Systemaattista työnhakua osaamista vahvistaen

Intuitiota kannattaa seurata! Piilo-osaajat livahti elämääni LinkedIn-virtaa seuratessa. Erityisesti Jaana Saramiehen positiiviset postaukset ja kannustavat kommentit eri ihmisille saivat lähettämään hänelle keväällä meiliä. Liittyisinkö mukaan työnhakuyhteisöön? Hetken tuumittuani vastasin ”Kyllä!” Mitä sinä vastaat?

Olen vakituisessa työsuhteessa palkitsevassa työssä, mutta katselen silti myös muita työpaikkoja. Tämä ei varmasti ole mitenkään tavatonta tai yllättävää kenellekään työelämässä olevalle tai sinne pyrkivälle. Tiedossa on, että työpaikat menevät usein työstä toiseen siirtyvälle, mutta yhtä hyvin myös vastavalmistuneille tai kahden työn välissä oleville.

 

Asiantuntijat rohkeasti esiin

Julkinen työnhakukulttuuri on ainakin itselleni vielä uutta ja jännittävää. Työssäkäyvälle se on samalla vapaaehtoistoimintaa, tarvetta kehittyä ammatillisesti ja pitää itsensä ajan tasalla työelämässä. Siihen Piilo-osaajien työnhakuyhteisö tarjoaa oivan tilaisuuden ja tuen.

Henkilöbrändäämisestä on puhuttu kauan, mutta miten me ”tavalliset” asiantuntijat ja osaajat markkinoisimme itseämme sopivalla tavalla? Headhunter Isa Karlsson antaa tähän konkreettisia vinkkejä blogipostauksessaan Astukaahan jo esiin asiantuntijat ja osaajat!.

Voi olla, etten työllisty juuri tällä Piilo-osaajien profiilillani, sillä olen ja osaan muutakin kuin esittelysivuni ja ceeveeni kertovat. Voi olla, että jään myös nykyiseen työhöni, sillä oman osaamisen sekä vaihtoehtoisten urapolkujen pohtiminen on tuonut valtavasti energiaa myös siihen. Aika näyttää, ja tuntuu hyvältä olla avoimien mahdollisuuksien äärellä.

Piilo-osaajien yhteisö auttaa myös omien arvojen ja osaamisen arvioimisessa. Toisinaan hankalimmalta tuntuu nimittäin oman uratavoitteen terävöittäminen – onhan yhteiskunnassa lukuisia merkityksellisiä asioita, joita voin taidoillani edistää. Monta piilo-osaajaa tämä yhteisö on jo auttanut kirkastamaan ja muuttamaankin omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Kaisa Selamo aikoo suunnata kokonaan uusille urille.

ground group growth hands

Photo by Pixabay on Pexels.com

Liity mukaan – ja poistu piilosta!

Piilo-osaajien yhteisö toimii, sillä jo lähes parikymmentä osaajaa on poistunut piilosta, eli työllistynyt hakemaansa työhön. Blogitekstien kirjoittaminen harvakseltaan ja jaettu some-vastuu on kohtuullinen vastine siitä, että saa liittyä mukaan iloisen kannustavaan työnhakuporukkaan. Samalla jokainen osaaja oppii nykypäivänä tarvittavien viestintätyökalujen käyttöä ja sosiaalisen median taitoja. 

Itse olen voinut tarjota taittotaitoni yhteiseen kakkuun työstäessämme Piilo-osaajien uutta visuaalista ilmettä Slack-ohjelman välityksellä. Kuten Hanna Turunen sanoi: ”Virtuaaliyhteistyön onnistumisen edellytykset ovat sitoutuminen tehtävään ja riittävä sekä oikea-aikainen kommunikaatio.”

Verkossa ja yhä enemmän myös livetapaamisissa toimiva yhteisö kannustaa, antaa palautetta ja jakaa vastuuta. Hyvin rakennettu profiilisivun pohja sekä asiantuntevat kommentit omaan esittelytekstiin ja ansioluetteloon tukevat oman unelmatyön kirkastamista ja hakemista. Mitä kaikkea muuta siitä seuraakaan…

Tule mukaan ja ota selvää! 
group hand fist bump

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

12x15cm_profiilikuvaus_Heidi Hölsömäki_08Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankkaa kokemusta viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.

Lifestyle-yrittäjyys ja unelmaelämä

Minkälainen on sinun unelmaelämäsi ja voisiko lifestyle-yrittäjyys tarjota ideoita tai keinoja tähän unelmaelämään pyrkimisessä? Digivallankumous-sivuston ja Campwire-tuotealustan perustaja, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa ja Kemikaalicocktail-blogin pitäjä, toimittaja-kirjailija-kolumnisti Noora Shingler kertoivat omia kokemuksiaan lifestyle-ja hyvinvointiyrittäjyydestä Magnesia-festivaaleilla 3.8.2018 pidetyllä luennolla ”Intohimosta liiketoimintaa – miten menestyt hyvinvointiyrittäjänä?”.
landscape nature africa boy

Photo by Julian Jagtenberg on Pexels.com

Lifestyle-yrittäjyys ei ole vielä kääntynyt suomen kielelle. Ei terminä eikä pitkälle vielä yrittäjyysmuotona, jos sitä muodoksi voi edes kutsua. Lifestyle-yrittäjyyttä ei kuvaa usein tavallisen (lue: ylityöllistetyn) yrittäjän pirtaan lätkäisty luonnehdinta ”elämäntapana yrittäjyys” vaan ennemminkin luonnehdinta ”elämäntyyli +yrittäjyys”. Kuten Petri Hiissa luennolla lifestyle-yrittäjyyttä kuvasi: ensimmäiseksi luodaan se unelmaelämä, jota halutaan elää ja sen jälkeen tämän elämän ympärille rakennetaan sitä tukeva ja sen mahdollistava yrittäjyysmalli.

Lifestyle-yrittäjyyteen liitetään vahvasti paikkariippumaton ja vapaa elämäntyyli. Työn tekemistä varten ei periaatteessa tarvita kuin läppäri ja puhelin ja usein se kiertyy erilaisten digituotteiden ympärille. Yksi lifestyle-yrittäjyyden puolestapuhujista on Tim Ferriss, jonka kirja ”4 tunnin työviikko – unohda yhdeksästä viiteen työelämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi” antaa jo nimessään osviittaa lifestyle-yrittäjyyteen liittyvästä eetoksesta. Lifestyle-yrittäjyys voi helposti näyttäytyä jo valmiiksi hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen downshiftaus-harrastuksena, mutta tarjoaa varteenotettavan pohdinnan paikan kenelle vain. Minkälainen on minun unelmaelämäni ja miten työelämä tähän sopii? Miten voisin muuttaa (työ)elämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Hyvä esimerkki lifestyle-yrittäjästä onkin bloggaaja, joka vähän kuin vahingossa luo harrastuksesta ammatin. Näin kävi myös Noora Shinglerille, joka kertoi kirjoittaneensa blogiaan seitsemän vuotta muiden töidensä ohessa ennen kuin siitä tuli hänen päätulonlähteensä, koska se yksinkertaisesti oli hänelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Hän kannustaakin valitsemaan työn, joka olisi myös rakas harrastus.

Lifestyle-yrittäjyys antaa parhaimmillaan mahdollisuuden olla oman elämänsä herra tai rouva, mutta helppoa tietä se ei kuitenkaan tarjoa. Yrittäjyys, olipa se elämäntyylin ympärille rakennettua tai ei, vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Yksi lifestyle-yrittäjyyden eduista on Petri Hiissan mukaan kuitenkin mahdollisuus vapauttaa aikaa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Petri antoi esimerkiksi joogaohjaajan, joka haluaisi keskittyä yksilöjoogan ohjaukseen, mutta jolle tämä ei ole taloudellista mahdollista. Kyseinen joogaohjaaja voisi käyttää asiantuntemustaan luomalla joogaverkkokurssin, joka toimisi tulonlähteenä ja mahdollistaisi hänelle tuon haaveilemansa yksilöjoogan ohjauksen.

