Osaaja pois piilosta – Heidin tarina

Heidi Hölsömäki löysi uuden askelen uralleen verkostojensa kautta. Piilo-osaajat auttoi verkostojen laajentamisen lisäksi vertaistuen ja tsemppaamisen kautta.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen tamperelainen Mothers in Business -yhdistyksen jäsen ja kiinnostunut oman osaamisen ja verkostojen kehittämisestä. Viime keväänä huomasin LinkedInissä ja Twitterissä Piilo-osaajien positiivisia työelämäaiheisia julkaisuja. Samoihin aikoihin työnantajani siirsi tehtäväni toiselle paikkakunnalle edellyttäen tiivistä fyysistä läsnäoloa. Muutos sysäsi minut miettimään uusia, perheen ja uran yhteensovittamisen mahdollistavia ura-askeleita. Lähetin sähköpostia Piilo-osaajille ja päätin pian julkaista myös oman profiilini.

Mitä halusit saavuttaa yhteisön avulla?

Tavoitteenani oli päivittää työnhakutaitojani, parantaa omaa some-näkyvyyttä sekä saada yhteisöltä sparrausta ja tukea sekä työhön että työnhakuun.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Piilo-osaajien profiilisabluuna oli tyylikäs ja helppo tapa kertoa omalle verkostolle ja rekrytoijille, millaisista työmahdollisuuksista olen kiinnostunut ja mitä jo osaan. Muut aktiivit sparrasivat profiilin ja ansioluettelon muokkaamisessa. Sain heiltä myös arvokasta palautetta työhakemuksista sekä konkreettisia vinkkejä haastatteluihin.

Julkisen hakuprofiilin ansiosta monet ystävät ja tuttavat vinkkasivat työpaikoista, ja kävin myös itselleni yllättävissä haastatteluissa. Kaikista haastatteluista oppii.
Nyt teen joustavampaa työtä, joka löytyi verkostojen kautta. Työnantajani myöntämän toimivapaan turvin otin määräaikaisen työn vastaan. Pidän tätä ura-askelta tärkeänä onnistumisena ja innostavana oppimisen paikkana!

Mitä muuta yhteisö sinulle antoi?

Piilo-osaajat on ollut minulle tärkeä työnhakijoiden oma luottamuksellinen vertaisyhteisö, jossa olen voinut jakaa niin työnhaun jännittävimpiä hetkiä kuin iloita onnistumisista. Työnhaku on henkisesti vaativa prosessi. Olen huomannut, miten vertaistuki käytännön vinkkeineen, tsemppaamisineen ja some-kampanjoineen tuo itseluottamusta työhaun aallokkoon. Meillä jokaisella on annettavaa yhteiskunnalle ja työyhteisöille, ja omaa paikkaa kannattaa etsiä!

Piilo-osaajat

Heidin suunnittelema Piilo-osaajien mainospostikortti.

Piilo-osaajat on tarjonnut myös käytännön työelämätaitoja: Itse suunnittelin Piilo-osaajat ry:n visuaalisen ilmeen yhteistyössä muiden aktiivien kanssa. Lisäksi olen saanut kiinnostavia taittokeikkoja. Facebook-tiimissä olen perehtynyt some-viestintään työelämäsisältöjen näkökulmasta. Blogin kirjoittaminen on auttanut kirkastamaan omia ajatuksia ja tuomaan ne esiin.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Kannattaa ilman muuta liittyä, kun haluat tukea työnhakuusi. Yhteisö auttaa eteenpäin työnhaussa ja Piilo-osaajien tehtävissä, ja samalla voit vahvistaa viestintäosaamistasi. Sitä tarvitaan kaikissa asiantuntijatehtävissä, joten suosittelen lämpimästi!

heidi

Kirjoittaja Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja. Järjestöviestinnän ammattilaisen sydän ja näppis sykkivät erityisesti ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Heidi jatkaa Piilo-osaajissa taustaosaajana.

