Hyvillä tunnetaidoilla menestykseen

Onko joskus tuntunut siltä, ettei keskustelu onnistu millään työkaverin kanssa tai on vaikeaa tuntea olevansa osa työporukkaa? Myös työelämässä on tärkeää tulla kuulluksi ja itse aidosti kuunnella muita, joten kannattaa kehittää omia tunnetaitojaan ja aitoa kuuntelutaitoa. Hyvät kuuntelu- ja tunnetaidot voivat olla avain tulevaisuuden työelämässä menestymiseen!

Tunnetaidot ja kuuntelu voivat kuulostaa enemmän siviilielämän asioilta, mutta myös työelämässä ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja olisi tärkeää myös aidosti ymmärtää mitä muut haluavat kertoa. Hyvin toimivasta työyhteisöstä saa voimia ja ainakin itseäni kiehtoo ajatus hyvien tunnetaitojen soveltamisesta myös työelämään.

Työelämä tuskin muuttuu tulevaisuudessa ainakaan yksinkertaisemmaksi ja töissä ollaan tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa usein monimutkaisissa ympäristöissä. Huono yhteishenki ja tunneilmasto saattaa aiheuttaa töissä kaikenlaista huonoa käytöstä ja väärinkäsityksiä. Töissä on helpompi viihtyä, jos siellä kokee myönteisiä tunteita ja esimerkiksi arvostusta. Hyvä itsetuntemus voi auttaa löytämään toimivia tapoja toimia yhdessä.

approval-15914_1920

Psykologi Jarkko Rantanen vinkkaa Helsingin Sanomien jutussa kiinnittämään huomiota erityisesti kiitollisuuden tunteeseen ja sen näyttämiseen. Töissä on nyt entistä tärkeämpää se miltä työ tuntuu ja mikä työn merkitys on. Hyvä tunneilmasto sallii monipuolisuuden ja on organisaatiolle keskeinen menestystekijä. Hyvässä tunneilmastossa myös pystytään innostumaan yhdessä. Työpaikan tunneilmastoa voi johtaa ja saada hyötykäyttöön työpaikan tunne-energian ja vaikuttaa sitä kautta myös taloudelliseen menestykseen. Ehkäpä tulevaisuuden työpaikoissa hyvää johtamista on myös tietoinen fiiliksen johtaminen.

Myös työpaikan sisäisellä kommunikaatiolla on merkitystä. Aidolla kuuntelulla voisi ehkä estää kalliita virheitä työelämässä. Kaikki ovat varmasti ainakin kuulleet pieleen menneistä projekteista, joissa tilaaja ja palveluntarjoaja eivät ole missään vaiheessa ymmärtäneet toisiaan ja lopputulos on kallis ja katkera sotku. Joskus omat ennakko-asenteet  tai kiire päästä kertomaan oma näkemys voivat haitata kuuntelua. Kommunikaatio muuttuu välillä kiireessä tai paineen alla yksinpuheluksi eikä todellista keskustelua synny.

Kannattaa rohkeasti ottaa tunteet mukaan myös töihin ja opetella lisää tunnetaitoja! Kuka tahansa voi parantaa tunnetaitojaan ja oheisesta linkistä löytyy helppoja harjoituksia, joilla voi treenata tunnetaitojaan. Omaa kuuntelutaitoaan voi ja kannattaa yrittää kehittää. Hyvällä kuuntelutaidolla voi jopa paikata omaa osaamistaan ja pärjätä vaikeissakin tilanteissa – ainakin hyvä kuuntelutaito jättää vastapuolelle hyvän fiiliksen yhteistyöstä.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

 

 

Työnantajamielikuva ratkaisee

Työnantajamielikuvalla tarkoitetaan yrityksen brändiä työnantajana. Esimerkiksi avoimiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin on kokemukseni mukaan kaupungista riippuen ollut hakijoita 80-150 henkilöä. Miksi työnantajan tulisi välittää työnantajamielikuvasta, kun työntekijöitä on tulossa kuitenkin jonoksi asti?

