Kuumottavan kamala LinkedIn -presenssi

Paljon puhutaan LinkedInin hyödyntämisestä työnhaussa ja oman osaamisen esilletuomisessa. Miten se käytännössä tehdään ja kuinka ylittää henkinen julkaisu- tai verkostoitumiskynnys? LinkedIn:ia aktiivisesti hyödyntävä ja työnhakuhyvinvoinnista innostunut työnhakija Pirkko Piirainen jakaa omat vinkkinsä!

LinkedIn, mikäs se on? En minä ainakaan mitään tohdi postittaa. Ja henkilöbrändi, hyi että – inhottava sananakin! Mutta mitä sanot, jos kerron, että meillä kaikilla on henkilöbrändi jo entuudestaan? Se ei ole mikään päälle liimattu kiiltokuvaimago, vaan kertoo sinusta, ammattitaidoista ja vahvuuksistasi. Henkilöbrändi on se, mitä toiset sinusta puhuvat, kun et ole paikalla. Mitä haluat heidän sinusta sanovan?

Minäpä kerron oman tarinani. Olen ollut suhteellisen aktiivinen SoMe:ssa aiemminkin, mutta alkaessani etsiä uutta suuntaan uralleni, päätin valjastaa sen ihan tosissani avuksi työnhakuprojektiini. Oma valintani oli ammatillinen verkosto LinkedIn, mutta myös Facebook, Twitter ja Instagram ovat varteen otettavia kanavia – ihan sen mukaan, millä alalla itse toimit. Ainakin noissa kaikissa kannattaa seurata niitä yrityksiä, joista olet kiinnostunut.

Ensin oma profiili kuntoon

Kun LinkedIn:a alkaa hyödyntää työnhaussa oma profiili kannattaa ihan ensityökseen laittaa hyvään kuntoon. Kirjaa sinne kaikki relevantti työkokemuksesi, koulutus, ammatilliset kurssit, sertifikaatit ja muu aktiivisuus, kuten luottamustoimet. Avaa titteleitäsi kirjoittamalla vaikkapa tärkeimmät vastuut, onnistumiset ja opit, jotta tietojasi lukevat saavat paremmin käsityksen siitä, mitä olet tehnyt ja mitä osaat. LinkedIn-profiilisi summaryyn kirjoitat tärkeimmät viestikärjet osaamisestasi ja siitä, mitä etsit. Ihan rohkeasti kannatta laittaa siihen myös ”Looking for new job” tms, sillä ”looking for” on LinkedIn:n käytetyin hakusanapari.

Tämän jälkeen voit alkaa aktivoitua valitsemassasi kanavassa oman tahtisi mukaan – pienin tai isoimmin askelein. Alussa voit tutustua kanavaan ja sisältöön, jota siellä on tarjolla. Etsi alasi vaikuttajat ja lue heidän jakamaa sisältöä. Peukuta ja heitä omat argumenttisi mielenkiintoisiin keskusteluihin. Saatat huomata, että usein alkuperäinen postauksen kirjoittaja lähettää sinulle verkostoitumiskutsunkin. Itse en olisi kovin kriittinen, kenen kanssa verkostoidun, sillä kontaktien määrästäkin on paljon iloa, vaikka he eivät olisi omalta alaltasikaan. Vähin, mitä laajalta verkostoltasi saat, on monipuolinen sisältö virtaasi, joten lähetä sinäkin rohkeasti kutsuja henkilöille, joiden sisällöstä pidät.

LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

LinkedIn -verkostosta saa laajuutta ja näkyvyyttä työnhakuun

Kohti ensimmäistä LinkedIn postausta

Kun olet jonkun aikaa lukenut LinkedIn-sisältöjä, huomaat varmasti, ettei siellä puhuta hebreaa eikä keskustella rakettitieteestä, vaan kysytään vinkkejä, keskustellaan kokemuksista, haetaan uusia näkökulmia. Ensimmäinen oma postaus on varmasti kuumottava asia, mutta se kannattaa kyllä tehdä. Jaa vaikka mielenkiintoinen artikkeli tai uutinen, johon laitat saatteeksi jonkun oman ajatuksesi – miksi päätit jakaa juuri tämän jutun.

Mistä sisältöä omille jutuille?

