastapuolta.

”Työttömyydessä ei ole mitään ihmeellistä tai nolottavaa; se voi tapahtua kenelle tahansa.”


Sanoita tilanne positiivisesti

Eräs konkreettinen keino häpeän ja nolouden karistamiseen on oikeanlainen sanoittaminen. On aivan erilainen vaikutelma, kerrotko olevasi työtön vai aktiivinen työnhakija. Ensimmäisestä huokuu passiivisuus, kun taas jälkimmäinen antaa toimeliaan kuvan. Oikeanlaisella sanoittamisella on iso vaikutus paitsi ulospäin, myös sinun omaan mielialaasi. Pyri siis sanoittamaan tilannettasi sekä muille että itsellesi positiivisessa ja dynaamisessa hengessä. Osoita toimeliaisuutesi myös käytännössä, esimerkiksi some-aktiivisuudella, rohkeudella lähestyä potentiaalisia työnantajia tai tekemällä työnhausta yhteinen projekti, kuten minä tein huikean naisporukan kanssa Piilo-osaajissa.

_5003686.jpgYhteiskuvassa osa osaajaporukasta. Ylärivissä vasemmalta osaajat Piritta ApellMarjaana JokinenHilla-Maria ZettermanAnu Tengvall ja Mari Talla. Alarivissä vasemmalta projektivetäjät Elina Pahta ja Jaana Saramies, sekä osaaja Niina Tavi.


Kerro avoimesti työnhaustasi

Kun nolous on karistettu ja positiivinen vire päällä, on aika astua ulos työttömyyden kaapista ja olla avoin työnhaustasi. Et voi koskaan tietää, mistä tai kenen kautta oikea tilaisuus voi tulla vastaan, joten kerro lähipiirin lisäksi muille tutuillesi sekä verkostosi jäsenille tilanteestasi. Hyvä keino ulostuloon on tehdä julkaisu omissa some-kanavissasi: Facebook ja LinkedIn ehdottomasti, mutta myös persoonasi mukaan Twitter, Instagram, Snapchat ja muut kannattaa valjastaa hyötykäyttöön. Julkaisut kannattaa tehdä julkisiksi, jotta verkostosi voi jakaa viestiäsi edelleen – toivottavasti suosittelevin sanoin. Innovatiivinen hakija keksii vielä jonkin lisäkeinon erottautua some-massasta. Omalla kohdallani tätä erottautumista on edesauttanut Piilo-osaajat -rekrykampanjamme tuoma mahdollisuus saada LinkedIn-profiilin lisäksi toinen ammatillinen osaajaprofiili esille.


Muista verkostoitumisessa päämäärä ja vastavuoroisuus

Verkostoitumisen hyötyjä ja jopa pakollisuutta toitotetaan nykyään joka paikassa, olitpa työnhakija tai töissä. Itse haluan korostaa tässä strategisuutta ja vastavuoroisuutta. Pinnallinen verkostoituminen sattumanvaraisesti sinne tänne harvemmin tuottaa haluttuja tuloksia. Pohdi, miten saisit aitoja kontakteja haluamaasi yritykseen, toimialalle, tai ammattikuntaan. Keskity löytämään sinulle luontaiset keinot verkostoitumiseen: tapahtumat, LinkedIn ja muu some, kahvi- tai lounaskutsut…. Tee selväksi verkostollesi, että olet myös heidän käytettävissään aidosti. Hyödynnä myös jo olemassa olevia yhteyksiä. Minä lähestyin yhdistyskontaktejani (Mothers in Business MiB ry) saadakseni yhteistyökumppanin avulla entistä suuremman potentiaalin kollektiiviselle rekrykampanjallemme. Näin saimme Piilo-osaajista projektin MiB Lab -hankkeena.

”Pinnallinen verkostoituminen sattumanvaraisesti ei tuota haluttuja tuloksia.”


Verkostoidu myös vertaistukeen

Älä jää yksin työnhakusi kanssa. Vertaistuen avulla saat purettua ajoittaista turhautumista tai pettymyksiä, jos et taaskaan päässyt haastatteluun tai jos jäit jälleen kerran kakkoseksi rekrytointiprosessissa. Vertaistuki voi auttaa, kunhan muistat etteivät saamasi neuvot (välttämättä) ole ammattilaisten antamia. Kaikkia neuvoja kannattaa siis noudattaa – tai olla noudattamatta – oman harkintasi mukaan. Mukaan lukien tämän artikkelin neuvot! Kehotan kuitenkin vertaistoimintaan mukaan, koska yhdessä tekeminen on hauskempaa. Voit samalla löytää uusia keinoja työnhakuun tai kartuttaa taitojasi. Piilo-osaajien myötä moni meistä on antautunut ensimmäistä kertaa esim. bloggaamisen pariin. Yhdessä myös vinkkailemme toisiamme avoimista työpaikoista ja tulevista tapahtumista sekä puramme ajoittaista työnhakuketutustakin.

