asiakaskokemus rekrytoinnissa

Asiakaskokemus rekrytoinnissa

Olen etsinyt uutta suuntaa uralleni ja nyt opiskelen työn ohella asiakaskokemusjohtamista Jamkissa Nämä kaksi asiaa ovatkin lähempänä toisiaan, kun voisi äkkiä arvata.

Työnhakijana katson olevani yrityksen avainasiakas. Kiinnostukseni on herätetty avoimella ilmoituksella tai olen saanut vihiä mahdollisesta piilotyöpaikasta. Seuraa jännittävä prosessi nimeltä hakemuksen tekeminen ja haastattelukutsun odotus.

Janne Löytänä ja Katleena Kortesuo määrittelevä kirjassaan Asiakaskokemus, palvelubisneksestä Kokemusbisnekseen, Talentum 2011, asiakaskokemuksen seuraavasti: Asiakaskokemus, customer experience on niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka asiakas yrityksen toiminnasta muodostaa. Työnhakuprosessissa ratkaisevimmat tunnereaktiot syntyvät seuraavista tekijöistä:

Perustiedot. Räikeimmillään en ole työpaikkailmoituksesta löytänyt edes mikä yritys on rekrytoinnin takana, missä yritys sijaitsee/toimii ja kuka antaa lisätietoja tehtävästä. Mielikuva ei voisi olla hämärämpi. Parhaimmillaan ilmoituksessa on linkki yrityksen esittelyvideoon ja yhteystiedot rekrytoinnista vastaavalle.

Työn kuvauksen vastaaminen todellisuutta. Ovelta ovelle tapahtuva myyntityö ei muutu muuksi, vaikka titteli muutetaan tiimin esimieheksi tai account manageriksi. Hain kerran tehtävään, jossa edellytettiin vahvoja esimiestaitoja. Vasta haastattelussa kävi ilmi, että oman tiimin johtamiseen oli myyntityön oheen varattu aikaa yhdelle iltapäivälle muutama tunti ja tiimin johtaminen tarkoitti käytännössä uusien jäsenten rekrytointia tiimiin keskimääräisen työsuhteen ollessa n. 4 kk. Jättäydyin kisasta pois tässä vaiheessa.

Kosketuspisteet. Millaisen kuvan yrityksestä saan vierailemalla yrityksen nettisivuilla, mahdollisilla Facebook tai LinkedIn -sivuilla? Onko viestintä linjassa työpaikkailmoituksessa olevien arvolupausten ja toimintaperiaatteiden kanssa? Vastataanko mahdollisiin asiakaspalautteisiin julkisesti? Minkälainen mielikuva sinulle on mahdollisesti syntynyt vieraillessasi yrityksessä asiakkaana? Onneksi olkoon, jos olet edennyt haastatteluvaiheeseen! Jännitys hakijan puolelta jatkuu, onko haastattelija tehnyt kotiläksynsä, jotta hakijakokemuksesta muodostuisi mahdollisimman hyvä?

Palkkatoive. Auts, tämä on yleensä paha. En ole vielä ymmärtänyt logiikkaa olla ilmoittamatta tehtävän palkkaa, jos se on kuitenkin jo tiedossa. Hakemuksen lähettämisen jälkeisenä päivänä minut kutsuttiin haastatteluun, jos olen valmis pudottamaan palkkatoivetta 400 e alaspäin. Miksi eivät suoraan ilmoittaneet palkasta? Hieman sama tilanne, kuin siinä, että asiakas autokaupassa saisi tehtäväksi arvuutella myytävän auton hintaa.

rekrytointikokemus

Asiakaskokemus, myös kokemus rekrytointiprosessista, on niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka työnhakija yrityksen toiminnasta muodostaa.

