palapeli_yhdessä

Rutiineista ruutia työnhakuun

Työnhaku voi toisinaan tuntua varsin kaoottiselta ja motivaatio häilyä. Tätä voi hallita luomalla itselleen rutiineja ajanhallintaan. Keskeytysten hallinta, priorisointi ja vaiheistaminen parantavat keskittymistä.

Kokosimme muutamia ideoita kalenterin, sähköpostin ja somen käyttöön.

Kalenteri

Kalenteriin merkataan ensin viikottain ja kuukausittain tapahtuvat säännölliset tapahtumat tai tehtävät asiat, kuten te-toimiston oma asiointiin kurkistaminen, työnhakemusten kirjoittamiseen varattu aika sekä lisätään satunnaiset kalenterivaraukset. Tässä välissä voi olla hyvä pohtia myös mitä muita tapahtumia arjessa toistuu ja olisiko niille hyvä varata aikaa kalenterista jo etukäteen.

Lopuksi upotetaan kalenteriin muut työnhakuun liittyvät tehtävät, joita voivat olla esimerkiksi elämäntilanteen tarpeisiin perehtyminen ja itsetuntemuksen kehittäminen. Työnhakua voi myös jäsentää kvartaaleittain ja tehdä siitä projektimaista unohtamatta kuitenkaan työnhaun peruspilareiden rakentamista ja omasta hyvinvoinnista huolen pitämistä. Mikä on työnhakuun liittymätön asia, jonka haluat ehdottomasti sisällyttää päiviisi tai viikkoihisi?

Sähköposti

Sähköpostin tehokas käsittely on yksi helpoimmista tavoista hävittää aikasyöppöjä rutiineistaan. Sähköpostin lukemiseen kannattaa varata yksi tai kaksi ajankohtaa ja toteuttaa tuolloin tehokasta sähköpostirutiinia. Kun viestit käsittelee saapumisjärjestyksessä ja toteuttaa niiden kanssa kolmen T:n taktiikkaa (tuhoa, tee, tehtävälistalle), Inbox pysyy tyhjänä ja pysyt sähköpostisi kanssa ajantasalla.

Some-kanavat

Sosiaalisen median kanssa kannattaa istua hetkeksi miettimään mihin mitäkin kanavaa haluaa käyttää ja kuinka paljon. Facebook, LinkedIn, Twitter, Instagram jne. ovat kaikki omanlaisiaan yhteisöitä ja alustoja. Käytätkö kaikkia ammatillisen identiteetin luomiseen? Varaatko osan vain vapaa-ajan asioille? Vai voisiko jossain kanavassa olla peräti aivan oma niin sanottu virallinen profiili?

Käyttötaajuus on hyvä myös miettiä: päivittäin, viikottain vai kiinnostavien juttujen osuessa kohdalle? Kaikissa kanavissa on kuitenkin hyvä muistaa, että mitä enemmän on äänessä, sitä enemmän näkyy. Parhaan näkyvyyden saa siis säännöllisellä aktiivisuudella. Ja sillä, että perehtyy alustan algoritmeihin ja toimii niiden mukaisesti.

Ajanhallintaa ja hyvää tuulta voi lisätä myös kuuluminen työnhakuyhteisöön. Piilo-osaajat tarjoaa siihen kuplivan, sisältöä tuottavan yhteisön, johon voit nyt liittyä riippumatta siitä, missä päin Suomea tätä luet. Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

450A6191_c

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava
materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa
sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan
diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja
hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

Unelmien työnhakupäivä innosti osaajia ja rekrytoijia!

Perjantaina 5.10.2018 vietettiin Unelmien työpäivää. Piilo-osaajat ry yhteistyökumppaneineen tempaisi tänä vuonna kolmella paikkakunnalla, Tampereella, Helsingissä ja Oulussa! Mukaan kutsuttiin työnhakijoita viettämään Unelmien työnhakupäivää. Piilo-osaajat ry jatkoi viime vuonna aloittamaansa tapahtumaa, joka nosti työnhakufiiliksen uudelle tasolle.