_5003770_1.jpg


Avaa oma osaamisesi laajasti ja konkreettisesti

Kartoita ja sanoita oma osaamisesi. Älä listaa vain titteleitä ja tehtyjä työtehtäviä, vaan kerää ylös metataitoja ja yleisiä työelämätaitoja. Tee näin paitsi työurasi suhteen, myös vapaa-ajan toimistasi! Näin pystyt paitsi kertomaan niistä uskottavasti ja vakuuttavasti sekä hakemuksissa että haastattelussa, myös nostattamaan omaa itsevarmuuttasi. Listaa kertaamalla tulee itsellekin hyvä mieli. Oma pätevyys ja ammattitaito pysyvät mielessä; Sinäkin osaat! Vain oikea tilaisuus sen näyttämiseen ja todistamiseen puuttuu, mutta itse osaaminen ei ole hävinnyt minnekään.


Hakeudu kohti unelmaasi

Vaikka nyt sanotaan olevan työnantajan markkinat, haluan korostaa sitä, että työnhakijakin saa olla valikoiva. Sinun ei tarvitse tyytyä mihin tahansa vaan saat etsiä tietä kohti omaa unelmaasi. Tämä on myös työnantajan etu; jos otat vastaan työpaikan, johon et lähtökohtaisestikaan ole tyytyväinen tai joka on alle kykyjesi tai toiveittesi, sinä et tule viihtymään siellä pitkään. Se on myös työnantajalle menetetty sijoitus. Joten pidä pitkän tähtäimen unelmasi mielessä ja kartoita aktiivisesti erilaisia askelmia sitä kohti.

”Pidä pitkän tähtäimen unelmasi mielessä.”


Muista muutkin puolesi

Viimeisimpänä neuvon: Ole myös muuta kuin työnhaku. Älä täytä jokaista hereilläolohetkeä työnhaulla, vaan pidä itselläsi ”työaika”. Muista pitää lomia sekä arkivapaatkin ovat sallittuja! Työnhaku on työlästä ja käy työstä, mutta onneksi siinä on hyvät joustot. Ota siitä ilo irti!

neliö.jpgProjektin vetäjät Jaana Saramies ja Elina Pahta puhaltavat yhteen
Valokuvat: Laura Tammisto, Studio Torkkeli (Facebook, Twitter)

Työnhaku voi olla puuduttavaa ja mieltäalentavaa puuhaa. Erityisesti työttömyyden pitkittyessä voi helposti unohtaa omat vahvuudet ja alkaa epäillä omaa ammattitaitoaankin. Sen vuoksi on tärkeää pitää vahvuudet ja oma osaaminen aktiivisesti omassakin mielessä.

Hyödynnä vahvuutesi työnhaussasi ja maksimoit mahdollisuutesi sekä luot samalla positiivista energiaa omaan työnhakuprojektiisi!

 

Jaana Saramies, piilo-osaajatKirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajien toinen projektivetäjä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Luontaiset Taipumukset -sivuston blogissa. Se myös poiki Jaanalle lyhyen haastattelun Talouselämän verkkopainokseen.

ESIMIESTYÖ ON PALVELUTEHTÄVÄ

Lähiesimiestyö on kiinnostanut minua aina. Työ on vastuullista ja vaativaa, vaatii pelisilmää toimia läheisessä yhteistyössä usein hyvin monimuotoisen ihmisjoukon ympäröimänä – se on tasapainoilua empatiataidon, jämäkkyyden ja vaihtuvien tilanteiden kanssa.

Lisäksi on hoidettava myös se normaali duuni, sillä harva lähiesimies saa palkkansa pelkästä lähiesimiehenä toimimisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen törmännyt uudenlaiseen ajatukseen esimiestyöstä, joka on miellyttänyt ja mietityttänyt – ajatukseen esimiestyöstä palveluna.

