PR-pajan käytännön opit: tiedotteen ja mediajakelulistan tekeminen

Sosiaalisen median aikakaudella valeuutiset ja misinformaatio ovat arkipäivää. Samalla yhdestä PR:n perustaidoista, tiedottamisesta, on tullut tarpeellinen taito lähes kenelle tahansa.

Liikkeellä olevaa valetietoa kannattaa ajoittain oikoa aktiivisesti, myös tiedotustoiminnalla. Tämän ei aina tarvitse tarkoittaa perinteisen tiedotteen lähettämistä, vaan väärän tiedon oikaisemista vaikkapa sosiaalisen median kanavissa.

Sosiaalinen media onkin monipuolistanut tiedottamisen tehtäviä ja tehnyt tiedottamisen perustaidoista tarpeellisia monelle eri työorganisaation jäsenelle. Perinteiset viestinnän tehtävät eivät enää ole pelkästään organisaation viestintäihmisten hoidettavissa, vaan viestinnän tehtävien hallitsemisesta on hyötyä kaikille. Lisäksi itsensä työllistäjien ja hybridityöntekijöiden yleistyttyä punkkareilta tuttu DIY-asenne ja itsensä henkilöbrändääminen on tarpeellista kaikille, jotka haluavat omatoimisesti kertoa osaamisestaan ja vaikka ilmoittaa olevansa vapaana työmarkkinoilla.

Tiedottamisen taidot ovat tarpeen kenelle tahansa, joka haluaa markkinoida omia tuotteitaan tai palveluitaan, mutta myös yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen päivätyöntekijöille. Tämän lisäksi tiedottamisen taidoista on hyötyä eri alojen asiantuntijoille tai syvällä omassa harrastuksessaan oleville henkilöille, jotka haluavat tiedottaa asiantuntemuksestaan tai harrastuksestaan. Lopullisena päämääränä voi olla seuraajien saaminen some-kanaville, omien tuotteiden tai palveluiden markkinoiminen tai pyyteetön oman osaamisen jakaminen.

neven-krcmarek-HWbxSLvmSww-unsplash

Kuva: Neven Krcmarek / Unsplash

Tiedotteen tekeminen on periaatteessa suoraan verrannollinen lehtijutun kasaamiseen. Jutun tai tekstin kärjeksi nostetaan asia, joka on suurelle yleisölleuusi ja esittelemisen arvoinen ja tätä kärkeä perustellaan tiedotteessa. Tiedote jaellaan medioille, mutta mahdollisesti myös sidosryhmille tai asiakkaille. Näin sen avulla on mahdollista saada aikaan mediaosumia, saada seuraajia some-kanaville ja ostajia omille tuotteille ja palveluille.

Tiedottamisen funktiot ovat siis paitsi informatiiviset, myös markkinoinnilliset ja myynnilliset. Viestintä – ja tiedottaminen – ei ole koskaan neutraalia, vaan aina subjektiivista, ja sen viimekätinen päämäärä on edistää brändin, tuotteiden ja palveluiden menekkiä ja jopa henkilön, yrityksen, järjestön tms. viestinnällisiä päämääriä ja laajempaa viestintästrategiaa. Suunnitelmallinen tiedottaja luo viestintä- ja markkinointistrategian, jossa pohditaan ostopolkuja ja asiakkaan tai sidosryhmien koukuttamista viestintätoimenpide ja kanava kerrallaan. Tällä polulla tiedote on vain yksi vaihe ja toimenpide. Näin ostajapolku etenee kiinnostuksen herättämisestä syvempään tiedonhankintaan ja lopulta vihoviimeisen ostopäätöksen tekemiseen. Ostajapolun jokaisessa vaiheessa on mietittävä juuri tavoitellun funktion kannalta sopiva kanava ja toimenpide. Mainos, tietoisku, video tai tiedote pitää toteuttaa juuri oikea-aikaisesti ostajapolun varrella.

Miksi kannattaa tulla PR-pajaan?

PR-paja tarjoaa tiedottamisen perustaidot tiiviisti kahden päivän koulutussessiossa. Ensimmäisenä päivänä tutustutaan tiedotteen tekemiseen ja tehdään tiedote, joka hiotaan kuntoon vertaiskommenttien ja opettajapalautteen avulla. Tutustumme myös monenlaisiin mahdollisuuksiin toteuttaa tiedote. Perinteisen informatiivisen tiedotteen rinnalla yksi mahdollisuus on kirjoittaa tiedote suoraan lehtijutuksi. Toisena päivänä perehdytään mediajakelulistan laatimiseen ja laaditaan jakelulista.