Näillä askelilla itse etenin ja aloin julkaista omaa materiaalianikin – myös sen, että etsin aktiivisesti työtä. Miksikö? No, jos kenellekään ei kerro, että hakee työtä ja millaista työtä hakee, mistä kukaan voisi tietää sinun olevan työtehtäviä vailla! Olen saanut LinkedIn:n kautta yhteydenottoja useammastakin firmasta ja päässyt sitä kautta haastatteluihin. Verkostoni on myös alkanut vinkkailla minulle sopivia avoimia paikkoja ja tägätä minut päivityksiin, joissa haetaan työntekijää.

Rohkeasti vain kirjoittamaan jokin juttu LinkedIn:iin! Minä olen mm. kirjoittanut päivityksiä tapahtumista ja oivalluksia koulutuksista, joita olen käynyt. Olen myös rohkaistunut tekemään LinkedIn:iin oman päivityssarjani otsikolla Työelämän teesini. Kun hetken mietit, löydät varmasti aiheita, joista voit kirjoittaa päivityksen kiinnostavassa, tarinallisessa muodossa – väitteitä, oivalluksia, kokemuksia. Luitko mielenkiintoisen kirjan? Tee päivitys siitä!

Rohkeasti vain! Jos jatkat aktiivista ammattitaitosi osoittamista erilaisten kirjoitusten kautta, eräänä päivänä saatat löytää sen unelmien työpaikkasikin juuri LinkedIn-näkyvyytesi ansiosta.

pirkko

Kirjoittaja Pirkko Piirainen on asiakasrajapinnassa viihtyvä, kansainvälisten yrityspalvelujen moniottelija ja liiketoiminnan määrätietoinen kehittäjä, joka matkailee uudella tulokulmalla kohti inspiroivia ICT-alan haasteita.

 

 

 

 

 

Piilo-osaajat järjesti marraskuussa oman LinkedIn aktiivisuuskisan. Tavoitteena oli antaa hyvä syy aktivoitua LinkedInissä ja yhdessä madaltaa kynnystä olla siellä esillä. Ja tulokset olivat hyviä. Parhaimmillaan verkosto kasvoi eräällä osaajalla lähes 30 %! Kampanja sai myös pohtimaan, millaista sisältöä haluaa somessa jakaa ja millä tavalla. Eri postausten näkyvyydessä huomattiin nimittäin merkittäviä eroja.

Osaaja pois piilosta – Heidin tarina

Heidi Hölsömäki löysi uuden askelen uralleen verkostojensa kautta. Piilo-osaajat auttoi verkostojen laajentamisen lisäksi vertaistuen ja tsemppaamisen kautta.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen tamperelainen Mothers in Business -yhdistyksen jäsen ja kiinnostunut oman osaamisen ja verkostojen kehittämisestä. Viime keväänä huomasin LinkedInissä ja Twitterissä Piilo-osaajien positiivisia työelämäaiheisia julkaisuja. Samoihin aikoihin työnantajani siirsi tehtäväni toiselle paikkakunnalle edellyttäen tiivistä fyysistä läsnäoloa. Muutos sysäsi minut miettimään uusia, perheen ja uran yhteensovittamisen mahdollistavia ura-askeleita. Lähetin sähköpostia Piilo-osaajille ja päätin pian julkaista myös oman profiilini.

Mitä halusit saavuttaa yhteisön avulla?

Tavoitteenani oli päivittää työnhakutaitojani, parantaa omaa some-näkyvyyttä sekä saada yhteisöltä sparrausta ja tukea sekä työhön että työnhakuun.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Piilo-osaajien profiilisabluuna oli tyylikäs ja helppo tapa kertoa omalle verkostolle ja rekrytoijille, millaisista työmahdollisuuksista olen kiinnostunut ja mitä jo osaan. Muut aktiivit sparrasivat profiilin ja ansioluettelon muokkaamisessa. Sain heiltä myös arvokasta palautetta työhakemuksista sekä konkreettisia vinkkejä haastatteluihin.

Julkisen hakuprofiilin ansiosta monet ystävät ja tuttavat vinkkasivat työpaikoista, ja kävin myös itselleni yllättävissä haastatteluissa. Kaikista haastatteluista oppii.
Nyt teen joustavampaa työtä, joka löytyi verkostojen kautta. Työnantajani myöntämän toimivapaan turvin otin määräaikaisen työn vastaan. Pidän tätä ura-askelta tärkeänä onnistumisena ja innostavana oppimisen paikkana!

Mitä muuta yhteisö sinulle antoi?