Toimin aktiivijäsenenä Tampereen Mothers in Business -järjestössä, ja menneellä kevätkaudella ollut jaetussa vetovastuussa esimiestyön ja johtamisen tapahtumasarjan “Johde” ideoinnista ja järjestämisestä. Palveleva esimiestyö nousi Johdetta järjestäessä monesti esiin, kun tutustuimme muun muassa oman uran johtamiseen ja moderniin ura-ajatteluun AS 3 Finland Oy:n Henna Tomperin johdolla, kävimme yritysvierailulla vuoden 2017 Suomen parhaaksi valitussa työpaikassa Goforella, ja kun CGI:n Virpi Rowen luotsaamana järjestimme luennon ja workshopin huipputiimien johtamisesta ja ketteristä menetelmistä.

Mitä esimiestyö palveluna oikeastaan on?

Kevään tapahtumajärjestelyjen tiimellyksessä törmäsin useaan otteeseen ajatukseen siitä, että modernit, usein matalan hierarkiatason sisältävät organisaatiot näkevät esimiestyön pikemminkin työntekijöille toteutettavana palveluna, kuin perinteisen hierarkkisena ja ylhäältä alaspäin suuntaavana johtamisajatteluna. Innostuin ajatuksesta heti – kuinka hienoa, että tämä vaativa ihmissuhdetyö halutaan ymmärtää näinkin työntekijälähtöisesti. Myös siihen sisään rakentuva oletus luottamuksesta miellyttää – työntekijät kuitenkin ovat niitä asiantuntijoita työssään, joiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista koko yritys hyötyy.

Palveleva johtajuus voidaan nähdä ns. nöyränä johtajuutena, ja ko. filosofian ympärille rakentuva johtajuusmalli voidaan toisaalta myös suodattaa täysin erilaiseen esimiestyömalliin. Organisaation sisälle voidaan perustaa vaikkapa pooli esimiehiä, joiden kautta työntekijä voi käyttää kulloinkin ajankohtaisen, esimerkiksi hyväksyttämistä vaativan asian. Tämä vaikuttaisikin olevan yleistyvä ajattelumalli nykypäivän ketterissä organisaatioissa. Työntekijöitä rohkaistaan itseohjautuvuuteen, ja esimiestasolla on luottoa ihmisen luontaiseen haluun oppia ja kehittyä.  Koko organisaation tasolla tämä tarkoittaa yleisesti avoimuuden, pitkäjänteisyyden, vapaan kommunikaation ja yhteisvastuun korostamista. Kaikkiin organisaatioihin vastaava toimintamalli ei toki sovellu, mutta työelämän jatkuvassa muutoksessa ajatus tuntuu itsestä kiehtovalta; työn organisointi ja työn mallit muuttuvat jatkuvasti, uusi sukupolvi uusine arvokantoineen on jo saapunut työelämään, digitalisaatio jyllää ja organisaatiorakenteet ovat muutoksessa – miksei esimiestyönkin malli ja ilmentymä muuttuisi ja kehittyisi?

Lähiesimiestyöhön panostaminen kannattaa

Johtamista yrityksen strategiselta tasolta tarkasteltuna tai vaikkapa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta ei toki voi typistää pelkkään esimiespooliajatteluun, ja vahvoille johtajahahmoille on varmasti edelleen paikkansa. Palvelevassa johtamisessa piilee kuitenkin jotain syvempää, mikä iskee omaan arvomaailmaan – esimiestyön näkeminen ennen kaikkea mahdollistavana ja edellytyksiä luovana roolina työyhteisössä. Tutkimusprofessori Jari Hakanen mainitsee artikkelissaan, että johtajiksi pitäisikin rekrytoida sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan (lähde: https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/ ). Olen aina pitänyt ajatuksesta, että työntekijät ovat jokaisen yrityksen tärkein voimavara. Palvelevalla johtajuudella ja esimiestyöllä on kenties mahdollista päästä askeleen lähemmäs moderneja, ketteriä ja hyvinvoivia työyhteisöjä.

 

Maria TamminenKirjoittaja Maria Tamminen on hallintotieteiden maisteri Kangasalta, joka etsii nyt uransa seuraavaa askelta, innostuu työhyvinvoinnin tematiikasta sekä kehittää jo entisestään kovia multitasking-taitojaan arjessa kahden lapsen äitinä.

 

Introvertistä yhdistyksen superaktiiviksi

Ujostuttaa tutustua uusiin ihmisiin ja tuntemattomien ihmisten lähestyminen saa kämmenet hikoamaan. En osaa small talkia, vaikka sisäinen vuoropuheluni pajattaa taukoamatta – tosin aina hieman myöhässä, ”niinhän mun olisi pitänyt sanoa!”. Helposti vähättelen taitojani muille ääneen: ”ei tehrä tästä ny numeroo”. Ei minusta ole yhdistyksen vapaaehtoiseksi toiminnan pyörittäjäksi!

