digitalisaation vaikutus työhön

Ihminen – Vapaa ajasta ja paikasta vaan ei vuorovaikutuksesta

Osaamisen ennakointifoorumi OEF maalaa tulevaisuuskuvaa vuoteen 2035. Kuvassa vaikuttavimpina tekijöinä ovat teknologinen ja kestävä kehitys. Nämä muuttavat asiakkaiden ja yritysten toimintaa, ja ne tulevat oleellisiksi toiminta- ja kilpailuedellytyksiksi. Säveltäjä, yrittäjä ja futuristi Perttu Pölönen kehottaa tulevaisuuspäivän tekstissään nuoria keskustelemaan isovanhempien kanssa siitä, mikä on pysyvää: mikä tämän kaiken muutospuheen keskellä on ja tulee olemaan pysyvää?

OEF kuvaa teknologisen ja ekologisuuden tuomaa muutosta maailmaan, mutta muistuttaa myös, että kyse ei ole vain digitalisaation teknologisesta ulottuvuudesta: digitaaliseen osaamiseen liittyy myös tiedollinen, vuorovaikutteinen, asiakaslähtöinen ja turvallisuutta korostava ulottuvuus. Käytännössä teollisilla aloilla digitalisaatio parantaa lopputuotteen laatua ja tuottavuutta. Palvelualoilla se on vielä kesken, vaikka automaatio, big data, alustatalous ja analytiikka tulevat sinne jäädäkseen.

Digitalisaatio on jo tuonut työelämään useita eri sovelluksia ja järjestelmiä, joita käytetään päivittäin – myös vapaa-ajalla. Sovellukset keskeyttävät helposti keskittymisen käsillä olevaan tehtävään. Se kuormittaa. Professori Minna Huotilaisen mukaan silloin saa myös vähemmän ideoita eli luova ongelmanratkaisukyky heikkenee:

”Ihmiset ovat tosi huolissaan omasta keskittymiskyvystään, tarkkaavaisuudestaan ja muistinsa pätkimisestä.”

Minna Huotilainen nimeää tämän aivojen pysyväksi palohälytykseksi. Huvittavaa kyllä, ongelmanratkaisukyky on esitetty yhdeksi metataidoksi tulevaisuuden työelämässä. Mutta se käsillä oleva tehtävä vaatii osaamista: se on pysyvää. Se on kaiken keskiössä.

tulevaisuuden työ

Ongelmanratkaisukyky on oleellinen taito tulevaisuuden työelämässä.

Kun asiakkaiden ja yritysten toiminta muuttuu, muutoksen ydintä tulee olemaan ihmisten toimiminen eli vuorovaikutus ajasta ja paikasta riippumattomissa verkostoissa. Tämä luo palvelusektorille tarpeen kehittää palveluita asiakaslähtöisesti eli kehittää uudenlaisia ratkaisuja vuorovaikutteiseen asiakaspalveluun. OEF-raportissa keinoiksi nostetaan palvelumuotoilu ja automaatio.

Ajattelen, että näissä uutena datalähteenä tulevat olemaan Camilla Tuomisen mukaansatempaavasti keskusteluun nostamat tunteet. Jari Saarenpää esittää pohjaksi hyvälle esimies-alaissuhteelle arvostetuksi tulemisen, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, vaikuttavuuden ja reiluuden tunteita. Ajattelen, että ilman kuulluksi tulemista ei synny kauppoja: siten tämänkaltaiset tunteet ovat avainasemassa myös asiakassuhteessa. OEF-raportissa tuodaan esiin tämänkaltaisten asioiden käsittely varhaiskasvatuksesta alkaen. Tunteita on aina ollut ja tulee aina olemaan: tämä on pysyvää.

Tätä blogitekstiä kirjoittaessani vaikuttaa siltä, että

  • Ihmisen tarve ikiaikaiselle tavallisen tylsälle hommalle pysyy. Yksinkertainen, toistuva tekeminen, jossa ajatukset saavat vaeltaa vapaina ilman paineita mielelle. Paradoksaalisesti tämä on myös hyvin ratkaisukeskeinen tila. Voisiko siitä tulla asiantuntijatyön työnteon muoto, työväline, joka on nyt alkuun alkanut ilmetä esimerkiksi kävelypalavereina?
  • Osaaminen pysyy ytimessä. Se vain usein unohtuu mainita tulevaisuusvisioissa. Osaamista voi luoda myös pysyvistä, ehkä itsestään selviltä vaikuttavista asioista, kuten tunteista.

Nämä kaksi tulisi yhdistää mielekkäällä ja kestävällä tavalla.