Myös Noora kertoi, että osa hänen projekteistaan ei tuota tuloja ainakaan starttivaiheessa ja juurikin ne tuottavat projektit mahdollistavat nämä haaveprojektit. Toisaalta tuottamattomista projekteista voi kasvaa myöhemmin tulonlähteitä. Noora kannustaakin luottamaan omaan ”mahanpohjatuntumaan” työelämässä. Usein sen työn valitseminen, jota tekisi myös ilmaiseksi, johtaa oikealle tielle ja elämä vie eteenpäin sattumien ja intuition kautta.

Minkälainen on minun unelmaelämäni?

Miten voisin muuttaa työelämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Jos haluat tutustua lifestyle-yrittäjyyteen lisää, Navid Moazzezin sivuilta löytyy inspritaatioksi kattava lista erilaisista kansainvälisistä lifestyle-yrittäjistä.

carefree child childhood countryside

Photo by Pixabay on Pexels.com

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Miten kohdata ja johtaa ulkoista työvoimaa?

Oman osaamisen myyminen ilman perinteistä työsuhdetta on eräs suurista tulevaisuuden työelämätrendeistä. Piilo-osaajat tarjoavat kolme vinkkiä ulkoista työvoimaa käyttäville yrityksille.

Tom Laine käsitteli teemaa hiljattain blogissaan otsikolla ”Työvoima ei ole enää meillä töissä!Tekstin mukaan ulkoisen työvoiman “laajamittainen hyödyntäminen on edelleen vain tulevaisuuden visio.” Onko näin?

  1. Tunnista monimuotoisuus

Yksistään itsensä työllistämisen määritelmistä voisi laatia oman tekstinsä, koska projektimaisuus yleistyy monilla toimialoilla. Joku tekee keikkaa oman palkkatyönsä ohella, toinen on alihankkijana. On kevytyrittäjiä, freelancereita ja osuuskunnan tai vuokratyöfirman kautta töitään laskuttavia, sekä toiminimellä tai osakeyhtiönä toimivia osaajia.

Hanna Turusen mielestä tällainen “tapa tehdä töitä tulee yleistymään ja se haastaa koko työkulttuuria, niin johtamista kuin työsuhteessa olevien asenteita alihankkijoiden suhteen. Tämä on ravistelevampi muutos kuin mitä ymmärretäänkään.”

Ovatko yrityksetkään vielä täysin kartalla siitä, että ulkoisen työvoiman käyttämiseen on olemassa näinkin monia vaihtoehtoja ja toisaalta pohtineet sitä, missä tilanteissa näitä kannattaisi harkita? Ehkä käsityksiä alihankinnasta, toimeksiannoista tai oman yrityksen ydintoiminnoista kannattaisi päivittää, kuten SkillWell Oy:n Juha Harju pohtii osuvasti nimetyssä tekstissään ”Alihankinta ei ole mörkö vaan ystävä”.

stones-167089_1280

Myös työntekijöiden tilanteita on moneen junaan. Joillekin, kuten Peppi Tervo-Hiltulalle, erilaisten työmuotojen mahdollisuus on rikkaus: “Mä olen nauttinut itsensätyöllistäjän vapaudesta ja aion jatkossakin fleksata työmuotojen välissä”.

Jaana Saramiestäkin keikkailu ja yritteliäisyys kiinnostaa, mutta hän muistuttaa, että tämä trendi ei aina ole työntekijä-vetoinen. “Ainakin työttömyysaikana on todella kovaa työntöä kohti yrittäjyyttä tai vähintään yrittäjämäistä toimintaa. Silti byrokratia tuntuu laahaavan perässä ja jopa nyt lain sallima 4kk yrittäjyyskokeilu ei aina menekään kuten pitäisi vaan tuet saattavat katketa”, hän sanoo.

Kun keikkailun kenttä on näin mutkikas, on selvää, ettei yksi ja sama malli johtamiseen ja työntekijöiden kohtaamiseen sovellu kaikkiin tilanteisiin. Ehkäpä joustava Leadership as a Service-ajattelutapa soveltuisi myös ulkoisiin työntekijöihin? Sen sijaan, että arvailet, miten ulkoisia työntekijöitä pitäisi johtaa ja ohjata (tai jätät sen kokonaan tekemättä), kysy suoraan ja tarjoa erilaisia vaihtoehtoja.

Tuloksena voit saada arvokasta palautetta toimintasi kehittämiseksi ja autat ulkoista työntekijää toimimaan tehokkaammin.

DSC_6716 edited Jaana

Kuva: Karoliina Nurmi.

  1. Määritä tehtävät ja muista luottamus

Ulkoisena työntekijänä kokee aina olevansa selkeämmin vastuussa tekemisistään. Työtehtäviin keskittyminen on tehokasta, kun tietyssä toimeksiannossa sinä olet tekemässä tiettyä asiaa ja voit tuoda asiantuntijuuttasi asiakkaasi hyödyksi.

Heidi Hölsömäki on samoilla linjoilla sanoessaan: “Oma kokemukseni on, että toimeksiantosuhteissa työnjako on usein selkeämpi kuin työsuhteisessa tiimissä, mikä auttaa keskittämään energian itse työlle.”

Hidastaako ulkoisen työvoiman käyttöä joissakin tapauksissa pelko siitä, ettei olla varmoja lopputuloksesta, tekijän motivaatiosta tai sitoutumisesta? Heidi jatkaa: “Vaatii tilaajalta selkeää näkemystä ja viestintää siitä, mitä halutaan, mutta kun luottamus on rakentunut, sen varaan voi laskea todella paljon molemmin puolin.”

Myös Peppi Tervo-Hiltula peräänkuuluttaa luottamusta sekä vastaavasti työn tarjoajalta oman osaamisen tunnistamista.

Yhteisen sävelen löytymistä helpottaa, että viestität yrityksesi arvot ja tavoitteet myös ulkoiselle työntekijälle. Auta häntä auttamaan sinua ja näkemään oman työpanoksensa arvo yrityksesi toiminnan kontekstissa. Erityisen tärkeää on kysyä mitä esteitä voit purkaa työnteon tieltä.

Luottamuksen rakentamiseksi asioita kannattaa laittaa myös paperille. Jos sama kumppani tekee töitä muille saman toimialan yrityksille, on kaikkien etu, että tehdään muun muassa salassapitosopimukset. Erityisesti uusien innovaatioiden kaupallistaminen tai yrityksellesi “exclusively” tehtävä kehitystyö on tärkeää määritellä yhteisesti.

  1. Kehitä yrityksesi työnantajamielikuvaa

Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä?

Tom Laineen tekstissä oli hyvä kysymys: Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä? Vastaus on Piilo-osaajien mielestä yksinkertainen: “Toivon, että ihmiset kohdattaisiin ihmisinä, ei kuluerinä kuten eräs tielleni osunut hallintoihminen asian ilmaisi”, tiivistää Peppi Tervo-Hiltula.

Ulkoisen työvoiman käyttäminen on perinteisesti ollut tapa säästää kustannuksia ja saada joustavuutta resurssointiin. Jos työn hintaa ei saada riittävän alas, tekijää vaihdetaan. Mutta kun etsitään parasta osaamista, lähtökohdan täytyy olla eri.

Nostaisivatko yritykset omaksi kilpailuedukseen osaamisen arvostamisen kulttuurin ja ihmisten kohtaamisen? Voisiko hyväksi havaittua kumppania kouluttaa ja ottaa mukaan tapahtumiin, kahvipöytiin, jopa saunan lauteille? “Sellaisella sekä ammattimaisella otteella napataan hyvät tekijät ja yhteistyökumppanit, on kyse millaisesta työn muodosta tahansa”, kannustaa Heidi Hölsömäki.

Myös Hanna Turusen mielestä “näitä projektityyppisesti työskenteleviä saa kiinnostumaan, kun työnantajamielikuva (employer branding) ja työntekijäymmärrys (employee experience) on kohdallaan, eli kunnioitetaan ja välitetään ihmisestä”.