Informointi prosessin kulusta. Pohjanoteeraus kohdallani on, että ”kiitos mielenkiinnosta ” -viesti tulee 5kk hakemuksen lähettämisen jälkeen. Parhaimmillaan tiedän täsmälleen, missä vaiheessa prosessia ollaan ja kuka minuun on yhteydessä sovittuna aikana. Toivonkipinä tehtävään pääsystä syntyy jo hakemusta kirjoittaessa ja jos vielä kutsu haastatteluun tulee niin ainakin itse olen jo pohtimassa käytännön asioita. Paras kokemus itselläni on prosessista, jossa hakuajan päätyttyä tuli kutsu kaksivaiheiseen haastatteluun ja valintapäätös tehtiin tuona samana päivänä. Pitkä päivä, mutta selkeä ja hyvin hoidettu.

Palautteen saaminen. Varsinkin haastatteluun asti edenneet ovat mielestäni ansainneet henkilökohtaisen soiton, jossa hakijalla, siis asiakkaalla, on mahdollisuus keskustella valintaan vaikuttaneista tekijöistä. Olen käynyt rakentavia keskusteluita rekrytoinnista vastaavan kanssa ja oppinut paljon jatkoa varten. Rohkeasti olen myös tuonut ilmi huomaamani epäkohdat.

Suosittelu. Tyytyväinen, suositteleva asiakas on parasta markkinointia yritykselle. Tämä näkökulma jää valitettavan usein paitsioon rekrytointeja tehdessä. Hyvin hoidetun rekryprosessin jälkeen jään varmasti seurailemaan uusia avoimia tehtäviä ja vinkkaan yrityksestä herkästi myös muille uusia töitä etsiville. Vastaavasti negatiivinen hakijakokemus saattaa muuttaa pysyvästi näkemykseni yrityksen toiminnasta.

Avointa tehtävää hakee usein kymmenet, ellei jopa sadat hakijat niin suurin osa joutuu vastaanottamaan kiitos mielenkiinnostasi -viestin jossain vaiheessa prosessia. Kuinka ei-valituksi tulleet kohdataan yrityksesi asiakkaina, tärkeänä osana markkinointistrategiaa ja tärkeinä imagonrakentajina?

Sanna RankiElämänsä ensimmäisen blogin kirjoitti Sanna Ranki, hämeenlinnalainen ylivertaisen asiakaskokemusjohtamisen opiskelija ja puolestapuhuja. Opinnot työnhakuprosessin ohella nitoo nämä kaksi aikaisemmin irrallisilta tuntuneet aiheet yhdeksi hyvin kiinteäksi kokonaisuudeksi. Tiedätkö sinä kenties organisaation, jossa tarvitaan asiakaskokemuksen kehittäjää?

suunnittelu_paperit

Myyjänä työhaastatteluun? – Asennoitumisen merkityksestä työhaastattelussa

Työpaikkahaastattelu on tapahtumana jännittävä, vaikka kuinka olisit valmistautunut, tutustunut yritykseen ja tehtävään, tehnyt kysymyksiä valmiiksi, tuntisit hyvin itsesi ja osaamisesi ja osaisit sujuvasti kertoa kokemuksestasi ja tavoitteistasi. Silti useimmiten tuntuu, että keskustelun asetelma ei ole tasa-arvoinen ja tasavertainen – toinen osapuoli kyselee ja tenttaa ja hakijana joudut parhaasi mukaan vastaamaan hankaliin ja yllättäviinkin kysymyksiin. Millainen asennoituminen auttaisi parhaimpaan lopputulokseen?

HAASTATTELU
Haastattelu on rekrytointimenetelmänä paras ja huonoin. Paras siksi, että se on vuorovaikutteinen aktiivinen keskustelu, jossa kumpikin osapuoli esittää kysymyksiä ja saa vastauksia omiinsa. Huonoin siksi, että tilanne on lyhyehkö keskustelu, jossa ennakkoluulot, uskomukset ja ulkoiset seikat ja kaikki nonverbaalinen viestintä vaikuttavat mielikuvaan, joka toisesta henkilöstä luodaan. Toiset hakijat ovat haastattelutilanteissa parhaimmillaan, esiintyvät varmasti ja vakuuttavasti – toiset taas jännityksestä jäykkänä eivätkä saa itsestään ulos kaikkea, mitä haluaisivat. Haastattelukeskustelun tavoitteena on aina selvittää, olisiko hakija sopiva kyseiseen tehtävään/yritykseen ja toisaalta olisiko tehtävä/yritys hakijalle sopiva. Eli myyntitilanne kahteen suuntaan.

– TIUKKA TENTTI

Olen ollut lukuisissa haastatteluissa kaikissa rooleissa: haastatellut yksin ja esimiesten kanssa ja istunut myös hakijana pöydän toisella puolella. Niin esimiesten kanssa kuin hakijanakin olen tavannut sekä huomattavan hyviä että luokattoman huonoja haastattelijoita. Kaikista tilanteista voi aina ottaa opikseen!

Itsetuntemusta ja -varmuutta sekä sujuvaa ulosantia korostetaan tärkeinä osaamisina haastattelussa. Joskus kovin itsevarmat hakijat eivät arvosta rekrytoijaa haastattelijana vaan pitävät liian itsestään selvänä, että heillä on mahdollisuus valita, tarttuako tehtävään vai ei. Röyhkeys usein ärsyttää haastattelijaa. Jos ärsyynnyt, miten käy havainnointikykysi? Tartutko lillukanvarsiin ja kadotat kokonaisuuden? Toisaalta joku peittää epävarmuuttaan liiallisen varmuuden kuoreen – mikä tulkinta tilanteessa on siis oikein?

Toisinaan tilanne voi olla myös niin, että osaavia/potentiaalisia hakijoita ei ole valittavaksi asti ja keskustelu kääntyykin houkutteluksi. Tuleeko silloin selvitettyä kaikki olennaiset asiat? Silloinkin pitäisi saada selville, miten hakija toimii millaisissakin työelämän tilanteissa, mitkä ovat hänen kehityskohteensa ja todellinen motivaationsa tehtävää kohtaan.

piilo-osaajat_perehdyttää

Kuva: Karoliina Nurmi

Myös haastattelija voi jännittää haastattelua aivan tarpeettoman paljon, jolloin hän ei kykene keskittymään hakijan vastauksiin riittävästi. Jos joudut koko ajan miettimään, mitä kysyt seuraavaksi, jäävät tarkentavat kysymykset tekemättä. Kerran kävi niinkin liukuhihnalla puhelinasiakaspalvelijoita haastatellessani, että tavoiteltu nopeus ja tehokkuus ohittivat tilannetajun ja pelisilmän. Tykitin alkutarinat sukkelasti ja hyökkäsin kysymysteni kimppuun, kun nuori hakija melkein pillahti itkuun rohjeten kuitenkin kysyä, mikä ihmeen tenttitilaisuus haastattelu oikein on. Se pysäytti. Iskin tietokoneen kiinni, pyysin anteeksi ja kysyin aloitettaisiinko alusta. Esittelin perusteellisemmin itseni ja haastattelun tarkoituksen, kerroin meistä työnantajana ja työtehtävästä, vasta sitten siirryimme hakijan osaamiseen, motiiveihin ja tavoitteisiin. Kiitin hakijaa haastattelun jälkeen, että hän oli avannut silmäni, ja saanut minua ajattelemaan tilannetta myös toisen näkökulmasta. Tästä on jo vuosia, mutta opetus ei ole unohtunut.

VAI TULOKSEKAS MYYNTIKESKUSTELU?

Mielestäni haastattelu on myyntitilanne kahteen suuntaan: hakija myy itseään ja osaamistaan yritykselle, ja rekrytoija myy tehtävää ja yritystään hakijalle. Jospa menisitkin haastatteluun myyjänä? Hyvä myyjä muistaa, että vaikka asiakas ei aina olisikaan oikeassa, hän on silti kuningas. Toisin sanoen rekrytoija asiakkaana päättää, tuletko valituksi tehtävään vai et. Vaikka kauppoja ei kerrasta syntyisikään, voi tulla toinen mahdollisuus.