450A6191_cKirjoittaja Satu Manner on tietojohtamiseen ja data-analytiikkaan suuntautuva diplomi-insinööri, joka on teknologian lisäksi loputtoman kiinnostunut ihmisestä ja ikiaikaisuuksista – sekä näiden yhdistämisestä mielekkäästi ja kestävästi.

uusille urille

Vuosi irtisanomisesta

Olin ollut saman työnantajan palveluksessa reilut 30 vuotta. Uraani on mahtunut tehtäviä asiakaspalvelusta, rahoitusneuvottelijaan, esimiestyöstä hr-tehtäviin, kunnes vuosi sitten yt:ssä minut irtisanottiin. Vuodessa on selvinnyt monta asiaa itsestäni. Olen läpikäynyt useita tunnemyrskyjä, mutta en ole antanut niiden musertaa.

Olen tutkiskellut osaamistani uravalmentajan avustuksella ja itsekseni. Miettinyt millainen oikeasti olen, missä olen hyvä, mikä tuo minulle onnistumisen iloa ja intohimoa. Kuvailisin itsestäni tänään esimerkiksi seuraavilla sanoilla, järjestelykykyinen, iloinen, kehittäjä, asiakaslähtöinen, idea rikas, tehokas ja sydän mukana tekijä.

Näillä ominaisuuksilla ja intohimolla voisin esimerkiksi järjestää juhlia ja tapahtumia tai auttaa sellaisten suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Tämä olisi ihan joitain muuta kuin mitä olen aikaisemmin työkseni tehnyt.

Tällaisen uuden työn tekemiseen vaaditaan myös erilaisia pätevyyksiä, joten suoritin hygienia- ja anniskelupassit sekä kävin yrittäjäkoulutuksen verkkokurssilla. Tähän settiin vielä Onnistunut Tapahtuma -koulutus Markkinointi-Instituutissa.

Profiilin päivittäminen tuntui tehtävältä, että siihen tarvitsin apuja. Onneksi näin Piilo-osaajista jutun LinkedIn sivuilla. Luin nettisivut ja Facebookin ja otin yhteyttä sähköpostilla. Minut otettiin mukaan tähän kuplivaan yhteisöön. Piilo-osaajista olen saanut vertaistukea, profiilin päivitysapukin löytyi ja esimerkiksi taitoja Facebook päivittäjäksi.

oma osaaminen vei uusille urille

Kun kartoitat osaamisesi ja intohimosi saatat huomata, että ne sopivat monenlaisiin tehtäviin.

Syksyn aikaan olen järjestänyt Riihimäellä asiakasiltapäivän kuohuviini -tastingin Italia teemalla ja hääjuhlan koristelun Helsingissä eikä hääpäivänä yllätyksiltä vältytty. Keittiöstä puuttui tekijät kokkia lukuun ottamatta, jolloin tilanne vaati nopeita päätöksiä. Siirryin keittiöön vastaamaan tarjoiluista ja muista toiminnoista 70 hengen hääjuhlassa, jotta hääpari sai nauttia päivästään.

Näissä projekteissa sain konkreettisesti kokea, että tällaiseen tapahtumajärjestäjän kokonaisvaltaiseen työhön minulla on intohimo ja palo. Pystyin antamaan ja käyttämään itsestäni sellaista ominaisuuksia, jotka saavat minut loistamaan ja kokemaan onnistumisen iloa.

Kehoitan sinuakin miettimään missä olet hyvä ja mihin sinulla on palo. Tutki osaamistasi ja kiinnostuksenkohteitasi ennakkoluulottomasti. Uusi suunta voi löytyä aivan uudelta alalta, kuten minulla.

jaana-iivarinenKirjoittaja Jaana Iivarinen on positiivinen organisoija, jolla sormi ei mene suuhun haasteiden edessä.

Jaana on kiinnostunut työskentelemään asiakasrajapinnassa ja kehittämään sitä.

 

ammatilliset opettajaopinnot

Ammatillinen opettaja kehittää, kouluttaa ja koordinoi

Ammatillisen opettajan koulutus antaa paitsi opettajan pätevyyden, opettaa myös suunnittelemaan koulutuksia entistä tehokkaammin. Rita Dahl valottaa koulutuksen antia.

Kasvatustieteen perusopinnot (25 op) tuovat käsityksen kasvatustieteen peruskäsitteistä, tutkimuskohteista, pääasiallisista tutkimussuuntauksista ja niiden sisällöistä. Suosittelen lisäksi ammatillisen opettajan pätevyyttä, jos haluat lisätä käytännön opetustaitoasi ja kykyäsi analysoida toisten opetusten sisältöjä.

Vähintään kuusi oman opetuksen suunnittelua ja kuusi toisten opetusten seurantaa antavat hyvän näköalan ammatillisen opetuksen alalle. Toisten opetukset auttavat myös ymmärtämään, miten en ainakaan opetusta toteuttaisi ja mitä havaitsemiani parhaita käytäntöjä toisaalta voisin ottaa käyttööni.

