Tärkeää asiaa motivaatiosta ja intohimosta työelämässä

Torstaina 23. päivä toukokuuta vietettiin toista kertaa Piilo-osaajien Rekrytointi- ja osaamismarkkinoita. Läpi tapahtuman osallistujajoukossa kävi utelias ja markkinoiden edessä yhä innostuneempi kuhina.

Kevään kuplivin rekrytointitapahtuma, Rekrytointi- ja osaamismarkkinat, kokosi paikalle yhteensä yli 100 osallistujaa Tampereelle ja Jyväskylään. Osallistujissa oli niin uusia alkuja etsiviä osaajia, rekrytointi- ja työnhakualan ammattilaisia kuin palvelujaan esitteleviä yhteistyökumppaneita. Pääpuhujat saivat kiitosta ja tarjosivat kaivattua inspiraatiota sekä uusia näkökulmia työnhakuun ja rekrytointiin. Osallistujat kehuivat tapahtumaa innostavaksi, mainioksi ja huipputapahtumaksi.

Tampereella mietittiin motivaation mahtia Riikka Pajusen johdolla

7CB7842E-C2A5-40E3-A2D6-ECE66421B67A

Riikka Pajunen jakoi omistuskirjoituksia osallistujille. Kuva Heidi Hölsömäki

“Tehokkain tapa tappaa motivaatio on hokea itselleen pitäisi”, Montevista Oy:n uravalmentaja ja onnellisen työelämän rakentaja Riikka Pajunen kiteytti. Pajuselta on juuri ilmestynyt uusi voimakirja “Omaa tehtävää etsimässä – löydä vahvuutesi ja intohimosi”, jonka perustalle puheenvuoro oli rakennettu.

“Se tyyli, jolla haet töitä, kertoo tavastasi tehdä töitä. Kun tunnistat motivaatiotekijäsi, löydät vahvuutesi ja intohimosi liekki syttyy!” Pajunen innosti MOW Supernovassa.

Jos haluat nähdä Riikka Pajusen puheenvuoron taltioituna, ota seurantaan Piilo-osaajien Twitter– ja Facebook-tilit!

 

Konkreettisia keinoja oman osaamisen tunnistamiseen

Piilo-osaajien Virpi Naukkarisen ja Matti Kortteuksen fasilitoima työpaja käsitteli oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista. Aihepiiri koskettaa monia ja näiden kysymysten kanssa tuskaillaan tietämättä, miten päästä eteenpäin.

Konkreettisina keinoina osaamisen tunnistamiselle työpajassa nousi esille kaveripiirissä keskusteleminen, palautteen kysyminen, itsetutkiskelun harrastaminen ja sen pohtiminen, mitä osaamista uusi tekijä tarvitsisi, jos tehtäväsi vaihtuisivat. “Voi ujostuttaa kertoa osaamisestaan tai sitä osaamista ei itse yksin nähdä. On myös henkisesti helpompaa yrittää sovittaa itsensä työpaikkailmoituksen muottiin kuin tarjota suoraan omaa osaamista”, työpajan vetäjät kertoivat.

Jyväskylässä Mikko Kalliola kehotti keskittymään hetkeen

4396DD32-A4D9-48B3-9B76-59B9F496BF55

Mikko Kalliola kehotti haastamaan rutiinejaan ja seikkailemaan. Kuva: Heidi Friman.

Markkinointifirma Aava & Bangin luova johtaja Mikko Kalliola innosti Kansalaistoiminnankeskus Mataralle saapuneita haastamaan rutiinejaan ja seikkailemaan. Kalliola pitää tärkeänä sitä, että jokainen varaa aikaa miellyttävien asioiden tekemiseen nyt eikä vasta joskus epämääräisessä tulevaisuudessa. “Kun keskittyy vain rutiinisuorituksiin, aika kuluu nopeasti”, Kalliola julisti, “kun puolestaan hyppää seikkailuun ja keskittyy elämän pyhiin asioihin, saa kokea viikon verran asioita päivässä!”

Myös Jyväskylässä päästiin nauttimaan Piilo-osaajien taidoista Saija Vuorisen vetämissä työpajoissa. Vuorisen johdolla pohdittiin, kuinka motivaatiota voi tuoda esiin työnhaussa. Harjoituksissa kirjattiin ylös onnistumisia, joiden kautta omaa osaamista ja motivaatiota voisi esitellä työnantajille.