Helsinki

Helsingin Unelmien työnhakupäivän tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä työnhakupäivän viettäjää. Tapahtuma alkoi omien motiivien tarkastelulla Suomen Motivaatiotalon toimitusjohtaja Kirsi Maneliuksen johdolla. Tästä oli hyvä jatkaa CV-sparraukseen rautaisten ammattilaisten luo. Pöydän ympärys kuhisi väkeä ja puheensorinaa riitti. LinkedInin mahdollisuuksia pohdittiin toisen pöydän ääressä innostuneiden Leena Kähkösen ja Sanna Krögerin (AIMS) johdolla. Välillä keräsimme lisää ajatuksia oman osaamisen tunnistamiseen HR-konsultti Laura Waldénin puheenvuorosta. Puheenvuorot puhuivat tässäkin tapahtumassa sen puolesta, että työnhaku alkaa ja sen perusta on itsetuntemuksessa.

Tapahtumassa suosituinta ja kysytyintä olivat CV-sparraus ja verkostoituminen, jotka tulivat tutuksi Piilo-osaajien ja MiBin järjestämillä Rekrytointi- ja osaamismarkkinoilla elokuussa. Lyhyessäkin ajassa ammattilaisen kanssa voi saada oivalluksen, jolla hioa CV:stä aiempaa timanttisempi. Tapahtuman kävijät olivat innostuneita ja kyselivät milloin uudestaan. Vapaaehtoisten sparraajien paras palaute kuului tapahtuman jälkeen LinkedInissä:

”Tämä oli unelmien työpäivä!”

Sparraamassa olivat lisäksi Päivi Montgomery, Merja Uschanoff ja Katju Helminen.

Tampere

Tampereen Unelmien työnhakupäivän tapahtumassa oli mukavasti porukkaa ja riittävästi tekemistä. Riikka Seppälä Sitomosta piti innostavan puheenvuoron tulevaisuuden työelämätaidoista, unelmien tärkeydestä ja niiden saavuttamisesta:

”Määrittäkää itsellenne suunnitelma unelmien tavoittamiselle. Ja muistakaa, että olette mahtavia!”

Puheenvuoron jälkeen päivä jatkui 16 nopeimman osalta Jorma Pesosen pitämässä ”Vahvuudet hanskaan” -työpajassa ja muiden osalta toimintapisteitä kiertäen. Mahdollisuus oli kysyä neuvoja terveydenhoitajalta ja vaikka mittauttaa verenpaineensa sekä kokeilla Osaamisbottia ja Vainun palvelua. Sparrauspisteillä sai vinkkejä CV:n päivitykseen, LinkedIn-profiilin viilaamiseen, Twitterin käyttöön ja oman osaamisen esilletuomiseen. Lisäksi oli mahdollista tutustua TE-toimiston, TreStartin, Uratehtaan ja tietysti Piilo-osaajien toimintaan. Apuna oli myös iso joukko vapaaehtoisia sparraajia, suuri kiitos teille!

Tapahtuma oli selvästi onnistunut ja viimeiset osallistujat lähtivät kotiin pitkälti virallisen päättymisajan jälkeen. Järjestäjille jäi hyvä fiilis tapahtumasta ja lisää virtaa omaankin työnhakuun!

Oulu

Oulussa viitisenkymmentä osaajaa saapui kuulemaan Unelmien työnhakupäivän luentoja. Urasammon Hanna Kela kertoi työnhakijan hyvinvoinnista ja avasi työnhakukunnon käsitettä – niillä on suuri vaikutus työnhakijan onnistumiseen! Verkkoasemalta Riikka Pohjanen avasi sosiaalisen median merkitystä nykyajan työnhaussa. TE-toimiston Antti Haapalainen kertoi työhaastatteluun valmistautumisesta. Saraselta Outi Aavaluoto kertoi, miten piilotyöpaikan avulla voi löytää unelmatyönsä. Innotiimi-ICG:ltä Sanna Kallankari antoi vinkkejä takkuilevaan työnhakuun ja uuden boostin löytämiseen. Lopuksi Profiiliksen Sarianna Turula auttoi työnhakijoita erottumaan massasta ja tunnistamaan oman osaamisensa.

unelmien_tyonhakupaiva_Oulu

Kuva: Kalle Hautamäki / Neotar Media

Myös Oulussa käytiin CV:iden pohjalta kahdenkeskisiä keskusteluita sparraajien kanssa. Sparraamassa olivat Sanna Kallankari, Pia Klemetti, Maarit Kettunen, Outi Aavaluoto, Mikko Sarkkinen, Riikka Pohjanen. Tapahtuman taltioi Kalle Hautamäki.