Osaaja pois piilosta – Virpin tarina

Virpi Naukkarinen on ollut Piilo-osaajien yhteisön aktiivinen ja energinen vaikuttaja. Nyt on Virpin vuoro kertoa, kuinka hän sai töitä Piilo-osaajien somenäkyvyyden ansiosta paikasta, jota hän ei olisi itse osannut hakeakaan.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Kuulin Piilo-osaajista ensimmäisen kerran työnhakuvalmentajaltani. Juttelin hänen kanssaan blogistani ja hän arveli, että Piilo-osaajien avulla saisin näkyvyyttä. Torjuin ajatuksen liittymisestä aluksi kokonaan. Ammatillinen itsetuntoni oli vielä heikko ja kauhistuin ajatusta, että olisin osaamiseni tai osaamattomuuteni kanssa kaiken kansan nähtävillä. Minulla oli kuitenkin meneillään blogiprojekti pelkojani päin menemisestä, joten en voinut kieltäytyä. Oli pakko liittyä.

Mitä halusit saavuttaa yhteisön avulla?

Tavoitteena oli saada työpaikka ja arvelin yhteisön olevan hyödyllinen sen suhteen. Ja niin olikin. Halusin toki myös saada uusia kokemuksia ja näkyvyyttä.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Tavoitteeni täyttyivät ja ylittyivät! Lopulta työllistyin, kun minuun otettiin yhteyttä osaajaprofiilini Twitter-noston perusteella. Laitoin hakemuksen, kävin haastattelussa ja sain paikan. Sain työpaikkani puhtaasti Piilo-osaajien ansiosta. En hakenut töitä Helsingistä, joten en olisi muuten huomannut työpaikkailmoitusta.

Opin myös paljon uutta markkinoinnista, tapahtuman järjestämisestä, työkaluista (mm. Slack, WordPress) ja yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Verkostoitumisen avulla myös näkyvyys kasvoi.

Mitä muuta yhteisö sinulle antoi?

Roppakaupalla rohkeutta, itsetunnon kohotusta ja vertaistukea. Itsensä markkinoiminen ja verkostoituminen on haastavaa, mutta siitä sai piirun verran helpompaa muiden Piilo-osaajien avulla. Esimerkkinä voisin mainita Uratehtaan järjestämän Walk for Jobs -tapahtuman. Oli helppo aloittaa keskustelu Piilo-osaajista rekrytoijien kanssa ja sitten jatkaa sujuvasti myös omista työllistymishaaveista. Piilo-osaajat on tullut minulle hyvin rakkaaksi yhteisöksi ja jatkan toiminnassa mukana edelleen. Olen yhdistyksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Vaikka pelottaisi ja jännittäisi, niin suosittelen ehdottomasti! Aktiivinen osallistuminen toimintaan auttaa verkostoitumaan, puhumaan omasta osaamisesta ja saa hyviä ystäviä sekä vertaistukea. Piilo-osaajien mukana pääsee kokemaan uusia juttuja ja uudet kokemukset luovat rohkeutta ottaa haasteita vastaan.

virpi-naukkarinen-e1517165814894

Kirjoittaja Virpi Naukkarinen on tietojärjestelmiä ja IT:tä kaikkien kanssa puhuva osaaja. Intohimoinen asiakaspalvelun ja tiedollajohtamisen kehittäjä, joka esiintyy mielellään yleisön edessä. Yksi Piilo-osaajat ry:n perustajista, nykyinen yhdistyksen varapuheenjohtaja.

 

Uskaltaako työttömänä työnhakijana unelmoida?

Puhuin syyskuussa Tampereen Työllisyysviikolla TreStartilla unelmista ja yhteisöllisestä työnhausta. Tämä oli minulle ensimmäinen yksin pitämäni pidempi puheenvuoro, ja askel kohti yhtä omaa unelmaani yltää key note –puhujaksi. Tässä blogikirjoituksessa kerron lyhennetysti puheeni pääpointit ja näkemyksiäni työnhakijana unelmointiin: Miksi unelma kannattaa olla? Miten sellaisen voi löytää ja millä sen saavuttamista voi edistää? Entä kuinka kauan unelmaa kannattaa jahdata?

Tykkään käyttää sanaa unelma, mutta sinulle sopiva sana voi olla tavoite, intohimo, päämäärä, mikä tahansa. Tärkeintä on se, että sinulla on jokin suunta, jota kohti olet menossa. Se auttaa sinua myös työnhaussa: olet vakuuttavampi, kun pystyt sanoittamaan rekrytoijalle, mihin olet suuntaamassa. Miten tämä hakemasi tehtävä tukee sitä?

Oma polkuni työttömästä työnhakijasta unelmaduunin kynnykselle ei ollut suora. Kun aloitin työnhaun, minulla ei ollut uraunelmaa. Edellinen työni oli ollut luonteelleni sopiva, mutta olin ajautunut alalle vahingossa. Nyt en tiennyt mitä lähteä hakemaan, joten hain yhtä aikaa sekä edellisen kaltaisia tehtäviä että etsin uutta suuntaa. Lopulta löysin kiinnostuksen kipinän odottamattomalla tavalla: Eräs graduni lukenut professori suositteli työhyvinvointiaiheista seminaaria minulle. En tuolloin itse nähnyt kytköstä graduni tai urani ja työhyvinvoinnin välillä, mutta menin silti seminaariin, koska se oli maksuton, olin työtön ja olin päättänyt aloittaa aktiivisen verkostoitumisen. Yllätyksekseni löysin sieltä muutaman kiinnostavan aiheen, joita seuraamalla lopulta löysin myös tämän hetkisen unelma-alani: henkilöstöanalytiikan. Joten neuvoni:

Kuva 1. Ei uraunelmaa

Oman unelman löytäminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Kun sinulla on suunta ja unelma selvillä, kannattaa siitä muotoilla konkreettisempia tavoitteita. Etsi eri reittejä kohti unelmaasi ja kartoita, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Unelmien ja tavoitteiden saavuttamisessa suunta on tärkeämpi kuin vauhti, kuten opin Elevatorin suorituskyvyn ja ajanhallinnan valmennuksessa Mirko Häyriseltä. Joten ole pitkäjänteinen äläkä pelästy ottaa sivuaskelia reitilläsi. Joskus nämä sivupolut ovat eduksi; voit huomata uuden, kiinnostavamman suunnan tai kerryttää hyödyllistä, erilaista työkokemusta, joka tukee unelmaasi.

Kuva 2. Unelma löytyyJoskus työnhaussa tulee vastaan liian monta seinää tai ”ei kiitos” –vastausta, jolloin usko itseen voi olla koetuksella. Minulle vuoden rajapyykki työttömänä tuntui todella suurelta, vaikka käytännössä olin puolet siitä ajasta ollut ensin hoitovapaalla, sittemmin perustamassa Piilo-osaajia ja myös yliopiston täydennyskoulutuksessa. Paljon olin siis tehnyt, mutta työpaikan puuttuminen sai minut epäilemään: Miten kauan saan metsästää unelmaani? Missä kohtaa pitäisi ymmärtää luovuttaa?

Lopulta läheisten ja verkoston tuki auttoi selkiyttämään tilannetta sekä päästämään irti negatiivisista tunteista ja epäilyksistä. Erityisesti Piilo-osaajien yhteisö antoi korvaamatonta kannustusta ja vahvistusta. Tämän avulla jaksoin jatkaa.

Kuva 3. Kuinka kauan

Unelmien todeksi tekeminen vaatii aikaa. Joskus se turhauttaa, mutta loppujen lopuksi juuri se palkitsee. Helpot asiat eivät jaksa motivoida pitkän päälle. Asioiden haastavuus ja uuden oppiminen motivoivat sisäisesti ja siksi myös tarjoavat kestävämpää motivaatiota; tartu siihen, hyödynnä sitä! Ylläpidä motivaatiota huomioimalla edistyksesi, kaikki pienetkin askeleet kohti unelmaa. Kaiva myös sivureiteistä ne hopeareunukset, miten ne tukevat unelmaasi.

Välillä voit joutua tekemään vaikeita päätöksiä. Itse sain vuoden työttömyyden jälkeen lyhyen määäräaikaisen työsopimuksen. Tuo työ ei ollut unelmaani, mutta näin siinä potentiaalia kehittää tiettyjä taitoja, jotka olisivat eduksi unelmassani. Koeajalla sain kuitenkin mahdollisuuden lähteä mukaan hakemaani koulutusohjelmaan ja löysin siihen työharjoittelupaikan tismalleen unelma-alaltani. Olin vaikean päätöksen edessä: jatkanko määräaikaisessa palkkatyössä vai tiputtaudunko käytännössä takaisin työttömäksi ja lähden koulutukseen sekä harjoittelijaksi? Päädyin ottamaan rohkean askeleen ja tartuin harjoittelupaikkaan kiinni – sillä tiellä olen yhä edelleen, onneksi! Joten sanon:

Kuva 4. Etene kohti

Unelmointi ei siis ole haihattelua. Se on tavoitteellista etenemistä kohti tiettyä päämäärää. Oman unelman ja suunnan löytäminen tekee työnhausta helpompaa. Lisäksi se antaa vakuuttavuutta rekryprosesseissa ja haastattelutilanteissa; Sinä tiedät, mitä kohti olet menossa ja miten tämä tehtävä tukisi sitä.

 

dsc_18651Kirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajien priimusmoottori ja yhteisökatalyytti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi, joka innostuu paremman työelämän luomisesta sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisestä henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen keinoin.

LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

Yrittäjän verkostot – ja miten niitä luodaan?

Verkostot ovat yksi yrittäjän menestymisen – ja hyvinvoinnin – kulmakivistä. Nani Härkönen on loistava esimerkki yrittäjästä, joka on luonut verkostonsa omaehtoisesti. Ohessa hän kertoo kahdesta itse aloittamastaan verkostosta ja siitä, miten ja miksi ne syntyivät, sekä mikä pitää ne elinvoimaisina.

Nani Härkönen on luovan alan yrittäjä ja itse oppinut valokuvaaja, joka on erikoistunut koirien ja niiden perheiden valokuvaukseen. Nani aloitti yrittäjyyden vuonna 2011 hyppäämällä pois järjestöpuolen päivätöistä ja yksinkertaisesti alkamalla tekemään. Merkittävässä roolissa Nanin yrittäjän taivalta ovatkin olleet verkostot, joita hän on ollut aktiivisesti itse synnyttämässä.

nani-ruuti-final-small-001

Kuva: Nani Härkönen.

”Alussa en tuntenut ketään,” kertoo Nani. ”Olin juuri hypännyt pois ihan eri alalta eikä minulla ollut lainkaan valokuvausalan ammattiverkostoja.” Ensimmäinen vertaistuki löytyi valokuvaajasta, jolta Nani kyseli sähköpostitse kameran ostovinkkejä. Tästä kirjeenvaihdosta kehkeytyi ystävyys, jonka pohjalta synnytettiin vuonna 2013 valokuvaajanaisten verkosto, Ladies Behind the Lens, myöhemmin nimettynä Valokuvaajanaiset Suomessa.

Tarve luoda nimenomaan naispuolisten valokuvaajien kohtauspaikka sai alkunsa huomiosta, että valokuvaus on pitkälti maskuliininen ala ja valokuvaajien fb-ryhmissä vallalla ovat tekniset kysymykset. Pohdinnat vaikkapa siitä, miten kuvata häät, kun imettää, eivät löytäneet kaikupohjaa alan fb-ryhmissä, joten niille oli löydettävä oma foorumi. Nykyään Valokuvaajanaiset Suomessa-verkosto koostuu aktiivisesta fb-ryhmästä, ja järjestää muun muassa koulutuksia, virkistyspäiviä ja tapaamisia. Tarvetta perustaa järjestöä ei ole kuitenkaan ollut: Nani iloitseekin siitä, että muutamassa vuodessa verkostosta on kasvanut itseohjautuva kokonaisuus sen nyt 430 jäsenelleen.

Nanin verkostot ovat syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Nanilla oli ollut jo lapsesta saakka unelmana tulla radiotoimittajaksi. Ja mikäpä tämän unelman paremmin toteuttaisi kuin oma podcast! Podcastin teemaakaan ei tarvinnut kahdesti miettiä, sillä Suomen markkinoilla oli selvä puute puheelle luovan alan yrittäjien elämään liittyvistä kysymyksistä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi yrittäjän ja taiteilijan identiteettien yhdistämisen kysymykset ja työn hinnoittelu. Näin sai alkunsa podcast Luovia sekä podcastin spinoffina kuulijoiden oma Luovia-verkosto. Pelkkää podcastia Nani ei nimittäin halunnut pitää vaan podcastin myötä aloittaa keskusteluja, jotka jatkuvat kuulijoiden – ja podcastin pitäjän! – kesken. Podcastin ohella Nani kirjoittaakin verkostolle uutiskirjetta, järjestää tapahtumia ja teemallisia iltateetapahtumia. Verkostolle on suunnitteilla myös fb-ryhmä.