Haastatteluun valmistautumisen merkitystä ei voi kyllin korostaa: on osattava kertoa omasta osaamisestaan ja esimerkkejä toiminnastaan erilaisissa tilanteissa, itsestään persoonana ja työyhteisössä, miten toimii ja käyttäytyy, mistä paineistuu, vahvuuksista ja kehityskohteista. Tämän lisäksi tulee perehtyä yritykseen ja tehtävään ja miettiä kysymyksiä, joihin haluat vastauksen voidaksesi päättää, ottaisitko työtehtävän vastaan, jos sitä sinulle tarjottaisiin. Palkkatoive ei ole kysymyksistä helpoin.

Hyvä myyjä arvostaa asiakasta, antaa tämän johtaa keskustelua, osaa tuoda parhaat puolet esille, tuottaa aidosti lisäarvoa asiakkaalle, pyrkii ymmärtämään asiakkaan ongelman ja tarjoamaan ratkaisun. Hän käyttäytyy miellyttävästi, osoittaa tilannetajua, reagointikykyä ja pilkettä silmäkulmassa. Jää mieleen. Erinomainen myyjä myös muistaa, että useat suomalaiset keskimäärin vihaavat myyjiä, mutta rakastavat ostamista.

Tee ostaminen helpoksi.

 

Ruutinen TerhiKirjoittaja Terhi Ruutinen on rekrytoinnin ammattilainen, joka innostuu ihmisten kohtaamisesta ja nauttii onnistuneista haastatteluista.

parempi rekrytointi

Piilo-osaajat paremman rekrytoinnin puolesta

Rekrytointien onnistuminen tärkeää sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kannalta. Me piilo-osaajissa haluamme toiminnallamme edistää parempaa rekrytointia ja myötävaikuttaa rekrytointeja tekevien sekä työnhakijoiden kohtaamiseen.

Piilo-saajat osallistuvat Paremman rekrytoinnin puolesta- hankkeeseen. Hankkeella halutaan edistää rekrytoinnin ammattimaisuutta ja arvostusta, joka on edellytys työpaikkojen ja osaajien paremmalle kohtaamiselle. Rekrytointien korkeampi laatu nostaa yritysten kilpailukykyä ja on ilman muuta positiivinen asia sekä työnhakijoille että yhteiskunnalle. Hanke on tärkeä, koska rekrytointia tekevien asiantuntijoiden ammattitaidolla on vaikutus työmarkkinoiden toimintaan Suomessa käytännön tasolla.

Nykyisin rekrytointi tapahtuu enenevissä määrin verkossa ja suositusten kautta. Haluamme toimia Piilo-osaajissa aktiivisesti sen puolesta, että osaajamme löytäisivät työtä ja yritykset osaajistamme työntekijöitä. Haluamme osaltamme mahdollistaa myös työnhakijoiden ja rekrytoijien kohtaamista. Kuplimme yhdessä työelämän ja rekrytointien puolesta!

Halusimme sanoittaa Piilo-osaajien paremman rekrytoinnin periaatteet työnhakuyhteisön näkökulmasta ajateltuna, mukailemalla hankkeen virallisia, rekrytoinnin näkökulmasta laadittuja periaatteita.

paremman rekrytoinnin puolesta

Edesautamme työnhakijoiden ja rekrytoijien kohtaamista, toimintamme on läpinäkyvää ja perustuu kanssakäymiseen ja yhdessä tekemiseen.