Näin PR-pajasta on todellista käytännön hyötyä. Kahden päivän koulutuksessa otat haltuun tiedotustoiminnan keskeiset periaatteet, kirjoitat tiedotteen, laadit mediajakelulistan ja mietit myös jakelun jälkeisiä lopputoimenpiteitä.

ritakevat2019Kirjoittaja Rita Dahl on viestinnän ja kirjoittamisen alan yrittäjä, kääntäjä ja asiantuntijamultitaskaaja, joka on kirjoittanut tietokirjat muun muassa Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta sekä maahanmuutosta. Koulutukseltaan hän on VTM, FM, medianomi (YAMK) ja AmO.

Tervetuloa myös blogikirjoittamisen koulutukseeni Tampereen kesäyliopistoon.

(Kuva: Aila Ruoho)

Videoi, tarinoi ja vaikuta – sosiaalisen median viimeisimmät trendit

Sosiaalinen media on jatkuvassa muutoksessa uusine ominaisuuksineen ja kanavineen, mutta mikä on somessa pinnalla juuri nyt? Mitä muutoksia eri kanaviin on lähiaikoina tullut tai tulossa? Katso alta somen uusimmat tuulet!

Facebook

Vaikka nuoret somettajat ja omaa somen käyttöään rajoittavat ihmiset ovat vankoin askelin poistuneet Facebookista, on sillä maailmanlaajuisesti yhä yli 1,5 miljardia aktiivista käyttäjää joka päivä. Videot toimivat Facebookissa edelleen hyvin: sisältöön panostaminen ja erityisesti videon koukuttavat alkusekunnit ovat yhä tärkeitä. Tarinallisuus, aitous ja läpinäkyvyys tuovat yrityksen ja brändin lähemmäs yhä tietoisemmaksi käyvää kuluttajaa.

Teknisistä ominaisuuksista eniten muutoksia on tulossa palvelun mobiilikäyttöön 19. elokuuta, kun kuvien ja videoiden kokoa uutisvirrassa madalletaan mittasuhteisiin 4:5. Jos kuva tai video on tätä korkeampi, se ei näy mobiilijulkaisussa lainkaan, joten mittasuhteet kannattaa tarkistaa. Julkaisussa näkyy päivityksen jälkeen vain kolme ensimmäistä tekstiriviä, jolloin uutisvirran julkaisuja on nopeampaa selata. Toisin sanoen timanttinen sisältö ja erityisesti kiinnostava aloitus ovat entistä tärkeämpiä Facebook-julkaisuja tehdessä.

Instagram Stories eli Instagram-tarinat

Instagram Stories jatkaa menestyksekästä riemukulkuaan: Instagramin tarinat-osiolla on maailmanlaajuisesti yli 500 miljoonaa käyttäjää päivittäin. Mikä tarinoista sitten tekee niin suosittuja? Ainakin nämä: kepeys, kerronta ja katoavaisuus. Tarinoiden on tarkoituskin olla pieniä ohimeneviä klippejä käyttäjän – tai vaikkapa yrittäjän – elämästä. Videoiden ja kuvien ottaminen on helppoa ja niiden muokkaamiseen on käytettävissä kymmeniä elementtejä pupukorvista gif-kuviin ja tietovisoihin. Tarinoihin voi todella tarinoida vaikka 10 kuvaa tai videota päivässä, sillä ne eivät tuki käyttäjän tavallista uutisvirtaa. Klippien katoavaisuus houkuttelee seuraajia tarkistamaan päivittäin, mitä uutta tarinoihin on tänään laitettu. Uutena ominaisuutena tarinoihin on tuotu chat-tarra, jonka avulla voi kutsua seuraajiaan liittymään ryhmäkeskusteluun.

Instagram on kertonut testaavansa sovelluksesta versiota, jossa käyttäjän julkaisujen tykkäysmäärät ja videoiden katselukerrat on piilotettu muilta kuin häneltä itseltään. Instagram toivoo, että käyttäjät kokisivat muutoksen myötä vähemmän paineita julkaisujen sisällöstä. Tällä hetkellä ominaisuutta testataan Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Irlannissa, Italiassa, Japanissa ja Brasiliassa.