Työpajan toisessa osiossa konkretisoitiin osallistujien unelmatyöpaikkoja inspiraatioista ja innostavista asioista. “Omia onnistumisen hetkiä olen miettinyt aiemminkin, mutta konkreettisesti unelmaduunin miettiminen oli uutta ja virkistävää!” eräs Saijan työpajaan osallistuneista kertoi.

E880B36E-8C82-4BAC-8950-6EE1FBB94F54

Jyväskylässä järjestettiin ensimmäistä kertaa Osaamis- ja rekrytointimarkkinat. Kuva: Heidi Friman

Rekrytointi- ja osaamismarkkinat toteutettiin Piilo-osaajien timanttisella osaajaporukalla ja lukuisten yhteistyökumppaniemme avulla. Haluamme tapahtuman kautta levittää iloisen kuplivaa asennetta kaikille työnhakijoille ja rekrytoinnin parissa toimiville!

Jäitkö janoamaan lisää? Voit lukea tarkemmin Osaamismarkkinoiden sisällöstä myös osallistujille lähetetystä kiteytysviestistä. Tämän lisäksi osallistujat saivat itselleen puheenvuorojen ja työpajojen materiaaleja aiheiden työstämiseen tapahtuman jälkeenkin. Siinäpä oiva syy osallistua ensi vuoden Osaamismarkkinoille!

 

Kirjoittaja Sinikka Kauhanen toimi Jyväskylän Rekrytointi- ja osaamismarkkinoiden koordinaattorina ja osallistui valtakunnallisesti tapahtuman suunnitteluun ja viestinnän toteutukseen. Sinikka on yhteiskunnallista näkemystä omaava sukkela sisällöntuottaja. Hän etsii keskisuomalaista työnantajaa, jonka tavoitteisiin sitoutua.

ammatilliset opettajaopinnot

Kohtaantopohdintaa

Suomessa on paljon hyviä osaajia vailla työtä. Meillä on myös paljon avoimia työpaikkoja. Oppilaitokset työntävät osaajia työmarkkinoille laumoittain.

Työnantajat ja yrittäjät kertovat etteivät saa tarpeeksi osaavaa väkeä heillä avoinna oleviin työpaikkoihin. –Mikä tässä mättää?

Eivätkö työnhakijat osaa tehdä työhakemuksia oikein? Miksi oppilaitokset eivät tuota osaajia aloille, joille on kysyntää? Onko työnantajilla epärealistiset odotukset uudelle työntekijälle?

Kysymyksiä on paljon, vastauksia tai ratkaisuehdotuksia vähemmän. Toiveita kyllä. Ja CV:n tekovalmennusta työttömien aktivoimiseksi.

Entä jos kyse onkin näkökulmavirheestä? –Pitäisikö katsoa tarkemmin yrityksiä ja heidän strategioitaan henkilöstösuunnittelun näkökulmasta? Mitä siellä on kolmen-viiden vuoden päästä tarpeina? Millainen on yrityksen eli työpaikan perehdytyskulttuuri?

Miten oppilaitokset suunnittelevat tarjontansa? Yrityksiltä saamiensa tulevien osaamistarpeiden mukaan vaiko nyt tällä hetkellä olevien ad-hoc paniikin perusteella?

Itse lähtisin hakemaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisua ennakoivasta imuohjauksesta pidemmän koulutuksen vaatimaan osaamistarpeeseen. Akuuttiin työvoimatarpeeseen etsisin apua lyhytaikaisesta muuntokoulutuksesta ja työpaikalla tapahtuvaa perehdytystä kehittämällä.

Työllisyyden hoidossa katse on kiinnitettävä työpaikkoihin ja työpaikoille, pois työttömistä.

Matti Kortteus (3)

Kirjoittaja Matti Kortteus on mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

Arvoisa rekrytoiva esimies – Hakijan kirje rekrytoivalle esimiehelle

Rekrytoiva esimies, muistathan kuinka merkittävässä roolissa olet? Haastatellessasi työntekijöitä olet aina yrityksesi keulakuva ja peili. Millaista neuvottelukulttuuria, uusien ihmisten kohtaamista ja viestiä työnantajastasi haluat välittää? Millainen on keskustelun kulku ja tunnelma? Mitä ja miten kerrot edustamastasi yrityksestä, tehtävästä ja johtamiskulttuurista? Teet lähtemättömän vaikutuksen – hyvässä tai pahassa.