Opettajaopinnoissa opin myös toisten havainnoista. Omaan opetukseensa ei voi analyyttisinkään ihminen suhtautua koskaan täysin neutraalisti ja siksi on hyvä saada puolueettomien havainnoijien kommentteja opetuksestaan.

Joskus kehitysaskeleet ovat hyvin pieniä asioita, kuten ajoittaista kävelyä luokassa ja opettajan sijainnin miettimistä suhteessa tietokoneeseen, eli opetustaitoon, didaktiikkaan liittyviä asioita.

Ammatillisten opettajaopintojen aikana olen myös kehittänyt omaa ja toisten työtä vertaisryhmässä ja ymmärtänyt kollegiaalisuuden merkityksen. Omaa opetusta kehitetään myös yhteistyössä toisten kanssa, ja toisilta tulee ajoittain tärkeitä oivalluksia.

opettajan pätevyys antaa eväitä

Ammatillisen opettajan pätevyys antaa eväitä monelle taholle, myös laajempaan, vaativaan koordinointityöhön usealla alalla.

Ammatillinen opettaja seuraa myös jatkuvasti kasvatus- ja opetusalan kehitystä, uusia lakeja, säädöksiä ja ammatillisen koulutuksen uudistuksen etenemistä.

Opettaja myös kehittää omaa ammattitaitoaan kurssittamalla itseään jatkuvasti ja lukemalla mahdollisimman paljon saatavilla olevaa lähdeaineistoa arvioinnista, opetuksen suunnittelusta ja etiikasta opetusalalla, sekä uusista pedagogisista käyttöteorioista.

Ammatillisen opettajan pätevyys antaa eväitä monelle taholle, ei pelkästään opetuksen ja koulutuskokonaisuuksien kehittäjäksi, vaan myös laajempaan, vaativaan koordinointityöhön monella muullakin alalla.

Lisäksi se tarjoaa näköalapaikan ammatillisen koulutuksen uudistuksen seuraamiseen ja verkostoitumiseen taustaltaan hyvin kirjavan opiskelijajoukon kanssa. Jos haluat laajentaa sisältöosaajuuttasi koulutuksen kentälle, suosittelen ammatillisia opettajaopintoja!

rita_dahlKirjoittaja Rita Dahl on kirjoittamisen ja viestinnän moniosaaja, joka on aloittanut pari vuotta sitten seikkailun koulutuksen parissa.

Itseohjautuvuus työelämässä ja työnhaussa

Itseohjautuvuudesta työelämässä on kirjoitettu paljon artikkeleita ja blogeja viimeisten vuosien aikana. Itseohjautuva henkilö kykenee työskentelemään itsenäisesti ilman ulkopuolista ohjausta, ja tämä jos mikään pätee työnhakuun.

Työnhakijana toimit kuin yksinyrittäjä, vastaat itse projektien suunnittelusta, läpiviemisestä ja loppuun saattamisesta. Päätät itse, miten aikasi käytät, sovit itse kaikki tapaamiset, kirjoitat hakemukset ja valmistaudut haastatteluun. Työnhaussa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla itseohjautuva, kun ympärillä ei ole esimies tai työkaveri vaatimassa tiettyjen asioiden hoitamista.

Itseohjautuvuus edellyttää henkilöltä uusien taitojen omaksumista, ja omalta osalta olen saanut toteuttaa tämän päivittämällä omat työnhakuvalmiudet vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä opiskelemalla uusia taitoja itsenäisesti verkko-opiskelun avulla.

On oltava motivoitunut, periksiantamaton, joustava ja aktiivinen, jotta työnhaku tuottaa tulosta eli seuraava työpaikka löytyy. Työnhaku on rankkaa, joskus turhauttavaa ja se vie useimmiten paljon aikaa. Töitä hakiessa tulee motivoitua yhä uudestaan. Uutta työpaikkaa ei aina löydy helpolla, vaikka sinulta löytyisi kuinka viimeisen päälle hiottu työhakemus ja CV. Ei saa lannistua vaan pitää olla periksiantamaton ja siirtyä seuraavan hakemuksen tekemiseen tuota pikaa.

Haettavalle työpaikalle ei kannata asettaa liian tarkkoja kriteereitä, vaan olla joustava ja utelias, jotta jokin potentiaalinen työ ei mene sivu suun. Vaatii joustavuutta nähdä erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Aktiivisuus on hyvin tärkeää työnhaussa, ja se ei tarkoita pelkästään hakemusten laatimista ja lähettämistä vaan myös esimerkiksi verkostoitumista, opiskelua ja itsestä huolehtimista työnhaun lomassa.