Väärin!

Olen itse tyypillinen introvertti: harkitseva, sisäänpäin kääntyneempi ja pohdiskelevampi. Tarvitsen myös paljon omaa rauhaa hektisessä arjessa jaksamiseen ja pärjään usein paremmin muutaman ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa kuin suuremmissa ryhmissä, kuten introvertit yleensäkin. Yhdistysten vapaaehtoiset (MiB-termillä: aktiivit) puolestaan mielletään tavallista sosiaalisemmiksi ja puuhakkaammiksi henkilöiksi, jotka saavat virtaa muiden seurasta, toimivat nopealla sykkeellä ja ovat usein äänessä.

Miten introvertistä pystyi kuoriutumaan alle vuodessa yhdistystoiminnan ”superaktiivi”?

Aloitin MiB aktiivina viime kesänä; halusin päästä syvemmälle osaksi tätä vahvojen ja osaavien naisten positiivista verkostoa. Epätyypillisesti, en antanut itseni pohtia tätä päätöstä pitkään, etten olisi jänistänyt. Sen sijaan ilmoittauduin MiB Tampere -ryhmässä halukkaaksi aktiivikoulutukseen.

Ennen aloittamista kärsin huijarisyndroomasta: Huomaavatko kaikki, etten osaa? Ettei minulla ole mitään kokemusta tapahtumien järjestämisestä sen puoleen kuin yhdistystoiminnastakaan? Nolaanko itseni kysymällä tyhmiä kysymyksiä? Entä jos jäänkin yksin enkä sulaudu mukaan porukkaan?

Kaikki epävarmuuteni karisivat hyvin nopeasti, ja pian MiB-toiminta imaisi minut täysillä mukaansa. Yhdistyksen vapaaehtoisena pärjää kuka tahansa, joka haluaa oppia. Tyhmiä kysymyksiä ei ole tässäkään, eikä kukaan meistä ole yhdistystoiminnan ammattilainen. Jokainen tekee asioita omalla tyylillään ja omien resurssiensa mukaan, eikä kenenkään tarvitse astua oman epämukavuusalueensa ulkopuolelle – paitsi jos itse haluaa.

18582512_10154644873151274_6435753872496470299_n

Kuvaaja: Laura Tammisto, Studio Torkkeli Oy

Sen sijaan yhdistystoiminta antaa huimasti oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Olen kerryttänyt taitoja, jotka ovat hyödyttäneet työnhaussa ja muutoinkin työelämässä. Näitä ovat mm. esiintymisvarmuus, verkostoituminen ja uusien ihmisten kontaktointi. MiBin hissipuhe ja esiintyjien esittely tilaisuuksien alussa tarjoavat helppoja lyhyitä esiintymisiä itsellekin. Erilaisilla messuilla mukana oleminen ja tilaisuuksien järjestäminen eri puhujien kanssa ovat oivia väyliä kasvattaa omaa verkostoaan. Lisäksi ainakin minulle on helpompi lähestyä uusia ihmisiä jonkin muun asian tiimoilta kuin vain esitelläkseni itseni; MiB on tarjonnut tähän hyvän tekosyyn!

Olen löytänyt ja kehittänyt omia keinojani venyttää mukavuusaluettani. Luonteeni ei ole muuttunut: olen yhä introvertti, minulla on jatkuva sisäinen vuoropuhelu, ja tarvitsen aikaa latautuakseni – mikä ei ole helppoa kolmen pienen lapsen äitinä! Sen sijaan keinovalikoimani on kasvanut ja monipuolistunut. Käytän hyväkseni vahvuuksiani toimia kahden kesken tai pienissä ryhmissä, sekä kirjallisia ja kuuntelutaitojani. Luotan oman osaamiseni ohella yhdistyksen vetovoimaan ja siihen, että useimmat ihmiset haluavat kertoa itselleen tärkeistä asioista. Minun ei tarvitse osata kaikkea itse vaan voin luottaa yhdistykseltä ja muilta aktiiveilta saamaani apuun ja tietämykseen.

Joten älä anna sisäisen äänesi estää sinua tekemästä sitä, mikä kiinnostaa. Vain tekemällä oppii, ja yhdessä tekemällä oppii vielä enemmän.

Jaana Saramies, piilo-osaajatKirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan.