Minustako yrittäjä?

Olet ehkä pohtinut yrittäjyyden aloittamista, mutta epäröit. Onko minusta siihen? Onko minulla tarpeeksi taitoja ja osaamista? Entä minkälaisia ominaisuuksia yrittäjyyteen oikein vaaditaan? Tässä blogitekstissä saat avaimia näiden kysymysten pohdiskeluun.

Töitä hakiessa soveltuvuutesi kyseiseen tehtävään varmistetaan listaamalla tarvittavat taidot ja osaaminen työpaikkailmoituksessa ja testaamalla soveltuvuutesi yrityksen arvomaailmaan ja organisaatiokulttuuriin haastattelussa. Koska yrittäjän tehtäviin ei tälläistä mahdollisuutta ole tarjolla, kannustavat Mikko Järvinen ja Matti Kari kirjassaan ”Yritä, erehdy, onnistu” tekemään oma soveltuvuusarvio. Halutessasi voit vaikkapa hahmotella ihan oikean työpaikkailmoituksen yritysideasi ympärille ja tarkastella näin onko se sellainen toimi, jota haluaisit tehdä ja johon sinulla on tarpeeksi osaamista.

Manne Pyykön mukaan yrittäjällä on yritysideasta riippumatta aina täytettävänään ainakin neljä roolia: myyjä, tekijä, sijoittaja ja johtaja. Omaa osaamistaan näiden osaamisalueiden suhteen voi hyvin täydentää verkostojensa avulla. Kaikkea ei siis tarvitse osata itse, kunhan osaa huomioida ne alueet, joihin tarvitsee apua ulkopuolelta.

pexels-photo-970198.jpeg

Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä yrittäjän ominaisuuksista on optimismi. On nähtävä mahdollisuus siellä, missä muut näkevät riskin. On oltava uskoa omaan ideaan ja itseen yrittäjänä. Tämä usko puolestaan antaa sitkeyttä ja epävarmuuden sietokykyä jatkaa yrittämistä väistämättömistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kyky oppia uutta nousee esille toisena merkittävänä ominaisuutena. Tärkeää ei ole se, mitä jo osaa vaan se, että pystyy oppimaan sen, mitä tarvitaan.

Marika Roth toteaa kirjassaan ”Menestyjän Bisnespakki”, että yrittäjän tärkein työkalu on hänen ajattelutapansa. Se, mikä on sinulle mahdollista, on sinulle mahdollista. Ajattelutapaa opitaan ympäristön esimerkeistä jo lapsesta saakka ja se koostuu uskomuksista sen suhteen, mikä on maailmassa arvokasta ja miten täällä kannattaa elää. Näiden uskomusten avulla luomme käsityksen siitä, mikä on suositeltava elämänpolku juuri minulle ja miten lähden sitä toteuttamaan. Nämä uskomukset ovat osittain tiedostamattomia ja saattavat näin ollen aivan turhaan rajoittaa kuvaamme maailmasta, myös sen suhteen onko yrittäjyys itselle mahdollinen valinta. Marika kehottaakin pohtimaan yrittäjän identiteettiään oman elämäntarinan kautta. Mitkä elämäsi tapahtumat ovat olleet merkityksellisiä oman ajattelutapasi rakentajina? Minkälaisen mallin lähipiirisi ajattelutapa ja kokemukset yrittäjyyteen liittyen ovat luoneet sinulle? Mitä sinä pidät itsellesi mahdollisena tai mahdottomana?

pexels-photo-938961.jpeg

Pohtiessasi olisiko sinusta yrittäjäksi, huomio kannattaa siis suunnata ihan ensimmäiseksi itsetutkiskeluun ja pohtia sitä, minkälaiset edellytykset tämän hetkinen ajattelutapasi, osaamisesi ja ominaisuutesi antavat yrittäjän taipaleelle. Samalla on hyvä huomioida, että sinulla on kaikki valta vaikuttaa siihen, mikä on sinulle mahdollista. Tutkimusten mukaan jo usko siihen, että voit vaikuttaa elämääsi, on merkki yrittäjälle ominaisesta luonteenlaadusta. Hyviä tapoja pohdiskella omaa yrittäjän identiteettiään on keskustella muiden yrittäjien kanssa tai vaikkapa käydä elokuvissa katsomassa Virpi Suutarin Yrittäjä-dokumentti.

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa hautausurakoitsijana, kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

 

 

Rutiinien rikkoutuminen uudistaa

Rutiinit tarkoittavat sitä, että tehdään samoja asioita samalla tavalla päivästä toiseen. Tietyissä tilanteissa tämä on hyvä asia. Rutiinit helpottavat töitä ja arkea monella tavalla. Välillä on kuitenkin hyvä ravistella toimintaansa ja miettiä, voisiko asioita tehdä toisinkin.

Mitä pitempään toimii samojen rutiinien mukaan, sitä vaikeampi on muuttua. Töissä tämä johtaa helposti muutosvastarintaan. Siihen, että halu uudistua häviää tai sille enää nähdä tarvetta. Kuitenkin nykyään hyvin harva työ on sellainen, että siinä pystyisi pärjäämään uudistumatta säännöllisesti.

meg-nielson-118945-unsplash

Muutokseen voi lähteä omasta halustaan ja saada aikaan hyviä tuloksia. Usein käy kuitenkin niin, että rutiinit rikkoutuvat, kun eteen tulee asia, joka pysäyttää totaalisesti. Työelämässä tällainen tilanne voi olla yt-neuvottelut tai irtisanotuksi tuleminen. Myös yksityiselämässä tapahtuvat isot muutokset voivat saada muuttamaan kurssia.

Niina Tavi kirjoittaa blogitekstissään Rohkeasti kohti uutta uraa siitä, miten muutos voi saada hakemaan uutta suuntaa uralleen. Hän kuvaa haasteita, joita alanvaihtaja voi kohdata sekä ajatuksia siitä, miten nämä haasteet voi voittaa.

Terhi Vedenkivi kertoo samasta teemasta avioeron kautta. Kun tilanteen muutos pakottaa ohjelmoimaan ajatukset uusille urille, suhtautuminen koko elämään voi muuttua. Tärkeää on myös, että ei jää yksin. Sekä Niina että Terhi korostavat vertaistuen ja keskustelemisen merkitystä muutoksen onnistumisessa.

Muutoksen ja rutiinien rikkoutumisen ei tarvitse tarkoittaa työpaikan vaihtoa tai uutta uraa. Se voi myös johtaa siihen, että löytyy uusi ja parempi tapa tehdä omaa työtä. Tällä on vaikutusta myös yrityksen tulokseen. Ja yhden työntekijän muutos voi johtaa lisäksi koko työyhteisön toiminnan muutokseen. Tällä onkin jo isompi merkitys.

priscilla-du-preez-234138-unsplash

Jos siis tunnet alkavasi urautua etkä toivo sitä suuntaa, lähde ajoissa tekemään muutosta. Mieti, mitkä rutiinit työssäsi ovat välttämättömiä ja mitä voit lähteä muuttamaan. Hanki tietoa ja ideoita sinulle sopivalla tavalla. Kokeile rohkeasti, tarvittaessa uudestaan ja uudestaan. Löydä uusi suunta. Ennen kaikkea, ole avoin ja älä jää yksin. Varaudu siihen, että kun antaudut muutokselle, vaikutus voi ulottua laajalle.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.

Yrittäjyys ponnahduslautana unelmatyöhön

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja muuttuu jatkuvasti. Koko työiän ajan kestävät työsuhteet ovat nykyään harvassa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaansa tiheämmin kuin ennen, eikä uuden ammatin opiskelu ja totaalinen alanvaihto ole enää mikään tavaton juttu.

Freelancer-työsuhteet ja kiinnostus yrittäjyyteen ovat myös kasvaneet. Yhä useampi haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä ja työllistää itse itsensä. Työelämä on muuttunut myös kilpailuhenkisemmäksi, eikä työn saaminen ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi yrittäjyys voidaan nähdä myös keinona työllistää itsensä.