Kuva: Rodion Kutsaev / Unsplash

Twitter

Twitterillä kuukausittaisia käyttäjiä on maailmanlaajuisesti n. 330 miljoonaa. Julkaisun maksimimerkkimäärän tuplaus 140:sta 280:aan merkkiin pari vuotta sitten oli ainakin monelle työkseen tviittailevalle helpotus – joskin tila tuntuu välillä edelleen loppuvan kesken. Uusimpia muutoksia palvelussa ovat mm. yksityisviestien näkymän laajentaminen sekä erilaisten sivuston ulkonäköä muuttavien teemojen ja värivaihtoehtojen lisäys. Useampaa tiliä hallinnoivien ei tarvitse enää kirjautua sisään ja ulos eri tilien välillä, sillä ne kaikki on lisätty sivuvalikkoon (Tweetdeckissä ja mobiilisovelluksessa tilin vaihto on ollut suhteellisen helppoa jo aiemmin).

Videot

Videot ovat vallanneet viime vuosina yhä suurempaa alaa tarinankerronnassa, markkinoinnissa ja brändin luomisessa. Käyttäjiin videot vetoavat visuaalisuudellaan, nopeudellaan ja helppoudellaan, ja monet somen käyttäjät kertovat mieluummin katsovansa videoita kuin lukevansa blogitekstejä tai pitkiä julkaisuja. Tekstin voimaa ei tule kuitenkaan unohtaa – on nimittäin olemassa myös heitä, jotka eivät videoita halua katsoa. Nämä käyttäjät haluavat lukea rauhassa artikkelit ja blogitekstit, eivätkä haikale silmille hyppivän videokerronnan perään. Videoita tehdessä ei siis sovi täysin unohtaa kirjallista ilmaisua, vaan käyttää aiheen niin salliessa molempia viestinnän keinoja toisiaan tukien. Harkittu sisältö, napakka ja kiinnostava aloitus ja myös tietynlainen kotikutoisuus inhimillisine virheineen vetoavat käyttäjiin.

Myös livevideoiden tekoa kannattaa ehdottomasti kokeilla, ja ainakin Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa livevideoiden tekeminen on tehty helpoksi. Livevideot antavat kuluttajalle mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa suosikkibrändien kanssa sananmukaisesti livenä. Yritykset voivat luoda aitoja kohtaamisia seuraajiensa kanssa ja saada tärkeää ja ajanmukaista tietoa siitä, mitä kuluttajat oikeastaan haluavat.

Kuva: Markus Spiske / Unsplash

Mikrovaikuttajat

Vaikuttajamarkkinoinnin kentälle julkisuuden henkilöiden ja fanitetuimpien tubettajien joukkoon ovat astelleet uudet markkinoinnin kultahippuset, mikrovaikuttajat. Mikrovaikuttajat ovat pienemmän mittaluokan bloggaajia ja some-vaikuttajia, joilla on noin muutamien tuhansien suuruinen, usein hyvin sitoutunut ja uskollinen seuraajajoukko. Näiden vaikuttajien valjastaminen tuotteiden ja palveluiden markkinointiin on kustannuksiltaan alhaisempaa, mikä antaa pienen budjetin yrityksille paremmat mahdollisuudet tehdä vaikuttajamarkkinointia. Monet somegurut uskovat, että vaikuttajamarkkinoinnissa siirrytään yhä kiihtyvämmällä tahdilla makrosta mikroon.

Maksullinen mainonta

Some-alustat muuttavat jatkuvasti algoritmejaan, mikä vaikuttaa suoraan siihen, mitä käyttäjät näkevät uutisvirrassaan. Esimerkiksi Facebookin orgaaninen tavoittavuus (eli se, kuinka paljon julkaisut tavoittavat ihmisiä ilman mainostamista) on laskenut viime vuosina yli 50 prosenttia. Yritysten on siis yhä enenevässä määrin turvauduttava mainontaan, jotta viestit ja julkaisut tavoittavat yleisöä. Hyvä puoli on se, että ainakin Facebook-mainonnassa kohderyhmät voi rajata halutessaan hyvinkin tarkkaan, eikä mainostaminen ole ihan mahdottoman kallista. Instagramissa erityisesti tarinoiden mainonta on suhteellisen kustannustehokasta ja toimivaa. Myös keskustelu WhatsApp-markkinoinnista on nostanut päätään ainakin ulkomaisten somentekijöiden artikkeleissa.