Kun kehität työnantajamielikuvaa yrityksestäsi, älä siis mieti ainoastaan työsuhteeseen rekrytoitavien kokemusta. Muista myös se moninainen verkosto, jonka jäsenet tekevät yrityksellesi töitä muilla tavoin. Positiivinen mielikuva voi tuoda ovellesi sellaista osaamista, joka kehittää liiketoimintaasi uusiin suuntiin!

marjaana-jokinenKirjoittaja Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen tienristeyksessä. Tällä hetkellä hän nikkaroi yrittäjänä tienviittoja, jotta muutkin löytäisivät sinne. “Mitä tiukemmalla elämän ruuvi, sitä kireämpänä soi kuulokkeissa groove.”

Minustako yrittäjä?

Olet ehkä pohtinut yrittäjyyden aloittamista, mutta epäröit. Onko minusta siihen? Onko minulla tarpeeksi taitoja ja osaamista? Entä minkälaisia ominaisuuksia yrittäjyyteen oikein vaaditaan? Tässä blogitekstissä saat avaimia näiden kysymysten pohdiskeluun.

Töitä hakiessa soveltuvuutesi kyseiseen tehtävään varmistetaan listaamalla tarvittavat taidot ja osaaminen työpaikkailmoituksessa ja testaamalla soveltuvuutesi yrityksen arvomaailmaan ja organisaatiokulttuuriin haastattelussa. Koska yrittäjän tehtäviin ei tälläistä mahdollisuutta ole tarjolla, kannustavat Mikko Järvinen ja Matti Kari kirjassaan ”Yritä, erehdy, onnistu” tekemään oma soveltuvuusarvio. Halutessasi voit vaikkapa hahmotella ihan oikean työpaikkailmoituksen yritysideasi ympärille ja tarkastella näin onko se sellainen toimi, jota haluaisit tehdä ja johon sinulla on tarpeeksi osaamista.

Manne Pyykön mukaan yrittäjällä on yritysideasta riippumatta aina täytettävänään ainakin neljä roolia: myyjä, tekijä, sijoittaja ja johtaja. Omaa osaamistaan näiden osaamisalueiden suhteen voi hyvin täydentää verkostojensa avulla. Kaikkea ei siis tarvitse osata itse, kunhan osaa huomioida ne alueet, joihin tarvitsee apua ulkopuolelta.

pexels-photo-970198.jpeg

Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä yrittäjän ominaisuuksista on optimismi. On nähtävä mahdollisuus siellä, missä muut näkevät riskin. On oltava uskoa omaan ideaan ja itseen yrittäjänä. Tämä usko puolestaan antaa sitkeyttä ja epävarmuuden sietokykyä jatkaa yrittämistä väistämättömistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kyky oppia uutta nousee esille toisena merkittävänä ominaisuutena. Tärkeää ei ole se, mitä jo osaa vaan se, että pystyy oppimaan sen, mitä tarvitaan.

Marika Roth toteaa kirjassaan ”Menestyjän Bisnespakki”, että yrittäjän tärkein työkalu on hänen ajattelutapansa. Se, mikä on sinulle mahdollista, on sinulle mahdollista. Ajattelutapaa opitaan ympäristön esimerkeistä jo lapsesta saakka ja se koostuu uskomuksista sen suhteen, mikä on maailmassa arvokasta ja miten täällä kannattaa elää. Näiden uskomusten avulla luomme käsityksen siitä, mikä on suositeltava elämänpolku juuri minulle ja miten lähden sitä toteuttamaan. Nämä uskomukset ovat osittain tiedostamattomia ja saattavat näin ollen aivan turhaan rajoittaa kuvaamme maailmasta, myös sen suhteen onko yrittäjyys itselle mahdollinen valinta. Marika kehottaakin pohtimaan yrittäjän identiteettiään oman elämäntarinan kautta. Mitkä elämäsi tapahtumat ovat olleet merkityksellisiä oman ajattelutapasi rakentajina? Minkälaisen mallin lähipiirisi ajattelutapa ja kokemukset yrittäjyyteen liittyen ovat luoneet sinulle? Mitä sinä pidät itsellesi mahdollisena tai mahdottomana?