Piilo-osaajat on ollut minulle tärkeä työnhakijoiden oma luottamuksellinen vertaisyhteisö, jossa olen voinut jakaa niin työnhaun jännittävimpiä hetkiä kuin iloita onnistumisista. Työnhaku on henkisesti vaativa prosessi. Olen huomannut, miten vertaistuki käytännön vinkkeineen, tsemppaamisineen ja some-kampanjoineen tuo itseluottamusta työhaun aallokkoon. Meillä jokaisella on annettavaa yhteiskunnalle ja työyhteisöille, ja omaa paikkaa kannattaa etsiä!

Piilo-osaajat

Heidin suunnittelema Piilo-osaajien mainospostikortti.

Piilo-osaajat on tarjonnut myös käytännön työelämätaitoja: Itse suunnittelin Piilo-osaajat ry:n visuaalisen ilmeen yhteistyössä muiden aktiivien kanssa. Lisäksi olen saanut kiinnostavia taittokeikkoja. Facebook-tiimissä olen perehtynyt some-viestintään työelämäsisältöjen näkökulmasta. Blogin kirjoittaminen on auttanut kirkastamaan omia ajatuksia ja tuomaan ne esiin.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Kannattaa ilman muuta liittyä, kun haluat tukea työnhakuusi. Yhteisö auttaa eteenpäin työnhaussa ja Piilo-osaajien tehtävissä, ja samalla voit vahvistaa viestintäosaamistasi. Sitä tarvitaan kaikissa asiantuntijatehtävissä, joten suosittelen lämpimästi!

heidi

Kirjoittaja Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja. Järjestöviestinnän ammattilaisen sydän ja näppis sykkivät erityisesti ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Heidi jatkaa Piilo-osaajissa taustaosaajana.

Piilo-osaajien visuaalinen ilme syntyi yhteistyöllä

Mietitkö Piilo-osaajiin liittymistä? Älä enää epäröi! Kerron tässä itseäni ilahduttaneesta tavastamme tehdä yhteistyötä. Loimme visuaalisen ilmeen tiimissä, kunkin osaamista hyödyntäen ja mielipiteitä kuulostellen.

Aloitimme painettavan postikorttimainoksen tekemisestä. Mainosta jaettiin ensimmäistä kertaa Rekrytoinnin Kesäleirillä viime elokuussa ja sen jälkeen myös muissa järjestämissämme tapahtumissa, kuten Tampereen ja Helsingin Osaamismarkkinoilla. Mainos tehtiin Piilo-osaajien omin voimin, sopivia vapaa-ajan rakosia hyödyntäen. Logon tekijää joukossamme ei satu tällä hetkellä olemaan, joten lähdimme työstämään ilmettä tekstitypografia edellä. Tavoitteena oli löytää kirjaintyypit, jotka toimivat sekä printissä että netissä. Marjaana Jokinen ja Hanna Turunen löysivätkin Google Webfontseista printtiyhteensopivan, Piilari-henkisen Roboton leipätekstiä varten ja kavennetun Roboto Condenced -fontin otsikkoja ja Piilo-osaajat -nimeä varten. Christian Robertsonin suunnittelemat kirjaimet ovat koruttoman selkeitä mutta tyylikkäitä.

Fonttien nimestä huolimatta piilarit eivät ole robotteja, vaan tapaamisissa hersyvät nauru ja ideat.

Suunnittelin ja taitoin korttiehdotuksia erilaisilla väri- ja tekstivaihtoehdoilla. Väreihin hain inspiraatiota muiden muassa Pantonen PMS-värikartasta. Kävimme yhteisömme sähköisessä kanavassa tiivistä keskustelua eri versioista ja lopulta päädyimme sukupuolineutraaliin turkoosi-keltaiseen-vaihtoehtoon. Piilo-osaajathan laajeni syyskuun alussa Mothers in Business ry:n toiminnasta omaksi yhdistyksekseen, johon ovat tervetulleita myös myös miesosaajat. Matti Kortteus on heistä se ensimmäinen rohkea!

analysis blackboard board bubble

Photo by Pixabay on Pexels.com

Kortin muodoksi pohdimme aluksi pyöreään kuplamuotoon leikattua eli stanssattua korttia, mutta päädyimme visualisoimaan iloisen kuplivaa ilmettä muulla tavoin ja toteuttamaan kortin perinteisenä postikorttina. Ideana on, että osaaja voi antaa kortin rekrytoijalle ja kirjata kortin osoitekenttään keskustelussa sovitut asiat ja yhteystietonsa. Toiselle puolen kirjattiin ydinviestimme ”Rekrytoijan aarreaitta – Asiantuntijoita eri aloille” sekä sosiaalisen median aihetunnisteemme #osaajaesiin ja #poispiilosta. Painetussa kortissa on tärkeää kertoa myös kotipesämme -osoite sekä Twitter– ja Facebook-osoitteet.