Unelmien työnhakupäivä tarjosi osallistujilleen – niin osaajille kuin rekryalan ammattilaisille – sitä, mitä halusimmekin: positiivisuutta, kannustusta ja yhteisöllisyyttä työnhakuun!

 

450A6191_c

Kirjoittaja ja Helsingin tapahtuman pääjärjestäjä Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

virpi-naukkarinen-e1517165814894

Tampereen tapahtuman pääjärjestäjä Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.

 

 

 

 

 

Ani Kokkonen_Anne-Mari Kauvosaari-Rantala_Saara LeppäläOulun tapahtuman järjestäjinä toimivat Ani Kokkonen, Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ja Saara Leppälä, jotka ovat seuranneet Piilo-osaajien yhteisöä ja tahtovat levittää yhteisöllisen työnhaun ja verkostoitumisen ilosanomaa pohjoisessa. Ani Kokkonen on logistiikan sekä prosessien johtamisen ammattilainen sekä Link’d Oulu -ryhmän perustaja. Saara Leppälä ja Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ovat MiB Oulun aktiivisia eteenpäin viejiä, joiden ammatilliset intohimot löytyvät Saaralla BI-tehtävistä ja Anne-Marilla hankinnan ja logistiikan saralta.

Työnhaun toteutuksesta

Piilo-osaajat kirjoittivat hiljan perehdytyksen periaatteista. Työnhaun maailmaan on hyvä perehdyttää itsensä ja toisaalta antaa itsensä olla oikeutetusti hetki ihan pihalla. Itse asiassa käytännöt ovat tiuhaan muuttuvia ja se vaatiikin jatkuvaa perehtymistä. Ajan ja omien resurssien hyödyntämisen optimoimiseksi on hyvä suunnitella miten omaa työnhakuaan toteuttaa.

Peruspohja rakentuu itsetuntemukselle

Kumous kirjoitti jokin aika sitten Aki Hintsasta kertovaan Voittamisen anatomiaan pohjautuen syvälle menevän tekstin itsetuntemuksesta ja voimavarojen ylläpitämisestä työnhaussa. Omien tavoitteiden ja arvojen (core) ymmärtäminen auttaa keskittymään olennaisimpaan oman työnhaun kannalta. Päivi Montgomery käsittelee samaa teemaa ja esittää työnhakua konkretisoivia kysymyksiä.

Itsetuntemus kehittyy myös tarkastellessa avoimia työpaikkoja ja pohtiessa itseä kiinnostavien yritysten tarpeita. Eri aloilla on erilaisia kanavia viestiä avoimista työpaikoista. Esimerkiksi tekniikan alan ammattiuran alkutaipaleella oleva saattaa huomata löytävänsä parhaiten kriteereihin osuvia avoimia työpaikkoja rekrytointiyritysten sivuilta, kuten aTalent ja Academic Work.

Oman alan kanavat löytyvät varsin nopeasti. Silloin tällöin kannattaa kuitenkin kurkistaa myös esimerkiksi mol.fi-sivustolle, josta voi löytyä mielenkiintoisia paikkoja ja yrityksiä oman kuplan ulkopuolelta. Avoimien ilmoitusten tuntemus helpottaa ilmoittamattomien tarvetyöpaikkojen etsimistä itseä kiinnostavista yrityksistä. Siinä pääperiaatteena on ottaa yhteyttä yritykseen ja sopia lyhyt tapaaminen, jossa voi esittäytyä kasvotusten. Tässä kontakteista voi olla iso apu.