pexels-photo-938961.jpeg

Pohtiessasi olisiko sinusta yrittäjäksi, huomio kannattaa siis suunnata ihan ensimmäiseksi itsetutkiskeluun ja pohtia sitä, minkälaiset edellytykset tämän hetkinen ajattelutapasi, osaamisesi ja ominaisuutesi antavat yrittäjän taipaleelle. Samalla on hyvä huomioida, että sinulla on kaikki valta vaikuttaa siihen, mikä on sinulle mahdollista. Tutkimusten mukaan jo usko siihen, että voit vaikuttaa elämääsi, on merkki yrittäjälle ominaisesta luonteenlaadusta. Hyviä tapoja pohdiskella omaa yrittäjän identiteettiään on keskustella muiden yrittäjien kanssa tai vaikkapa käydä elokuvissa katsomassa Virpi Suutarin Yrittäjä-dokumentti.

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa hautausurakoitsijana, kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

 

 

Rutiinien rikkoutuminen uudistaa

Rutiinit tarkoittavat sitä, että tehdään samoja asioita samalla tavalla päivästä toiseen. Tietyissä tilanteissa tämä on hyvä asia. Rutiinit helpottavat töitä ja arkea monella tavalla. Välillä on kuitenkin hyvä ravistella toimintaansa ja miettiä, voisiko asioita tehdä toisinkin.

Mitä pitempään toimii samojen rutiinien mukaan, sitä vaikeampi on muuttua. Töissä tämä johtaa helposti muutosvastarintaan. Siihen, että halu uudistua häviää tai sille enää nähdä tarvetta. Kuitenkin nykyään hyvin harva työ on sellainen, että siinä pystyisi pärjäämään uudistumatta säännöllisesti.

meg-nielson-118945-unsplash

Muutokseen voi lähteä omasta halustaan ja saada aikaan hyviä tuloksia. Usein käy kuitenkin niin, että rutiinit rikkoutuvat, kun eteen tulee asia, joka pysäyttää totaalisesti. Työelämässä tällainen tilanne voi olla yt-neuvottelut tai irtisanotuksi tuleminen. Myös yksityiselämässä tapahtuvat isot muutokset voivat saada muuttamaan kurssia.

Niina Tavi kirjoittaa blogitekstissään Rohkeasti kohti uutta uraa siitä, miten muutos voi saada hakemaan uutta suuntaa uralleen. Hän kuvaa haasteita, joita alanvaihtaja voi kohdata sekä ajatuksia siitä, miten nämä haasteet voi voittaa.

Terhi Vedenkivi kertoo samasta teemasta avioeron kautta. Kun tilanteen muutos pakottaa ohjelmoimaan ajatukset uusille urille, suhtautuminen koko elämään voi muuttua. Tärkeää on myös, että ei jää yksin. Sekä Niina että Terhi korostavat vertaistuen ja keskustelemisen merkitystä muutoksen onnistumisessa.

Muutoksen ja rutiinien rikkoutumisen ei tarvitse tarkoittaa työpaikan vaihtoa tai uutta uraa. Se voi myös johtaa siihen, että löytyy uusi ja parempi tapa tehdä omaa työtä. Tällä on vaikutusta myös yrityksen tulokseen. Ja yhden työntekijän muutos voi johtaa lisäksi koko työyhteisön toiminnan muutokseen. Tällä onkin jo isompi merkitys.

priscilla-du-preez-234138-unsplash

Jos siis tunnet alkavasi urautua etkä toivo sitä suuntaa, lähde ajoissa tekemään muutosta. Mieti, mitkä rutiinit työssäsi ovat välttämättömiä ja mitä voit lähteä muuttamaan. Hanki tietoa ja ideoita sinulle sopivalla tavalla. Kokeile rohkeasti, tarvittaessa uudestaan ja uudestaan. Löydä uusi suunta. Ennen kaikkea, ole avoin ja älä jää yksin. Varaudu siihen, että kun antaudut muutokselle, vaikutus voi ulottua laajalle.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.