Oma tarinani

Kun itse halusin vaihtaa alaa sosiaalialalta markkinointiin ja viestintään, huomasin nopeasti, että alan töihin pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka hain töitä todella sinnikkäästi, en meinannut saada jalkaa oven väliin, koska tarjolla oli kokeneita konkareita. Kilpailu oli ja on edelleen todella kovaa.

Asia turhautti ja välillä teki mieli luovuttaa. Tiesin, että minulla on paljon markkinoinnin ja viestinnän parissa tarvittavaa osaamista, visiota ja ennen kaikkea intoa. Päätin, että minähän pääsen tälle alalle ja jos minua ei palkata, ryhdyn vaikka yrittäjäksi!

Hyppy yrittäjäksi ei tuntunut niin radikaalilta, sillä olin jo kuukausia sitten irtisanoutunut edellisestä työstäni ja myynyt omaa osaamistani laskutuspalvelun kautta. Minulla oli siis käsitys yrittäjämäisestä työskentelystä, joten tiesin mihin olin ryhtymässä.

Perustin toiminimen ja jatkoin sinnikkäästi oman osaamisen myymistä ja pikkuhiljaa keikkaa alkoi hieman tulemaan. Lähes jokainen keikka vaati useamman yhteydenoton ja tapaamisen, ennen kuin kanssani uskallettiin lähteä yhteistyöhön.

Kokemuksen karttuessa sain täytettä portfoliooni ja hyviä referenssejä asiakkailta, jotka auttoivat minua eteenpäin. Oma osaaminen ja itsevarmuus kasvoi, jotka molemmat luonnollisestikin edesauttavat työllistymistä. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen sainkin unelmieni työn.

Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyölle?

Vaikka täysipäiväinen yrittäjyyteni vaihtui nopeasti palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, uskon että ilman yrittäjyyttä en olisi tässä pisteessä. Itseni työllistäminen opetti minulle sinnikkyyttä, pakotti uskomaan itseeni ja tuomaan omaa osaamista esille. Opin myös, että ratkaiseva tekijä niin työn- kuin asiakkaiden saannissa on aktiivisuus ja vielä kerran aktiivisuus. Ihmiset ovat kiireisiä – eivät he muista välttämättä yhteydenottoasi. Siksi pitää ottaa puhelin käteen ja muistuttaa heitä. Aktiivisuus ja innokkuus palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.

Jos unelmien duunia ei etsinnöistä huolimatta tunnu löytyvän ja koet, että yrittäjyys voisi olla keino työllistyä, go for it! Kuka tietää, ehkä yrityksestäsi tulee kansainvälinen menestystarina. Se voi myös toimia ponnahduslautana haluamaasi työhön, kuten omassa tapauksessani.

Kun harkitset yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiselle, mieti seuraavia asioita:

1. Mieti yritysidea

Mitä osaamista sinulla on ja mitä haluaisit tehdä yrittäjänä? Yritysideasta kaikki alkaa. Jalosta ideaasi eteenpäin esimerkiksi SWOT-analyysin avulla. Sparraile ideaasi muiden kanssa, saat varmasti uusia näkökulmia.

2. Ota selvää, mihin olet ryhtymässä

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, on hyvä tietää mitä YEL-vakuutus tarkoittaa, miten yrittäjän sosiaaliturva eroaa työttömän työnhakijan tilanteesta, mitä eri yritysmuotoja on jne. Muun muassa Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville. Kun sinulla on pohjatiedot kunnossa, yrittäjyytesi alkutaipale on takuuvarmasti vähemmän kivinen, trust me.

3. Mieti, miten turvaat toimeentulosi

Yrittäjänä et ole oikeutettu työttömyysturvaan, mutta voit saada Starttirahaa. Sanotaan, että pelkän starttirahan varaan ei kannata yrittäjän laskea, mutta joskus se voi olla ainoa vaihtoehto. Mieti etukäteen, millaisia riskejä taloutesi kestää ja voisitko etukäteen varautua hiljaisiin kausiin rahallisesti. Starttirahasta saat lisätietoa TE-palveluilta osoitteesta Yrittäjän palvelut/starttiraha.