Aktiiviset työnhakijat näkevät paljon vaivaa miettiessään miten vakuuttaa työnantajat ja miten myydä omaa osaamistaan. Mikäli yritys haluaa parhaat osaajat joukkoonsa, sen olisi samoin hyvä miettiä, miksi työntekijä valitsisi juuri meidän yrityksen kilpailijan sijaan. Tietyillä aloilla, kuten IT-ala, käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua osaavista ammattilaisista ja juuri mielikuva yrityksestä työpaikkana voi ratkaista mihin parhaat työntekijät päätyvät. Työnantajamielikuvaa on hyvä miettiä yrityksen johtotasolla, koska kaikki yritykseen liittyvä viestintä ja informaatio vaikuttavat siihen, millaisena työnantajana nykyiset ja tulevat työntekijät pitävät yritystä.

Toinen syy miksi työnantajamielikuvalla on väliä, on yksinkertaisesti yrityksen asiakkaat. Tyytyväiset ja parhaat työntekijät tuottavat parhaita asiakaskokemuksia. Ennen kuin yritys voi kuunnella asiakasta, kannattaa siis kuunnella työntekijöitä. Kun työntekijän mielikuva työnantajasta on positiivinen, on aidosti hyvän asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen tuottaminen huomattavasti helpompaa.

Myös työnhakijat vievät viestiä työnhakukokemuksesta verkostolleen samoin kuin asiakkaat kertovat omista kokemuksistaan. Jos työnhakuprosessin jälkeen yrityksestä jää negatiivinen mielikuva, se leviää työnhakijan verkoston mukana pitkälle. Jos esimerkiksi 100 työnhakijaa levittää jokainen sanaa kymmenelle tuttavalleen, on kokemus levinnyt 1000 henkilölle, jotka jossain tapauksessa saattavat kaikki olla yrityksen asiakkaita tai ainakin potentiaalisia sellaisia.

Entä miten työnantajamielikuvaa voi kehittää? Kuten todettu, nykyisistä työntekijöistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä työnantajamielikuvaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi työnhakijan näkökulmasta työnantajamielikuvaan vaikuttavat mm. näkyminen sosiaalisessa ja muussakin mediassa, verkoston kokemukset, työsuhde-edut ja rekrytointiprosessin viestintä. Myös piilo-osaajissa jaamme työnhakukokemuksiamme ja valitettavan usein kuulee puutteita viestinnässä ja työnhakijoiden huomioinnissa.

Osa työnantajista on kuitenkin selvästi huomannut, että työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa. Pelkän tehtävän ja vaatimusten kertomisen lisäksi kannattaa myös kertoa itse yrityksestä ja kulttuurista. Monesti työnantaja hakee tiimiinsä soveltuvaa persoonaa ja sitä kuuluisaa hyvää tyyppiä. Sopivan persoonan löytymistä helpottaa, jos myös yritys antaa oman persoonansa näkyä ilmoituksessa. Itse yritän löytää ilmoituksista ja rivien välistä merkkejä ketteristä ja kehittyvistä yrityksistä, joissa pääsisi tekemään monipuolisia tehtäviä. Lisäksi oman verkostoni kokemukset työnantajasta, tai yrityksestä muuten, ovat avainasemassa, kun muodostan mielikuvaa mihin yritykseen haluaisin töihin.

 

Kuva_Elina JortikkaKirjoittaja Elina Jortikka on käytännönläheinen kauppatieteiden maisteri ja 2-vuotiaan pojan äiti, jonka sydän sykkii asiakaskokemuksille etsiessään seuraavaa askelta työelämän poluilla.

Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla, jotka ymmärrän

Nykyihmisen keskittymiskyky on lyhyempi kuin kultakalalla. Netti on pullollaan asiantuntijoita aiheesta kuin aiheesta. Puhutaan jopa, että elämme tiedon jälkeisessä ajassa.