Räätälöi hakemuksesi

Olemme kokeneet tehokkaimmaksi kirjoittaa tyhjään dokumenttipohjaan ilmoituksessa mainitut kriteerit ja toiveet. Tämän jälkeen vastaamme esitettyihin kriteereihin ja toiveisiin hyödyntäen työhistoriaa ja muuta osaamista. Hakemusta tehdessämme myös kuvittelemme itsemme tehtävään: samalla löydämme ne asiat, joita emme ymmärrä ja jotka saavat meidät soittamaan yhteyshenkilölle.

Työpaikkailmoituksissa käytettävillä termeillä on muuten usein määritelmä. Tsekkaapa esimerkiksi tutkiva työote, avoin persoona ja dynaaminen toimintaympäristö. Kun tietää mitä hakemuksen vastaanottaja saattaisi tarkoittaa sanavalinnoillaan, on helpompi löytää itsestä osuvia esimerkkejä.

Miten sinä suunnittelet työnhakuasi ja mitä vaiheita siihen kuuluu?

Tärkeintä on pitää työnhakuaan esillä siellä missä kulkee. Tuoda esiin, että olen liikekannalla ja keskustella millaisia tarpeita keskustelukumppaneilla ja heidän edustamillaan yrityksillä on. Työnhaun esillä pitämisessä työnhakuyhteisö voi olla oiva apuri. Tähän Piilo-osaajat tarjoaa kuplivan mahdollisuuden koko valtakunnassa! Kysy lisää piilo-osaajat@gmail.com.

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

 

 

 

 

Satu Manner

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

piilo-osaajat_perehdyttää

Perehdyttämisen periaatteita

Kun työntekijä astuu ensimmäisen kerran uudelle työpaikalle, ei mikään ole itsestään selvää. Europassin tekstissä tilannetta kuvataan osuvasti pihalla olemiseksi. Et tiedä edes missä kaapissa kahvia säilytetään saati että tietäisit missä kahvihuone on. Pihalla oleminen ei ole ensimmäisten työviikkojen etuoikeus vaan tunne saavuttaa pidempään työskennelleenkin, kun eteen tulee uusi tehtävä, toimintaympäristö tai tilanne, jollaista ei ole vielä kohdannut.

Perehdytyksen tärkeät askeleet otetaan jo ennen perehdytystä, kun tehdään suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Vähimmäisvaatimus perehdytykselle on käydä läpi työpaikan toiminta ja tavoitteet, työnteon välineet sekä työntekijän tehtävä ja tavoitteet. Lisäksi tulee käydä läpi työsuhteen perusasiat sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät aiheet. Työtehtäviin liittyvä perehdytys tulee tehdä aina tarpeen vaatiessa kun tehtävä muuttuu. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessi jatkuu pidempään kuin ensimmäiset 2-4 viikkoa ja siihen voidaan yhdistää muun muassa henkilön osaamisen kehittäminen.

Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta.

Perehdytys on vuorovaikutteinen pitkä prosessi, jossa omalla aktiivisuudella saa otteen työstään ja työyhteisöstään voimaa. Kannattaa siis itsekin paneutua perehdytykseen. Perehdytyksessä voi hyödyntää myös Kaisan esittelemiä valmennuksen periaatteita. Hyvä dialogi koostuu neljästä vaiheesta: Kuuntelemisesta, odottamisesta, suorasta puheesta ja kunnioituksesta. Näiden avulla keskustelut johtavat todennäköisemmin oppimiseen, ymmärrykseen ja hyvään lopputulokseen.

Perehdytyksen periaatteista on hyötyä muuallakin kuin työelämässä. Elämäntilanteen muuttuessa pitää tutustua vallitsevaan toimintaympäristöön (työpaikka), omaan rooliin ja tehtäviin siinä (työtehtävät) sekä elämäntilanteessa käytössä oleviin palveluihin (työsuhteen asiat) sekä tulopolitiikkaan. Lisäksi on tärkeää miettiä vallitsevan tilanteen vaikutuksia omalle hyvinvoinnille (työturvallisuus ja -terveys). Ennen syöksymistä uuteen elämäntilanteeseen, on ihan OK olla pari viikkoa vähän pihalla, selvittää itselleen perusasiat, hoitaa itsensä tilanteen tasalle ja varmistaa oma hyvinvointinsa. Sen jälkeen voi keskittyä itse asiaan. Erinomainen hetki perehdytyksen periaatteiden käyttämiselle on esimerkiksi työnhaun aloittaminen riippumatta siitä onko edelleen työsuhteessa tai työttömänä.