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto työllistymiselle, mutta uskallusta ja riskinottoa se vaatii. Hyvät asiat harvoin tulevat ilmaiseksi, joten varaudu tekemään töitä! Muista myös nauttia matkasta. 😉

kuvaTaru Tammikallio on Uramedian perustaja, päätoimittaja, vastaava tuottaja, sisällöntuotannon moniosaaja ja toimittaja, joka nauttii hyvien tarinoiden luomisesta ja haluaa kannustaa muita tekemään rohkeasti omaa juttuansa.

Oman osaamisen tunnistaminen ja vaaliminen on työmarkkina-ase!

Herätän sinut keskellä yötä ja kysyn tiukan kysymyksen: kerro kolme asiaa, joissa olet hyvä!
Latteuksien ja geneerisen toistelun poistaminen työhakemuksista, ansioluetteloista ja työtarjouksista on yksi haastavimmista asioista joita minä ja vertaisryhmäni kohtaamme työmarkkinoilla työpaikkojen viidakossa vaeltaessamme. Kukapa ei haluaisi olla sosiaalinen ja hyvä tyyppi?  Varmasti oikeassa seurassa sitä kuka tahansa onkin! Persoonallisuus on kuitenkin se ominaisuus, jolla erotumme toisistamme. Jos tarjolla on kolme samanlaista, samanikäistä ja saman väristä kakkua, minkä valitset ja syöt?

Oman osaamisen tunnistaminen on haastavaa. Pohtiessamme osaamista varsinkin työelämäkontekstissa etsimme automaattisesti osaamista esimerkiksi aiemmista työtehtävistä tai tutkinnoista, joita olemme suorittaneet. Kun lisätään mukaan vielä oman osaamisen keskiön löytäminen suhteessa siihen, mistä työnantaja tai asiakas on valmis maksamaan, päästään haastavalle alueelle. Joko keksit ne kolme asiaa, joissa olet hyvä?

Kuinka usein olet miettinyt, että kaverisi on erityisen erottuva ja taitava jossain aiheessa? Olethan kertonut sen myös hänelle! Ulkoinen palaute on yksi keskeinen tapa tunnistaa ja hyödyntää omaa osaamistaan. Vaikka ei olisi aktiivisesti etsimässä uusia työelämähaasteita tai suorastaan työpaikkaa, on oman työmarkkina-arvonsa vuoksi vuosittain hyvä tarkistaa osaamispisteensä. Omaa osaamistaan voi kerätä esimerkiksi Joharin ikkunan avulla tai keräämällä palautetta sanapilvityökalulla.

Osaamista tapahtuu kaikilla elämän alueilla, ja niiden irrottaminen toisistaan on mahdotonta. Elämänkokemusta ei voi opetella kirjoista, eikä syvää tutkimustietoa kokemuspohjaisessa empiirisessä tutkimuksessa. Kaikelle oppimiselle, palautteelle ja omalle reflektiolle on paikkansa ja tarpeensa. Joskus osaamisen näkeminen on vaikeaa, sillä automatisoituessaan taitoa rupeaa itsekin pitämään itsestäänselvyytenä.

Oppimisen portaisiin (Sydänmaalakka 2000) kuuluu epävarmuus ja tietoisuus siitä, että omassa osaamisessa on kehitettävää. Parhaiten oppii kun ymmärtää, ettei tiedä jotakin asiaa. Pelko ei kuitenkaan saa rajoittaa: me olemme kehittyviä yksilöitä ja yhteisöjä. Vaikka jotakin asiaa ei osaisi, sitä voi harjoitella ja opetella sietämään omaa epävarmuuttaan osaamisen suhteen.

On sanottu, että kehittyä voi vain asioissa, joissa taitoa on jo. Tyhjän päälle ei voi rakentaa ja siksi on tärkeää tunnistaa oma osaamisensa ja jalostaa sitä eteenpäin – omaksi, työnantajan ja tilaajan eduksi. Kannustan siis vielä kerran: listaa ne kolme asiaa, joissa olet hyvä!