Kuunnellaanko nykyään siis vain sitä, joka huutaa lujiten? Miten tällaisessa maailmassa pärjää tieteellinen tutkimus, joka perustuu pitkäjänteiseen ja perusteelliseen työhön? Miten tässä ajassa pärjää tutkija, joka ehkä on tottunut kertomaan työstään ja tuloksistaan toiselle asian syvällisesti ymmärtävälle? Miten tieteen ääni saataisiin paremmin kuuluviin julkisessa keskustelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa?

Ihmisiä voi hämmentää tieteen ristiriitaisuus ja tiedon epävarmuus. Yksittäinen tutkimus on vain pisara meressä, se voi täydentää aiempaa tietoa tai olla ristiriidassa aiempien tulosten kanssa. Tieteen luonteeseen kuuluu kriittisyys, joka kohdistuu myös omaan työhön. Tieteellisestä tiedosta ei tule koskaan valmista, mutta se on parasta tietoa, mitä käytettävissämme on. Yksittäinen ihminen voi tehdä päätöksiä kokemuksensa pohjalta, mutta yhteiskunnalliselle päätöksenteolle tarvitaan tukevampi pohja, jonka tarjoaa tieteellinen tieto.

Tämä haastaa tutkijat kertomaan tuloksistaan yleistajuisesti ja kiinnostavasti. Tutkijan päätyö on kuitenkin tutkia ja tuottaa tieteellisiä julkaisuja. Monet tutkijat vastaavat itse rahoituksensa hankinnasta ja ilman kunnollista julkaisuluetteloa rahoitusta ei tule. Tätä taustaa vasten viestintä tiedeyhteisön ulkopuolelle ei ehkä sijoitu tutkijan prioriteettilistan kärkeen. Viestintätaitojen kehittämiseen ei löydy aikaa eikä siihen välttämättä juuri kannustetakaan. Onneksi on kuitenkin myös asiantuntijoita, jotka haluavat kertoa työstään laajemmallekin yleisölle. Heitä seuraamalla ja heidän toiminnastaan inspiroitumalla voi omaakin osaamistaan kehittää.

Tiedeviestintä – ja asiantuntijaviestintä ylipäätään – on tasapainottelua. Asia täytyy kertoa selkeästi, lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuitenkaan teksti ei saa ajautua niin yleisluontoiselle tasolle, että sisältö hukkuu kokonaan. Ratkaisu voi olla tarttua kerrallaan riittävän pieniin kokonaisuuksiin. Yhden blogikirjoituksen sijasta voi kirjoittaa sarjan kirjoituksia, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden tietystä aihepiiristä.

Tekstiä tehokkaampia voivat ovat kuvat ja videot. Varsinkaan jälkimmäinen ei valitettavasti ole omaa osaamistani, mutta ihailen upeita esimerkkejä kuten viraali-ilmiöksi muodostunutta videota ilmaston lämpenemisestä. Vinkkejä voi kerätä esimerkiksi Facebook-ryhmästä ”Tiedon visualisointi”.

Toivon, että yhä useampi eri alan tutkija löytäisi äänensä myös julkisesti. Kanavana voi olla vaikka blogi, Youtube, Twitter tai LinkedIn. Opetella voi vähitellen ja pienin askelin, taidot kyllä kehittyvät tekemällä. Kannustan tutkijoita myös verkostoitumaan avoimemmin ja osallistumaan ennakkoluulottomasti myös muihin ammatillisiin tapahtumiin tiedekonferenssien ja -seminaarien lisäksi. Avoin asenne voi tuoda mukanaan vaikka uusia ja yllättäviä yhteistyömahdollisuuksia!

Kerro kommenteissa parhaat vinkkisi asiantuntijaviestintään! Tai kerro kenen asiantuntijan viestintätaitoja ihailet ja miksi?

 

MIB3PROF_045_NiinaNiina Tavi on viestintätaitojensa kehittämisestä innostunut ympäristöalan asiantuntija (FT), joka etsii uutta työtä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävien parista. Tiedeviestinnän kohteina kotona ovat insinöörimies sekä 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, joista vanhempi osaa jo kertoa olennaiset osat maaperän hiilenkierrosta.