Ilmastovaikuttaminen

Huhtikuussa 2019 julkaistu palvelu We Don’t Have Time kehottaa käyttäjiään käyttämään joukkovoimaansa esimerkiksi yrityksiä ja poliitikkoja kohtaan ilmastokriisin pysäyttämiseksi sekä ympäristöä vaalivien asenteiden ja tekojen lisäämiseksi. Jos jokin yritys vaikkapa vähentää muovijätteen tuotantoaan, palvelun käyttäjät voivat lähettää sille sydämiä. Ilmastolle hallaa tekevistä yrityksistä voi puolestaan tehdä varoituksia muille käyttäjille. Sivustolta löytyy myös lista vähäpäästöisistä tuotteista ja palveluista sekä ilmastouutisia. Ideoiden ja vinkkien jakaminen on osa myös toimintaa. Palvelun perustajien mukaan kritiikkiä saaneiden yritysten on reagoitava siihen pitääkseen kiinni asiakkaistaan, ja ne voivat samalla ottaa oppia hyvää tekevistä kilpailijoistaan. Tämäntyyppinen some-palveluiden kautta vaikuttaminen tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa.

Kirjoittaja Laura Kakkonen on verkkoviestinnän ja somen vietäväksi heittäytynyt taittotaitoinen somenikkari. Visuaalisuus, jatkuva oppiminen ja luova ideointi innostavat niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

Päätetään päättää

Saku Tuominen on kirjassaan Juu ei, pieni kirja priorisoinnista (2018) kiteyttänyt osuvasti, että päättämättömyys on uusi ei. ”Pitää miettiä –  kuten Tehno Saurén Konstaapeli Reinikaisen roolissa 1980-luvulla hoki – niin maan perusteellisesti”. On olemassa sitä ihan oikeaa miettimistä ja harkintaa.  Ja sitten on vain päätöksen teosta luistamista tai jo omassa mielessä tehdyn päätöksen julkisanomista. Huolimattomasti heitetty abstrakti ilmaus myöhemmin asiaan palaamisesta on valitettavasti lähes yhtä uskottava kuin joulupukki.

Kun soitat esimerkiksi yrityksesi edustajana potentiaaliselle asiakkaalle ja saat vastauksen ”Sorry, en voi puhua nyt, paha paikka. On tosi kiire, mutta palataan asiaan…” Mitä veikkaat, onko todennäköistä, että a) hän soittaa sinulle takaisin, kun kiire helpottaa, b) saat saman vastauksen riippumatta soittosi ajankohdasta vai c) häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta. On vaan niin hurjan vaikeaa sanoa se. Ajatellaan että ”palataan asiaan” on vähemmän tyly ilmaus kuin ei kiinnosta samalla kuitenkin riittävästi etäisyyttä ottava. Passiivimuoto jättää määrittelemättä senkin, kumman osapuolen tehtäväksi yhteydenotto jää?

Mutta- sana kiertämällä ja muotoilemalla lause uudestaan koko lause muuttuu tässäkin radikaalisti: ”paha paikka, mutta palataan myöhemmin asiaan” versus ”paha paikka ja soitan sinulle tunnin kuluttua/huomenna klo 15/ensi viikon maanantaina klo 9 tms. ” Tai jos oikeasti et ole kiinnostunut aiheesta niin yksinkertaisesti ”kiitos ei”.

”Huonokin päätös on parempi kuin päättämättömyys” on puolestaan Christoffer Nordberg blogissaan osuvasti napauttanut. Aina on mahdollisuus tehdä korjaavia päätöksiä. Tämän kun muistamme, emme myöskään pidä muita ihmisiä ns. löyhässä epätietoisuuden hirressä ja säästämme kaikkien aikaa.

Soitin asiakkaalle kaksi kertaa noin kuukauden välein. Aina oli tosi paha paikka, mutta sain luvan kuuluisien saatesanojen myötä palata asiaan myöhemmin. Viimeisellä kerralla annoin kaksi vaihtoehtoa, joko sovitaan tapaaminen tai sitten unohdetaan kokonaan. Hän oli hetken hämmentyneenä hiljaa ja myönsi, ettei oikeastaan ollut nyt lainkaan kiinnostunut… Kiitos tästä. Olen tottunut tekemään näitä kahden vaihtoehdon ”laitatko punaisen vai keltaisen paidan ” -taktiikoita lasten ollessa pieniä ja näköjään toimii myös yrityspäättäjien kanssa hyvin.