Edesautamme työnhakijoiden ja rekrytoijien kohtaamista:

  • Mahdollistamme osaajien ja heitä tarvitsevien tahojen kohtaamista virtuaalisesti ja kasvokkain.
  • Tuomme aktiivisesti julki eri alojen osaajia ympäri Suomea.
  • Tarjoamme kohderyhmäämme kiinnostavaa sisältöä eri kanavissamme (mm. Twitter, Facebook, piilo-osaajien nettisivut).
  • Teemme yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Toimimme läpinäkyvästi:

  • Haluamme toimia avoimesti ja ajatella asiat positiivisen kautta, kuplivalla asenteella.
  • Uskomme, että jokaisella osaajallamme on jotakin arvokasta osaamista ja kokemusta, jonka esiintuomisessa voimme häntä auttaa ja joka erottaa hänet muista.
  • Annamme aidon tukemme työnhakijalle hakuprosessin aikana ja sparraamme toisiamme tarpeen vaatiessa
  • Haluamme mahdollistaa osaajillemme koko hänen potentiaalinsa näkymisen julkaisemalla osaajaesittelyn osaajagalleriassamme
  • Haluamme tuoda esille osaajiemme työkokemuksen ja nykyisen osaamisen lisäksi myös hänen potentiaaliaan.
  • Olemme kiinnostuneita osaajiemme unelmista, tulevaisuuden tavoitteista ja mielenkiinnon kohteista.

Toimintamme perustuu kanssakäymiseen ja yhdessä tekemiseen:

  • Keskustelemme luottamuksella suljetussa kanavassa, jossa jokainen voi, ja uskaltaa olla oma itsensä.
  • Julkaisemme blogia jonka tekoon osallistuvat kaikki aktiivijäsenemme. Tarkoituksenamme on, että työnhakijat saavat blogista vertaistukea ja käytännön vinkkejä, sekä rekrytointeja tekevät tahot saavat syvempää tietoa aktiiviosaajiemme osaamisesta ja heistä persoonina.
  • Järjestämme yhteistä tekemistä ja kohtaamisia joihin kaikki osaajat ovat tervetulleita.

Yhdessä muutamme työelämää ja rekrytointien sujuvuutta. Kuplitaan myös jatkossa paremman työelämän puolesta!

Vuorela Heli L

Kirjoittaja Heli Vuorela on määrätietoinen, monipuolista työkokemusta omaava ja kokenut asiakaspalvelun ja myynnin ammattilainen, joka organisoi tehokkaasti tekemistään, vakuuttaa kuulijansa ja neuvottelee taitavasti. Heli nautti oppimisesta ja itsensä haastamisesta. 

Työkkärin Sirpalla on asiaa – Nosta #osaajaesiin, älä alistu huijarisyndroomaan!

Huijarisyndrooma on monille tuttua niin työnhaussa kuin uuteen työhön astuessakin. Työkkärin Sirpa valaa tuoreimmassa videossaan uskoa Piilo-osaajien seuraajiin ja kaikkiin turhaan itseään epäileviin tosiammattilaisiin. Ei muuta kuin tsemppipeukut valmiiksi!

Työnhaun verkkovalmentaja Sirpa Pylkkänen-Ahjo, tuttavallisemmin työkkärin Sirpa on ikuinen optimisti ja työnhakemisen tosiammattilainen. Sirpa tsemppaa työnhakijoita ja yrittää neuvoa sen minkä osaa. Liikaa ei saa kuitenkaan yrittää, jottei saa yrittäjän leimaa!

Asiantuntijaverkosto Piilo-osaajat ja kaikkien tosiammattilaisten sankari työkkärin Sirpa tekevät aktiivista yhteistyötä osaajien ja osaamisen esiin nostamiseksi. Omaa osaamistaan voi kuitenkin alkaa epäillä, mikä pahimmillaan äityy huijarisyndroomaksi. Jopa Michelle Obama on tunnustanut kärsivänsä tästä!

Epäiletkö sinäkin omaa pätevyyttäsi tai odotatko vain, että muutkin huomaavat osaamattomuutesi? Katso videolta Sirpan tsempit kaikille meille!