Peppi Tervo-Hiltula
Peppi Tervo-Hiltula
on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.

 

Persoonallisuustesteistä ja uteliaisuusalueesta suuntaviittoja unelmatyöhön

Virpi Naukkarinen kirjoitti maaliskuun alussa miten saada vipuvoimaa työnhakuun intohimosta. Vipuvoimaa saadakseen on syvällisesti käytävä läpi omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä omaa osaamista ja työhistoriaa. Kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan, työ sujuu ja voimavaroja voi käyttää muuhunkin. Vahvuuksieni kartoittamiseen olen hyödyntänyt erilaisia persoonallisuustestejä.

Miksi tehdä persoonallisuustestejä?

Tutustuin ensimmäistä kertaa persoonallisuustesteihin opiskeluaikana luottamustehtävissä. Silloin teimme hallitusporukalla Myers-Briggsin tyyppi indikaattori (MBTI) testin ja tutustuimme sekä itseemme että toisiimme. Samaan sveitsiläisen psykiatrin Carl Gustav Jungin teoriaan pohjautuu myös Luontaiset taipumukset -analyysi, josta Anu Tengvall on kirjoittanut aiemmin. Eri elämäntilanteissa ja sosiaalisissa ympäristöissä olen saanut hieman toisistaan eroavia tuloksia, mikä on varsin tavallista. Myöhemmin olen hyödyntänyt myös enneagrammia ja Values in Action eli VIA-testiä. Enneagrammi kuvaa yhdeksän erilaista ihmisluonnetta, kun taas VIA-testi on työkalu vahvuuksien kartoittamiseen. Persoonallisuustestejä sisäistämällä niitä voi hyödyntää yleisesti vuorovaikutuksessa.

Epämukavuusalue vai uteliaisuusalue?

Uteliaisuusalue

Mika Pesonen kirjoitti videon kera LinkedInissä maaliskuun alussa uteliaisuusalueesta suhteessa niin sanottuun epämukavuusalueeseen: Uteliaisuus on jotakin positiivista kun taas epämukavuus negatiivista. Oppiminen tuo tuloksia, kun opittavaan suhtautuu uteliaasti, mutta tulokset jäävät vaisuiksi, jos joutuu venymään itselleen luonnottomaan suuntaan. Uteliaisuus yksinkertaisesti houkuttelee kokeilemaan ja oppimaan eli se on oikeastaan edellytys oppimiselle. Ajattelen, että kun työssä pääroolissa ovat työntekijän vahvuudet, jää työssä voimavaroja uuden oppimiseen ja ajan käyttämiseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä uteliaisuusalueella. Uteliaisuusalue limittyy myös työn imuun ja työn tuunaamiseen.

Mitä hyötyä näistä on?

Nuo kolme persoonallisuustestiä ovat sekä tukeneet että täydentäneet toisiaan ja siten auttaneet sanoittamaan persoonaani. Työnhaussa näistä on alkanut olla apua: Joka kerta kuvauksia lukiessa jokin lause tai kokonaisuus on alkanut resonoida ja olen oivaltanut itsestäni jotakin uutta. Erään työurakan tehtyäni oivalsin, miksi työ oli sujunut joutuisasti ja ollut mukavaa: sain sitä tehdessäni hyödyntää vahvuuksiani ja käydä uteliaisuusalueellani. Tämän jälkeen on ollut helpompi sanoittaa ja suunnata unelmatyötä suuntaan, jota voin tehdä pääosin vahvuuksieni kautta. Tästä hyötyy minun lisäkseni myös minut työllistävä yritys. Vahvuudet ja uteliaisuusalue mielessäni oli myös joutuisaa kirjoittaa oma osaajaprofiili Piilo-osaajien sivulle.

Satu Manner
Satu Manner on utelias itseään kehittävä introvertti, jonka uteliaisuusalueen punainen lanka on uusien taitojen ja teknologioiden oppiminen nykyisen osaamisalueen ulkopuolelta.