Piilo-osaajat_postikortti_käyntikortti

Primus motorimme Jaana Saramies  kommentoi kortin eri versioita ja jännitti, saadaanko kortit ajoissa postista Rekryleirille. Tulivathan ne, Arkmedian tuella ja taidolla! Myöhemmin muokkasimme kuplailmeestä omat versiot vielä kotisivuille, Facebookiin ja Twitteriin.

Piilo-osaajien vahvuus on monialainen ja osaava asiantuntijaverkosto. Sen jäsenet eivät epäröi tarttua käytännön tehtäviin osaamismarkkinoiden järjestämisestä oman yhdistyksen perustamiseen. Myös Piilo-osaajien visuaalinen ilme syntyi yhteistyöllä hyvässä hengessä.

Kaikessa ihmisten välisessä tekemisessä pitäisi olla mukana tämä sama inhimillisyys ja toisten kunnioittaminen, on kyse sitten kotielämästä, työelämästä, opiskelusta tai työnhausta. Se antaa tilaa luovuudelle, kokeilemiselle ja oppimiselle.

heidiHeidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankka kokemus viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.

 

Hyvillä tunnetaidoilla menestykseen

Onko joskus tuntunut siltä, ettei keskustelu onnistu millään työkaverin kanssa tai on vaikeaa tuntea olevansa osa työporukkaa? Myös työelämässä on tärkeää tulla kuulluksi ja itse aidosti kuunnella muita, joten kannattaa kehittää omia tunnetaitojaan ja aitoa kuuntelutaitoa. Hyvät kuuntelu- ja tunnetaidot voivat olla avain tulevaisuuden työelämässä menestymiseen!

Tunnetaidot ja kuuntelu voivat kuulostaa enemmän siviilielämän asioilta, mutta myös työelämässä ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja olisi tärkeää myös aidosti ymmärtää mitä muut haluavat kertoa. Hyvin toimivasta työyhteisöstä saa voimia ja ainakin itseäni kiehtoo ajatus hyvien tunnetaitojen soveltamisesta myös työelämään.

Työelämä tuskin muuttuu tulevaisuudessa ainakaan yksinkertaisemmaksi ja töissä ollaan tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa usein monimutkaisissa ympäristöissä. Huono yhteishenki ja tunneilmasto saattaa aiheuttaa töissä kaikenlaista huonoa käytöstä ja väärinkäsityksiä. Töissä on helpompi viihtyä, jos siellä kokee myönteisiä tunteita ja esimerkiksi arvostusta. Hyvä itsetuntemus voi auttaa löytämään toimivia tapoja toimia yhdessä.

approval-15914_1920

Psykologi Jarkko Rantanen vinkkaa Helsingin Sanomien jutussa kiinnittämään huomiota erityisesti kiitollisuuden tunteeseen ja sen näyttämiseen. Töissä on nyt entistä tärkeämpää se miltä työ tuntuu ja mikä työn merkitys on. Hyvä tunneilmasto sallii monipuolisuuden ja on organisaatiolle keskeinen menestystekijä. Hyvässä tunneilmastossa myös pystytään innostumaan yhdessä. Työpaikan tunneilmastoa voi johtaa ja saada hyötykäyttöön työpaikan tunne-energian ja vaikuttaa sitä kautta myös taloudelliseen menestykseen. Ehkäpä tulevaisuuden työpaikoissa hyvää johtamista on myös tietoinen fiiliksen johtaminen.

Myös työpaikan sisäisellä kommunikaatiolla on merkitystä. Aidolla kuuntelulla voisi ehkä estää kalliita virheitä työelämässä. Kaikki ovat varmasti ainakin kuulleet pieleen menneistä projekteista, joissa tilaaja ja palveluntarjoaja eivät ole missään vaiheessa ymmärtäneet toisiaan ja lopputulos on kallis ja katkera sotku. Joskus omat ennakko-asenteet  tai kiire päästä kertomaan oma näkemys voivat haitata kuuntelua. Kommunikaatio muuttuu välillä kiireessä tai paineen alla yksinpuheluksi eikä todellista keskustelua synny.