Jokainen haastattelu on uniikki ja ainutlaatuinen kohtaaminen. Tapaamisen onnistuminen on molemmista osapuolista kiinni. Vaaka on harvoin tasapainossa, vaan melko usein toinen osapuoli on johdossa, useimmiten haastattelija. Harvassa ovat ne tilaisuudet, joissa olet saanut houkuteltua muutaman hakijan keskustelemaan tehtävästä, ja yrität myydä heille tehtävää, ja saada henkilön vaihtamaan työnantajaa. Todennäköisemmin tilanne on se, että haastattelijana vedät keskustelua ja olet valitsevana osapuolena. Valmistautuessasi toivoisinkin sinun miettivän haastattelutilannetta hakijan näkökulmasta: minua jännittää, haastattelutilanne itsessään, sen panos ja kenties myös sinä esimiehenä. Haastattelun tavoitteena on selvittää, syntyykö match – molemmin puolinen tunne, että ”Tuon minä haluan!” Se, miten onnistut tuossa selvitystyössä, on eniten omalla vastuullasi.

asiakaskokemus rekrytoinnissa

Puhutaan paljon työnantajamielikuvasta, sen rakentamisesta ja enenevässä myös hakijakokemuksesta, sillä sen merkitys tulee korostumaan. Yhtään hakijaa ei ole tänä päivänä vara kohdella huonosti, jättää ilmoittamatta hakuprosessin etenemisestä ja päättymisestä tai hoitaa haastattelua huonosti. Saatat olla samankaltaisen rekrytointitarpeen edessä myöhemmin, ja minä saattaisinkin kelvata sinulle toisella kertaa tai toiseen tehtävään. Pidä siis huoli, että minulle jää hyvä mieli yrityksestänne heti ensimmäisellä kerralla. Myös miten ei valittuja hakijoita kohdellaan, vaikuttaa tulevaisuuden hakijamääriinne merkittävästi. Sosiaalisessa mediassa jaetaan myös hakijakokemuksia melko lailla.

Voit myös joutua tilanteeseen, että haluaisit palkata minut, tarjoat tehtävää, mutta minä en tartukaan siihen. Reagointisi on tärkeätä, miten hoidat keskustelun maaliin asti, ja varmistat minun puhuvan hyvää tehtävästä ja yrityksestä eteenpäin. Parhaassa tapauksessa, jos tarjoamasi ei olekaan minulle mieleinen, saatan tietää jonkun, jota voisin tehtävään suositella, ja vältyt mahdollisesti uudelta pitkältä hakuprosessilta.

Toivot hakijan valmistautuvan hyvin haastatteluun, tutustuvan yritykseen ja tehtävään, ja osaavan vastata sujuvasti kysymyksiisi omista vahvuuksistaan, motiiveistaan ja tulevaisuuden tavoitteistaan. Teethän myös oman osasi? Tutustu huolellisesti hakudokumentteihini, mieti kysymykset valmiiksi, ja keskity luomaan haastattelusta mukava keskustelu; siten saat minusta enemmän irti.

Mieti myös, mitä minulle lupaat. Minua kiinnostaa luonnollisesti tehtävän sisältö, organisaatio ja yritys, mutta myös se, koska teet päätöksiä. Sinun vallassasi on päättää, etenenkö prosessissa, ja tarjoatko mahdollisesti minulle tehtävää. Viime kädessä minä päätän, tartunko tarjoukseesi. Kerro siis tarkasti, miten hakuprosessi etenee, kuka, miten ja milloin tuloksista ilmoitetaan. Ja lupaa vain sen verran, että voit lupauksesi lunastaa.

Hartaimman toiveeni säästin loppuun. Yllätä minut kysymällä, miten meillä meni. Millainen fiilis minulle jäi haastattelun jälkeen? Sainko riittävän selkeän kuvan tehtävästä ja yrityksestä ja vastaukset omiin kysymyksiini? Jäät ainakin mieleen – positiivisesti!

Rekryterveisin,

arvostettava työnhakijasi

Ruutinen TerhiKirjoittaja Terhi Ruutinen on rekrytoinnin ammattilainen, joka innostuu ihmisten kohtaamisesta ja nauttii onnistuneista haastatteluista.

asiakaskokemus rekrytoinnissa

Asiakaskokemus rekrytoinnissa

Olen etsinyt uutta suuntaa uralleni ja nyt opiskelen työn ohella asiakaskokemusjohtamista Jamkissa Nämä kaksi asiaa ovatkin lähempänä toisiaan, kun voisi äkkiä arvata.