Kaipaatko työkaluja oman osaamisesi sanoittamiseen? Moni Piilo-osaajista on saanut paljon hyötyä jo pelkän osaajaprofiilin tekemisestä! Sen kysymykset pakottavat pohtimaan omaa osaamista rekrytoivan tahon silmin. Useat ovat kehuneet huomanneensa ja oppineensa sitä kautta tärkeitä asioita osaamisestaan. Testaa sinäkin!

Sirpan motto: Etteenpäin sano mummo lumessa!

ville_kekalainenHahmon takaa löytyy drag-artisti ja teatterialan ammattilainen Ville Kekäläinen, joka on yksi maamme palkituimmista drag-esiintyjistä. Ville herättää hahmoillaan rohkeaa keskustelua mm. tasa-arvosta, erilaisuudesta ja tuo esiin näkökulmia, joita on syytä pysähtyä pohtimaan. Ilo ja huumori on Villen jutuissa aina läsnä.

Sirpa Youtubessa: http://www.youtube.com/VonKattendam

Sirpa Instagramissa: @tyokkarinsirpa

Tsekkaa myös edelliset työkkärin Sirpan ja Piilo-osaajien yhteistyön hedelmät täältä ja täältä.

Kuumottavan kamala LinkedIn -presenssi

Paljon puhutaan LinkedInin hyödyntämisestä työnhaussa ja oman osaamisen esilletuomisessa. Miten se käytännössä tehdään ja kuinka ylittää henkinen julkaisu- tai verkostoitumiskynnys? LinkedIn:ia aktiivisesti hyödyntävä ja työnhakuhyvinvoinnista innostunut työnhakija Pirkko Piirainen jakaa omat vinkkinsä!

LinkedIn, mikäs se on? En minä ainakaan mitään tohdi postittaa. Ja henkilöbrändi, hyi että – inhottava sananakin! Mutta mitä sanot, jos kerron, että meillä kaikilla on henkilöbrändi jo entuudestaan? Se ei ole mikään päälle liimattu kiiltokuvaimago, vaan kertoo sinusta, ammattitaidoista ja vahvuuksistasi. Henkilöbrändi on se, mitä toiset sinusta puhuvat, kun et ole paikalla. Mitä haluat heidän sinusta sanovan?

Minäpä kerron oman tarinani. Olen ollut suhteellisen aktiivinen SoMe:ssa aiemminkin, mutta alkaessani etsiä uutta suuntaan uralleni, päätin valjastaa sen ihan tosissani avuksi työnhakuprojektiini. Oma valintani oli ammatillinen verkosto LinkedIn, mutta myös Facebook, Twitter ja Instagram ovat varteen otettavia kanavia – ihan sen mukaan, millä alalla itse toimit. Ainakin noissa kaikissa kannattaa seurata niitä yrityksiä, joista olet kiinnostunut.

Ensin oma profiili kuntoon

Kun LinkedIn:a alkaa hyödyntää työnhaussa oma profiili kannattaa ihan ensityökseen laittaa hyvään kuntoon. Kirjaa sinne kaikki relevantti työkokemuksesi, koulutus, ammatilliset kurssit, sertifikaatit ja muu aktiivisuus, kuten luottamustoimet. Avaa titteleitäsi kirjoittamalla vaikkapa tärkeimmät vastuut, onnistumiset ja opit, jotta tietojasi lukevat saavat paremmin käsityksen siitä, mitä olet tehnyt ja mitä osaat. LinkedIn-profiilisi summaryyn kirjoitat tärkeimmät viestikärjet osaamisestasi ja siitä, mitä etsit. Ihan rohkeasti kannatta laittaa siihen myös ”Looking for new job” tms, sillä ”looking for” on LinkedIn:n käytetyin hakusanapari.