Kannattaa rohkeasti ottaa tunteet mukaan myös töihin ja opetella lisää tunnetaitoja! Kuka tahansa voi parantaa tunnetaitojaan ja oheisesta linkistä löytyy helppoja harjoituksia, joilla voi treenata tunnetaitojaan. Omaa kuuntelutaitoaan voi ja kannattaa yrittää kehittää. Hyvällä kuuntelutaidolla voi jopa paikata omaa osaamistaan ja pärjätä vaikeissakin tilanteissa – ainakin hyvä kuuntelutaito jättää vastapuolelle hyvän fiiliksen yhteistyöstä.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

 

 

Työnantajamielikuva ratkaisee

Työnantajamielikuvalla tarkoitetaan yrityksen brändiä työnantajana. Esimerkiksi avoimiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin on kokemukseni mukaan kaupungista riippuen ollut hakijoita 80-150 henkilöä. Miksi työnantajan tulisi välittää työnantajamielikuvasta, kun työntekijöitä on tulossa kuitenkin jonoksi asti?

Aktiiviset työnhakijat näkevät paljon vaivaa miettiessään miten vakuuttaa työnantajat ja miten myydä omaa osaamistaan. Mikäli yritys haluaa parhaat osaajat joukkoonsa, sen olisi samoin hyvä miettiä, miksi työntekijä valitsisi juuri meidän yrityksen kilpailijan sijaan. Tietyillä aloilla, kuten IT-ala, käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua osaavista ammattilaisista ja juuri mielikuva yrityksestä työpaikkana voi ratkaista mihin parhaat työntekijät päätyvät. Työnantajamielikuvaa on hyvä miettiä yrityksen johtotasolla, koska kaikki yritykseen liittyvä viestintä ja informaatio vaikuttavat siihen, millaisena työnantajana nykyiset ja tulevat työntekijät pitävät yritystä.

Toinen syy miksi työnantajamielikuvalla on väliä, on yksinkertaisesti yrityksen asiakkaat. Tyytyväiset ja parhaat työntekijät tuottavat parhaita asiakaskokemuksia. Ennen kuin yritys voi kuunnella asiakasta, kannattaa siis kuunnella työntekijöitä. Kun työntekijän mielikuva työnantajasta on positiivinen, on aidosti hyvän asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen tuottaminen huomattavasti helpompaa.

Myös työnhakijat vievät viestiä työnhakukokemuksesta verkostolleen samoin kuin asiakkaat kertovat omista kokemuksistaan. Jos työnhakuprosessin jälkeen yrityksestä jää negatiivinen mielikuva, se leviää työnhakijan verkoston mukana pitkälle. Jos esimerkiksi 100 työnhakijaa levittää jokainen sanaa kymmenelle tuttavalleen, on kokemus levinnyt 1000 henkilölle, jotka jossain tapauksessa saattavat kaikki olla yrityksen asiakkaita tai ainakin potentiaalisia sellaisia.

Entä miten työnantajamielikuvaa voi kehittää? Kuten todettu, nykyisistä työntekijöistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä työnantajamielikuvaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi työnhakijan näkökulmasta työnantajamielikuvaan vaikuttavat mm. näkyminen sosiaalisessa ja muussakin mediassa, verkoston kokemukset, työsuhde-edut ja rekrytointiprosessin viestintä. Myös piilo-osaajissa jaamme työnhakukokemuksiamme ja valitettavan usein kuulee puutteita viestinnässä ja työnhakijoiden huomioinnissa.

Osa työnantajista on kuitenkin selvästi huomannut, että työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa. Pelkän tehtävän ja vaatimusten kertomisen lisäksi kannattaa myös kertoa itse yrityksestä ja kulttuurista. Monesti työnantaja hakee tiimiinsä soveltuvaa persoonaa ja sitä kuuluisaa hyvää tyyppiä. Sopivan persoonan löytymistä helpottaa, jos myös yritys antaa oman persoonansa näkyä ilmoituksessa. Itse yritän löytää ilmoituksista ja rivien välistä merkkejä ketteristä ja kehittyvistä yrityksistä, joissa pääsisi tekemään monipuolisia tehtäviä. Lisäksi oman verkostoni kokemukset työnantajasta, tai yrityksestä muuten, ovat avainasemassa, kun muodostan mielikuvaa mihin yritykseen haluaisin töihin.

 

Kuva_Elina JortikkaKirjoittaja Elina Jortikka on käytännönläheinen kauppatieteiden maisteri ja 2-vuotiaan pojan äiti, jonka sydän sykkii asiakaskokemuksille etsiessään seuraavaa askelta työelämän poluilla.