Kokeilepa tänään

  • korvata mutta sanalla ja
  • vaatia täsmällistä aikaa, kumpi palaa asiaan ja milloin
  • tehdä saamasi ehdotuksen ensimmäinen päätös heti

Kirjoittaja Sanna Ranki on hämeenlinnalainen myynnin ja markkinoinnin ammattilainen, joka tähtää asiakaskokemuksen ja oman työnsä johtamisen kehittämisen lisäksi Lean-ajattelun idean mukaisesti tuloksellisuutta heikentävien hukkien minimoimiseen.

Kolme pointtia vaikuttavasta ja narratiivisesta kirjoittamisesta

Kannattaa kokeilla verkkokoulutusta, terästää tekstiä narratiivisen tekstin elementeillä ja ottaa oppia maineikkailta edeltäjiltä.

1. Kokeile toteutusta digialustalla

Campwire-kurssialustalle pystyy lisäämään monipuolisesti audiota, videota ja tekstiä ja kurssille voi antaa sisäänpääsyn vain haluamilleen henkilöille, tai sen voi pitää kokonaan avoimena.

Itse toteutin vaikuttavan kirjoittamisen kurssin viiden moduulin mittaisena ja jokainen moduuli muodostui Powerpointista tehdystä videosta. Käytännössä äänitin slideille selostukset ja tein tiedostosta MP3-tiedoston, jonka vielä pakkasin. Jokainen moduuli oli kestoltaan 15-45-minuuttinen, ja jokaisen lopussa oli vielä tehtäväosuus.

Tehtävien joukossa oli työelämäaiheinen blogiteksti, videon käsikirjoitus, retorisia keinoja hyödyntävä tehtävä, tarinallisuutta käsittelevä tehtävä ja pari vapaaehtoista tehtävää.

Tietopohjaltaan koulutukseni on yhdistelmä retoriikan perusperiaatteita, eetosta, paatosta ja logosta, retoriikan keinoja, tarinallisuuden elementteinä Stooripuu ja ydintarina. Tämä koulutus on siis kehitetty medianomi (YAMK)-opinnoissani Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja sitä kehitetään jatkuvasti edelleen.

Kokemukseni mukaan pelkästään eetos-, paatos- ja logos-kuvion hyvin hallitsemalla pääsee jo aika pitkälle. Lisänä voi käyttää retorisia ja argumentoinnin keinoja, ja mausteeksi voi lisätä tarinallisuuden perusteita ja ydintarinaa.

Varjopuolena on, että verkkokurssi vaatii täyttä itseohjautuvuutta. Hektisen työelämän syövereissä pitääkin mitoittaa tarkasti aikaresurssit; riittävätkö ne tähänkin koulutusrupeamaan.

2. Elävöitä tekstiä siirtymillä

Haluatko elävöittää kirjoittamistasi tarinallisuudella tai narratiivisen jutun elementeillä? Narratiivisen kirjoittamisen kurssilla perehdymme aiheeseen lukuanalyysin avulla etsimällä ensin narratiivisista teksteistä ajallisia, paikallisia ja temaattisia siirtymiä. Sitten harjoittelemme näitä siirtymiä, jotka ovat narratiivisen jutun keskeisiä teknisiä välineitä.

3. Ilman edeltäjiä et tule toimeen – opi parhaat vinkit parhailta

Jos haluat kirjoittaa entistä paremmin tarinallisesti, lue tunnustettuja edeltäjiä ja alan pioneereja. Narratiivisen kirjoittamisen luojia ovat Tom Wolfe ja Truman Capote.

Narratiivisen kirjoittamisen kurssilla luemme narratiivisen jutun amerikkalaisia pioneereja Tom Wolfesta uudempiin esimerkkeihin. Jokainen analysoi ainakin yhden jutun ja poimii sieltä hyviä käytänteitä muille jaettavaksi.

rita_dahlKirjoittaja Rita Dahl on viestinnän, kirjoittamisen ja kouluttamisen moniosaaja, joka toimii yrittäjänä ja kouluttajana. Hän on koulutukseltaan VTM, FM, AmO ja medianomi (YAMK). 