Itseohjautuva työskentely vaatii myös ajanhallinnan kykyä, priorisointia ja järjestelmällisyyttä. Anna Perho on kirjoittanut oppaan nimeltä Antisäätäjä, jossa hän antaa vinkit fiksulle ajankäyttäjälle. Hänen ajanhallinnan neuvonsa perustuu suunnitelmallisuuteen. Aamulla tehdään realistinen päiväsuunnitelma ennen kuin ryhdytään toimeen, kerran tunnissa tarkistetaan, ollaanko oikeilla jäljillä ja päivän lopuksi tarkastellaan, onko päivä mennyt suunnitelmien mukaisesti. Myös monet uraohjaajat neuvovat suunnittelemaan jokaista päivää, ja asettamaan päivän tavoite, sekä seuraamaan päivän lopussa, tuliko asiat tehtyä suunnitellun mukaisesti.

Työnhaussa harjoiteltu itseohjautuvuus on helppo ottaa mukaan seuraavaan työpaikkaan ja hyödyntää opitut taidot uudessa tehtävässä heti alusta.

Kirjoittaja Ann-Charlotte Nyblom on uusia suuntia etsivä taloushallinnon osaaja, joka nauttii uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä.

Tiimien ”pelastusrenkaat” pois piilosta!

Sanotaan, että tiimi toimii parhaiten, jos siinä on osallisena monenlaisia ihmisiä. Esille tiimeistä nousevat helpoimmin ne jäsenet, jotka ottavat voimakkaan suorittaja-roolin ja mahdollisesti puskevat omia ideoitaan eteenpäin. Tiimeissä tarvitaan kuitenkin myös muunlaisia rooleja. Lue blogista lisää ajatuksia niistä tiimien jäsenistä, jotka hitsaavat tiimejä yhteen, tsemppaavat muita eteenpäin ja luovat mahdollisuuksia tiimin muille jäsenille. Löytyykö sinun tiimissäsi joku tällainen henkilö?

Piilo-osaajien Saija Vuorinen nosti viime vuoden puolella esille fasilitointitaidot ja niiden merkityksen tiimityön tehostamisessa ja sujuvoittamisessa. Fasilitointia hyödynnetään myös palvelumuotoilussa, jota voi varmasti kutsua aikamme suosituimmaksi kehittämismenetelmäksi. Palvelumuotoilun avulla pyritään tavallisesti kehittämään asiakaskeskeisiä palveluita. Asiakaskokemuksen kehittäminen edellyttää uusien ideoiden ja ratkaisumallien tuottamista, jossa ryhmissä tapahtuva ideointi on suureksi avuksi.

Jotta tiimi toimisi tehokkaasti, se tarvitsee usein avukseen fasilitaattorin. Fasilitaattorin tehtävänä on auttaa ryhmää eteenpäin epäselvissä tai ristiriitaisissa tilanteissa. Auttaa asettamaan tavoitteita, valitsemaan sopivia työskentelymuotoja ja tasapainottaa ryhmän toimintaa esimerkiksi vuorovaikutusta ohjaamalla. Hyvä fasilitaattori luo ryhmään vapautuneen ilmapiirin, jossa jokainen saa loistaa omalla persoonallaan. Mutta minkälaisia vahvuuksia on hyvällä fasilitaattorilla?

Oman kokemukseni mukaan parhaimpia fasilitaattoreita ovat he, jotka kokevat tehtäväkseen muiden nostamisen, kannattelemisen ja empaattisen kuuntelemisen. He jotka tarkkailevat ryhmää ja antavat sille työrauhan, mutta ovat aidosti ryhmän käytettävissä. Omilla jaloillaan seisovat, muille tilaa antavat empaattiset kuuntelijat ovat usein myös työyhteisön tukirankoja. Niitä, jotka hitsaavat moninaista tiimiä yhteen, kohti yhteisiä tavoitteita.

Mistä nämä tiimien pelastusrenkaat parhaiten löytää? Miten osata rekrytoida se, joka ei pidä melua itsestään vaan tekee kaikkensa muiden hyväksi? Oman kokemukseni mukaan he eivät välttämättä loista sosiaalisessa mediassa poseeraamassa ja esittelemässä itseään. He eivät välttämättä ymmärrä edes hakea tehtäviä, joihin he parhaiten sopisivat. Miten auttaa heidät pois piilosta? Onko muita uuden ajan ammatteja, joihin parhaiten eivät välttämättä sovi ne, jotka siivoavat muut pois omalta tieltään, vaan siivoavat tien tasaiseksi muille?

leppanen_miiaMiia Leppänen on palvelumuotoileva osaamiskiihdytin, joka on kiinnostunut asiakaskokemuksen kehittämisen tehtävistä. Miia kokee olevansa parhaimmillaan, kun hän saa osallistaa ihmisiä kehittämistyöhön, jossa kehittämisen kohteena voi olla niin ulkoinen kuin sisäinenkin palvelu.