Työnhakijana katson olevani yrityksen avainasiakas. Kiinnostukseni on herätetty avoimella ilmoituksella tai olen saanut vihiä mahdollisesta piilotyöpaikasta. Seuraa jännittävä prosessi nimeltä hakemuksen tekeminen ja haastattelukutsun odotus.

Janne Löytänä ja Katleena Kortesuo määrittelevä kirjassaan Asiakaskokemus, palvelubisneksestä Kokemusbisnekseen, Talentum 2011, asiakaskokemuksen seuraavasti: Asiakaskokemus, customer experience on niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka asiakas yrityksen toiminnasta muodostaa. Työnhakuprosessissa ratkaisevimmat tunnereaktiot syntyvät seuraavista tekijöistä:

Perustiedot. Räikeimmillään en ole työpaikkailmoituksesta löytänyt edes mikä yritys on rekrytoinnin takana, missä yritys sijaitsee/toimii ja kuka antaa lisätietoja tehtävästä. Mielikuva ei voisi olla hämärämpi. Parhaimmillaan ilmoituksessa on linkki yrityksen esittelyvideoon ja yhteystiedot rekrytoinnista vastaavalle.

Työn kuvauksen vastaaminen todellisuutta. Ovelta ovelle tapahtuva myyntityö ei muutu muuksi, vaikka titteli muutetaan tiimin esimieheksi tai account manageriksi. Hain kerran tehtävään, jossa edellytettiin vahvoja esimiestaitoja. Vasta haastattelussa kävi ilmi, että oman tiimin johtamiseen oli myyntityön oheen varattu aikaa yhdelle iltapäivälle muutama tunti ja tiimin johtaminen tarkoitti käytännössä uusien jäsenten rekrytointia tiimiin keskimääräisen työsuhteen ollessa n. 4 kk. Jättäydyin kisasta pois tässä vaiheessa.

Kosketuspisteet. Millaisen kuvan yrityksestä saan vierailemalla yrityksen nettisivuilla, mahdollisilla Facebook tai LinkedIn -sivuilla? Onko viestintä linjassa työpaikkailmoituksessa olevien arvolupausten ja toimintaperiaatteiden kanssa? Vastataanko mahdollisiin asiakaspalautteisiin julkisesti? Minkälainen mielikuva sinulle on mahdollisesti syntynyt vieraillessasi yrityksessä asiakkaana? Onneksi olkoon, jos olet edennyt haastatteluvaiheeseen! Jännitys hakijan puolelta jatkuu, onko haastattelija tehnyt kotiläksynsä, jotta hakijakokemuksesta muodostuisi mahdollisimman hyvä?

Palkkatoive. Auts, tämä on yleensä paha. En ole vielä ymmärtänyt logiikkaa olla ilmoittamatta tehtävän palkkaa, jos se on kuitenkin jo tiedossa. Hakemuksen lähettämisen jälkeisenä päivänä minut kutsuttiin haastatteluun, jos olen valmis pudottamaan palkkatoivetta 400 e alaspäin. Miksi eivät suoraan ilmoittaneet palkasta? Hieman sama tilanne, kuin siinä, että asiakas autokaupassa saisi tehtäväksi arvuutella myytävän auton hintaa.

rekrytointikokemus

Asiakaskokemus, myös kokemus rekrytointiprosessista, on niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka työnhakija yrityksen toiminnasta muodostaa.

Informointi prosessin kulusta. Pohjanoteeraus kohdallani on, että ”kiitos mielenkiinnosta ” -viesti tulee 5kk hakemuksen lähettämisen jälkeen. Parhaimmillaan tiedän täsmälleen, missä vaiheessa prosessia ollaan ja kuka minuun on yhteydessä sovittuna aikana. Toivonkipinä tehtävään pääsystä syntyy jo hakemusta kirjoittaessa ja jos vielä kutsu haastatteluun tulee niin ainakin itse olen jo pohtimassa käytännön asioita. Paras kokemus itselläni on prosessista, jossa hakuajan päätyttyä tuli kutsu kaksivaiheiseen haastatteluun ja valintapäätös tehtiin tuona samana päivänä. Pitkä päivä, mutta selkeä ja hyvin hoidettu.