 

 

 

 

 

Rita Dahl: Vaikuttavat sanat

yhteisö tai yritysblogi ja sen organisointi

10 kultaista sääntöä yhteisö- tai yritysblogin koordinointiin – onnistu yhdessä!

Yhteisö- tai yritysblogi on loistava tapa kertoa yrityksen kuulumisista ja toimii myös markkinointikanavana. Jos kirjoittajia on useita, homma vaatii koordinointia, suunnittelua, ja ennakointia. Seuraavilla kymmenellä säännöllä toimii myös Piilo-osaajien blogi.

1. Ota kavereita avuksi

Blogin koordinointi onnistuu paremmin, kun sitä tekee yhdessä jonkun kanssa. Myös suunnittelu ja toiminnan kehittäminen on hedelmällisempää, kun ideoijia on useampia. Unohtamatta sitä, että näin esimerkiksi tekstien julkaisu ei ole vain yhden henkilön varassa.

2. Tee blogista yhteinen

Anna koko organisaatiolle mahdollisuus osallistua blogin sisällön toteuttamiseen ja suunnitteluun. Miksi blogia pidetään ja kenelle se on suunnattu? Mitä apua omaan työhön ja osaamiseen blogin avulla voi saada?

3. Suunnittele ajoissa

Tee vuosisuunnitelma, johon on sijoitettu yritykselle tärkeät tiedossa olevat tapahtumat. Kysy ja sovi kirjoitusvuorot vähintään kuukautta etukäteen. Jätä kuitenkin varaa mahdollisille muutoksille ja ajankohtaisille julkaisuille.

kalenteri_jarjestykseen

Kuva: Karoliina Nurmi

4. Anna aikataulu ja ohjeet

Tee selkeät ohjeet blogin aihepiiristä, tekstien rakenteesta ja aineistojen toimittamisen aikatauluista. Vakiomuotoinen aineisto pitää yritysblogin yhtenäisenä ja helpottaa sekä kirjoittajien että tekstien julkaisijoiden työtä. Varmista, että sinulla on sovittujen kirjoittajien yhteystiedot mahdollisia tarkennuksia varten.

5. Auta, opasta ja seuraa

Pidä yllä aihepankkia, josta voi valita aiheen tai saada inspiraatiota sen mietintään. Perehdytä kirjoittajat blogikirjoittamisen perusteisiin esimerkiksi tekstin sopiva pituus, otsikointi ja linkit. Varmista aika ajoin, että kirjoitusvuorot ovat muistissa.

6. Varaudu muutoksiin

Pidä varalla muutama teksti valmiina julkaistavaksi. Yllättäviä tilanteita tulee aina. Tämä on tärkeää varsinkin, jos blogilla on säännöllinen julkaisuaikataulu.

7. Anna palautetta

Anna palautetta kirjoittajille, sekä vahvuuksista että kehityskohteista. Yksi mahdollisuus on myös sopia työparit, jotka sparraavat toisiaan. Tai järjestää kanava, jossa teksteistä voi laajemminkin pyytää kommentteja. Muista kiittää blogin toteuttamiseen osallistuvia.

unelmien_tyonhakupaiva_Tampere

Kuva: Elina Pelto

8. Sovi julkaisun säännöt

Jos kirjoittajia on useita, on järkevää, että tekstien julkaisu blogiin on keskitetty muutamalle henkilölle. Sopikaa, mitä muutoksia julkaisija saa tehdä tekstiin. Merkittäviin muutoksiin kannattaa pyytää lupa tekstin kirjoittajalta.

9. Kirjoita myös itse

Koordinoinnin lisäksi sinun kannattaa osallistua tekstien kirjoittamiseen. Näin näet parhaiten, miten homma toimii ja missä on kehityskohteita. Ei pidä unohtaa myöskään esimerkin vaikutusta ja omaa mahdollisuutta oppia blogitekstin kirjoittamisesta.

10. Muista markkinointi

Lopuksi, muista markkinointi . Kun teksti on julkaistu, siitä kannattaa ehdottomasti kertoa yrityksen somekanavissa. Kannustaa myös työntekijöitä jakamaan julkaisuja omissa kanavissaan.

Ennen kaikkea, aloita rohkeasti ja kokeile. Tekemällä löydätte juuri teidän organisaatioonne sopivan toimintatavan!

Kaisa_profiilikuvaKirjoittaja Kaisa Selamo on hyvinvoinnista, viestinnästä ja itsensä johtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.