Tämän jälkeen voit alkaa aktivoitua valitsemassasi kanavassa oman tahtisi mukaan – pienin tai isoimmin askelein. Alussa voit tutustua kanavaan ja sisältöön, jota siellä on tarjolla. Etsi alasi vaikuttajat ja lue heidän jakamaa sisältöä. Peukuta ja heitä omat argumenttisi mielenkiintoisiin keskusteluihin. Saatat huomata, että usein alkuperäinen postauksen kirjoittaja lähettää sinulle verkostoitumiskutsunkin. Itse en olisi kovin kriittinen, kenen kanssa verkostoidun, sillä kontaktien määrästäkin on paljon iloa, vaikka he eivät olisi omalta alaltasikaan. Vähin, mitä laajalta verkostoltasi saat, on monipuolinen sisältö virtaasi, joten lähetä sinäkin rohkeasti kutsuja henkilöille, joiden sisällöstä pidät.

LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

LinkedIn -verkostosta saa laajuutta ja näkyvyyttä työnhakuun

Kohti ensimmäistä LinkedIn postausta

Kun olet jonkun aikaa lukenut LinkedIn-sisältöjä, huomaat varmasti, ettei siellä puhuta hebreaa eikä keskustella rakettitieteestä, vaan kysytään vinkkejä, keskustellaan kokemuksista, haetaan uusia näkökulmia. Ensimmäinen oma postaus on varmasti kuumottava asia, mutta se kannattaa kyllä tehdä. Jaa vaikka mielenkiintoinen artikkeli tai uutinen, johon laitat saatteeksi jonkun oman ajatuksesi – miksi päätit jakaa juuri tämän jutun.

Mistä sisältöä omille jutuille?

Näillä askelilla itse etenin ja aloin julkaista omaa materiaalianikin – myös sen, että etsin aktiivisesti työtä. Miksikö? No, jos kenellekään ei kerro, että hakee työtä ja millaista työtä hakee, mistä kukaan voisi tietää sinun olevan työtehtäviä vailla! Olen saanut LinkedIn:n kautta yhteydenottoja useammastakin firmasta ja päässyt sitä kautta haastatteluihin. Verkostoni on myös alkanut vinkkailla minulle sopivia avoimia paikkoja ja tägätä minut päivityksiin, joissa haetaan työntekijää.

Rohkeasti vain kirjoittamaan jokin juttu LinkedIn:iin! Minä olen mm. kirjoittanut päivityksiä tapahtumista ja oivalluksia koulutuksista, joita olen käynyt. Olen myös rohkaistunut tekemään LinkedIn:iin oman päivityssarjani otsikolla Työelämän teesini. Kun hetken mietit, löydät varmasti aiheita, joista voit kirjoittaa päivityksen kiinnostavassa, tarinallisessa muodossa – väitteitä, oivalluksia, kokemuksia. Luitko mielenkiintoisen kirjan? Tee päivitys siitä!

Rohkeasti vain! Jos jatkat aktiivista ammattitaitosi osoittamista erilaisten kirjoitusten kautta, eräänä päivänä saatat löytää sen unelmien työpaikkasikin juuri LinkedIn-näkyvyytesi ansiosta.

pirkko

Kirjoittaja Pirkko Piirainen on asiakasrajapinnassa viihtyvä, kansainvälisten yrityspalvelujen moniottelija ja liiketoiminnan määrätietoinen kehittäjä, joka matkailee uudella tulokulmalla kohti inspiroivia ICT-alan haasteita.

 

 

 

 

 

Piilo-osaajat järjesti marraskuussa oman LinkedIn aktiivisuuskisan. Tavoitteena oli antaa hyvä syy aktivoitua LinkedInissä ja yhdessä madaltaa kynnystä olla siellä esillä. Ja tulokset olivat hyviä. Parhaimmillaan verkosto kasvoi eräällä osaajalla lähes 30 %! Kampanja sai myös pohtimaan, millaista sisältöä haluaa somessa jakaa ja millä tavalla. Eri postausten näkyvyydessä huomattiin nimittäin merkittäviä eroja.