”Verkostot ovat lähellä sydäntäni,” kertoo Nani, ”Nimenomaan siksi, koska itselläni ei niitä ollut yrittäjyyttä aloittaessani.” Nani kertookin suhtautuneensa intohimoisesti verkostojen rakentamiseen ottamalla niissä mielellään fasilitaattorin roolin. Nanin verkostot ovatkin syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Verkostojen menestymisen edellytykset löytyvätkin juuri näistä piirteistä: aidosta, luottamuksellisesta ja tasaveroisesta keskustelusta ja intohimosta verkostoa yhdistävää aihetta kohtaan.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Mikä ihmeen henkilöbrändi?

Mikä oikein on henkilöbrändi ja miksi juuri Sinulla pitäisi olla sellainen? Entä miten ihmeessä se rakennetaan? Pipsa Aro puhui henkilöbrändin merkityksestä MiB goes Piilo-osaajat-tapahtumassa 25.9.2018 Helsingissä ja ohessa parhaat palat Pipsan esityksestä.

Henkilöbrändin rakentamiseen liittyy monia sitkeitä ennakkoasenteita. Ajatellaan, että sitä ei voi itselleen rakentaa, vaan se annetaan ulkopuolelta. Ajatellaan, että se on jotenkin lähtökohtaisesti epäaito ja tekaistu. Ajatellaan, että se on merkityksellinen vain niille extrasuperekstroverteille tyypeille, jotka haluavat huomiota, ja itse ei sitä tarvitse. Niissä ennakkoasenteissa on toki totta toinen puoli. Jos omaa brändiään ei rakenna itse, se vääjäämättä syntyy ulkopuolelta käsin. Ja jos sitä ei rakenna omana ihanana, aitona itsenään, kuva voi vääristyä ja siitä todella tulee epäaito. Ja kyllä, henkilöbrändin avulla voi saada huomiota, mutta ideana ei kuitenkaan ole huomio itseen vaan siihen sanomaan oman brändisi takana.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi. Haluatko olla laulava lakinainen tai vaikkapa queen of social selling? Valinta on sinun. Tätä valintaa voi miettiä vaikkapa pohtimalla omia nykyisiä tai haaveilemiaan rooleja – liittyvätpä ne unelmatyöhön, intohimoisiin vapaa-ajan harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Jos valitset niistä yhden, mitä tämä puoli sinusta haluaisi kertoa maailmalle juuri nyt? Oletko ehkä fregaani-Teemu tai koti-isä-Johannes tai Linnea von Kattendam?

mom-1508902_1280

Onnistunut henkilöbrändi on aito ja rehellinen Sinä, joka opettaa ja jakaa oman intohimonsa ja/tai spesialiteettinsa saloista. Ne tavat miten haluat omasta jakaa, voit vapaasti valita. LinkedIn on ammatillisen verkostoitumisen ja henkilöbrändin rakentamiseen parhaita työkaluja, joten harkitse sitä alkuun. LinkedIn-urasi voit aloittaa ihan ensin tykkäämällä muiden postauksista, sitten kommentoimalla niihin ja lopulta alkamalla itse postailemaan ja tuottamaan muutakin sisältöä. Älä turhaan arkaile, sinulla on varmasti paljon annettavaa! Lisää henkilöbrändin merkityksestä voit lukea esimerkiksi Jani Liljan sivuilta ja henkilöbrändin rakentamisen työkaluista Henna Niirasen sivuilta.

Henkilöbrändin rakentaminen on parhaimmillaan syvästi merkityksellistä ja hauskaa touhua. Teet niitä asioita, jotka ovat itsellesi parhautta ja kerrot niistä muille valitsemillasi tavoilla.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.