Palautteen saaminen. Varsinkin haastatteluun asti edenneet ovat mielestäni ansainneet henkilökohtaisen soiton, jossa hakijalla, siis asiakkaalla, on mahdollisuus keskustella valintaan vaikuttaneista tekijöistä. Olen käynyt rakentavia keskusteluita rekrytoinnista vastaavan kanssa ja oppinut paljon jatkoa varten. Rohkeasti olen myös tuonut ilmi huomaamani epäkohdat.

Suosittelu. Tyytyväinen, suositteleva asiakas on parasta markkinointia yritykselle. Tämä näkökulma jää valitettavan usein paitsioon rekrytointeja tehdessä. Hyvin hoidetun rekryprosessin jälkeen jään varmasti seurailemaan uusia avoimia tehtäviä ja vinkkaan yrityksestä herkästi myös muille uusia töitä etsiville. Vastaavasti negatiivinen hakijakokemus saattaa muuttaa pysyvästi näkemykseni yrityksen toiminnasta.

Avointa tehtävää hakee usein kymmenet, ellei jopa sadat hakijat niin suurin osa joutuu vastaanottamaan kiitos mielenkiinnostasi -viestin jossain vaiheessa prosessia. Kuinka ei-valituksi tulleet kohdataan yrityksesi asiakkaina, tärkeänä osana markkinointistrategiaa ja tärkeinä imagonrakentajina?

Sanna RankiElämänsä ensimmäisen blogin kirjoitti Sanna Ranki, hämeenlinnalainen ylivertaisen asiakaskokemusjohtamisen opiskelija ja puolestapuhuja. Opinnot työnhakuprosessin ohella nitoo nämä kaksi aikaisemmin irrallisilta tuntuneet aiheet yhdeksi hyvin kiinteäksi kokonaisuudeksi. Tiedätkö sinä kenties organisaation, jossa tarvitaan asiakaskokemuksen kehittäjää?

suunnittelu_paperit

Myyjänä työhaastatteluun? – Asennoitumisen merkityksestä työhaastattelussa

Työpaikkahaastattelu on tapahtumana jännittävä, vaikka kuinka olisit valmistautunut, tutustunut yritykseen ja tehtävään, tehnyt kysymyksiä valmiiksi, tuntisit hyvin itsesi ja osaamisesi ja osaisit sujuvasti kertoa kokemuksestasi ja tavoitteistasi. Silti useimmiten tuntuu, että keskustelun asetelma ei ole tasa-arvoinen ja tasavertainen – toinen osapuoli kyselee ja tenttaa ja hakijana joudut parhaasi mukaan vastaamaan hankaliin ja yllättäviinkin kysymyksiin. Millainen asennoituminen auttaisi parhaimpaan lopputulokseen?

HAASTATTELU
Haastattelu on rekrytointimenetelmänä paras ja huonoin. Paras siksi, että se on vuorovaikutteinen aktiivinen keskustelu, jossa kumpikin osapuoli esittää kysymyksiä ja saa vastauksia omiinsa. Huonoin siksi, että tilanne on lyhyehkö keskustelu, jossa ennakkoluulot, uskomukset ja ulkoiset seikat ja kaikki nonverbaalinen viestintä vaikuttavat mielikuvaan, joka toisesta henkilöstä luodaan. Toiset hakijat ovat haastattelutilanteissa parhaimmillaan, esiintyvät varmasti ja vakuuttavasti – toiset taas jännityksestä jäykkänä eivätkä saa itsestään ulos kaikkea, mitä haluaisivat. Haastattelukeskustelun tavoitteena on aina selvittää, olisiko hakija sopiva kyseiseen tehtävään/yritykseen ja toisaalta olisiko tehtävä/yritys hakijalle sopiva. Eli myyntitilanne kahteen suuntaan.

– TIUKKA TENTTI

Olen ollut lukuisissa haastatteluissa kaikissa rooleissa: haastatellut yksin ja esimiesten kanssa ja istunut myös hakijana pöydän toisella puolella. Niin esimiesten kanssa kuin hakijanakin olen tavannut sekä huomattavan hyviä että luokattoman huonoja haastattelijoita. Kaikista tilanteista voi aina ottaa opikseen!