Työnhakua ei kannata tehdä ypöyksin: työnhakuun voi saada potkua muista ihmisistä ja erilaisista yhteisöistä. Sitä tarjoaa muun muuassa Piilo-osaajat. Liity mukaan valtakunnalliseen kuplivaan joukkoon! Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

Satu Manner

 

 

 

 

 

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelijan oivalluksia – miten helpottaa asiakkaan päivää?

Asiakkaat ottavat yhteyttä asiakaspalveluun vaihtelevissa tilanteissa ja sitä myöden erilaisin tuntein. Mutta millä fiiliksin asiakas jatkaa päivää asiakaspalvelutilanteen jälkeen?

Joni Jaakkola kertoi hiljan LinkedIn:ssä kuinka oli hypännyt norsunluutornistaan asiakaspalvelun ytimeen. Minulla ei ole norsunluutornia, mutta hyppäsin satunnaisissa keikkatöissä Back Officesta Front Officeen: asiakaskohtaamisiin kaikissa kanavissa, kasvotusten, verkossa ja erityisesti puhelimitse. Opin tuntemaan toimistolla kunakin päivänä olevan henkilökunnan, päivittäin paketteja tuovat lähetit ja heidät, jotka olivat tarttuneet luuriin.

Tärkein tehtäväni oli vastata puhelimeen. Sain ensimmäisenä aamuna listan yleisimmistä lääkintä- ja laboratoriolaitteita huoltavan yrityksen puhelujen aiheista: ensimmäisenä päivänä minkään puhelun aihe ei löytynyt listalta. Annamaija Åhmanin esittämää kysymyssarjaa vastaava kysymyspatteristoni kuitenkin toimi: kuka, mistä, mikä laite, mikä pulma, aikataulutarve. 

Minulla ei ollut yhtä hyviä valtuutuksia hoitaa asioita puhelimessa kuin Jaakkolalla, minun valtuutuksiini kuului ainoastaan asian ottaminen vastaan, kirjaaminen ja välittäminen eteenpäin. Siitä huolimatta hyvin pian tuli tuntuma, että lopetimme asiakkaiden kanssa puheluita niin, että riippumatta lähtötilanteesta, asiakkaat olivat tyytyväisempiä kuin ennen puhelua. 

Asiakkaiden tilanteet nimittäin kuuluivat puheluissa selvästi: Asiakas saattoi soittaa hädissään. Asiakas saattoi soittaa tuohtuneena. Asiakas saattoi huoltoteknikkona konsultoida yrityksen huoltoteknikkoa. Kaikkiin tilanteisiin toimi sama perusajatus: kuuntele, osoita ymmärrystä ja kerro, että asiaan palataan pian ja palaa asiaan pian. Hätääntynyt rauhoittui, tuohtunut tasaantui, huoltoteknikko pääsi eteenpäin omassa työssään. 

Toisen päivän jälkeen tämän toimiston norsunluutornin paikkaa pitävä totesi spontaanisti minun pärjäävän hienosti. Tiesin sen, olin kaivanut esiin sisäisen asiakaspalvelijani. Minulle se on sitä, mitä Tarja Lähdemäki kuvasi LinkedInin tekstissään: asiakkaiden parempaa kuuntelua ja ymmärtämistä, ihmisistä välittämistä. Samasta empatiasta ja huomaavaisuudesta kirjoitti Elina Jortikka Piilo-osaajien blogissa. Olin löytänyt tapani tehdä omasta ja asiakkaan työpäivästä kevyemmän: tässä pisteessä asiat hoidettiin kotiin jouhevasti kohtaamiseen pysähtyen ja hymyssä suin, mikä kuului äänestäkin. Norsunluutornista kysyttiin olenko aina näin iloinen – kyllä olen!

Haluan oppia lisää, miten sinä luot hurmaavaa asiakaskokemusta?

Satu Manner

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.