Itsetuntemusta ja -varmuutta sekä sujuvaa ulosantia korostetaan tärkeinä osaamisina haastattelussa. Joskus kovin itsevarmat hakijat eivät arvosta rekrytoijaa haastattelijana vaan pitävät liian itsestään selvänä, että heillä on mahdollisuus valita, tarttuako tehtävään vai ei. Röyhkeys usein ärsyttää haastattelijaa. Jos ärsyynnyt, miten käy havainnointikykysi? Tartutko lillukanvarsiin ja kadotat kokonaisuuden? Toisaalta joku peittää epävarmuuttaan liiallisen varmuuden kuoreen – mikä tulkinta tilanteessa on siis oikein?

Toisinaan tilanne voi olla myös niin, että osaavia/potentiaalisia hakijoita ei ole valittavaksi asti ja keskustelu kääntyykin houkutteluksi. Tuleeko silloin selvitettyä kaikki olennaiset asiat? Silloinkin pitäisi saada selville, miten hakija toimii millaisissakin työelämän tilanteissa, mitkä ovat hänen kehityskohteensa ja todellinen motivaationsa tehtävää kohtaan.

piilo-osaajat_perehdyttää

Kuva: Karoliina Nurmi

Myös haastattelija voi jännittää haastattelua aivan tarpeettoman paljon, jolloin hän ei kykene keskittymään hakijan vastauksiin riittävästi. Jos joudut koko ajan miettimään, mitä kysyt seuraavaksi, jäävät tarkentavat kysymykset tekemättä. Kerran kävi niinkin liukuhihnalla puhelinasiakaspalvelijoita haastatellessani, että tavoiteltu nopeus ja tehokkuus ohittivat tilannetajun ja pelisilmän. Tykitin alkutarinat sukkelasti ja hyökkäsin kysymysteni kimppuun, kun nuori hakija melkein pillahti itkuun rohjeten kuitenkin kysyä, mikä ihmeen tenttitilaisuus haastattelu oikein on. Se pysäytti. Iskin tietokoneen kiinni, pyysin anteeksi ja kysyin aloitettaisiinko alusta. Esittelin perusteellisemmin itseni ja haastattelun tarkoituksen, kerroin meistä työnantajana ja työtehtävästä, vasta sitten siirryimme hakijan osaamiseen, motiiveihin ja tavoitteisiin. Kiitin hakijaa haastattelun jälkeen, että hän oli avannut silmäni, ja saanut minua ajattelemaan tilannetta myös toisen näkökulmasta. Tästä on jo vuosia, mutta opetus ei ole unohtunut.

VAI TULOKSEKAS MYYNTIKESKUSTELU?

Mielestäni haastattelu on myyntitilanne kahteen suuntaan: hakija myy itseään ja osaamistaan yritykselle, ja rekrytoija myy tehtävää ja yritystään hakijalle. Jospa menisitkin haastatteluun myyjänä? Hyvä myyjä muistaa, että vaikka asiakas ei aina olisikaan oikeassa, hän on silti kuningas. Toisin sanoen rekrytoija asiakkaana päättää, tuletko valituksi tehtävään vai et. Vaikka kauppoja ei kerrasta syntyisikään, voi tulla toinen mahdollisuus.

Haastatteluun valmistautumisen merkitystä ei voi kyllin korostaa: on osattava kertoa omasta osaamisestaan ja esimerkkejä toiminnastaan erilaisissa tilanteissa, itsestään persoonana ja työyhteisössä, miten toimii ja käyttäytyy, mistä paineistuu, vahvuuksista ja kehityskohteista. Tämän lisäksi tulee perehtyä yritykseen ja tehtävään ja miettiä kysymyksiä, joihin haluat vastauksen voidaksesi päättää, ottaisitko työtehtävän vastaan, jos sitä sinulle tarjottaisiin. Palkkatoive ei ole kysymyksistä helpoin.

Hyvä myyjä arvostaa asiakasta, antaa tämän johtaa keskustelua, osaa tuoda parhaat puolet esille, tuottaa aidosti lisäarvoa asiakkaalle, pyrkii ymmärtämään asiakkaan ongelman ja tarjoamaan ratkaisun. Hän käyttäytyy miellyttävästi, osoittaa tilannetajua, reagointikykyä ja pilkettä silmäkulmassa. Jää mieleen. Erinomainen myyjä myös muistaa, että useat suomalaiset keskimäärin vihaavat myyjiä, mutta rakastavat ostamista.

Tee ostaminen helpoksi.

 

Ruutinen TerhiKirjoittaja Terhi Ruutinen on rekrytoinnin ammattilainen, joka innostuu ihmisten kohtaamisesta ja nauttii onnistuneista haastatteluista.