Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Mistä tunnet sä perheystävällisen työpaikan?

Osataanko tulevassa työpaikassasi huomioida myös työntekijöiden arki? Voiko työpaikan perheystävällisyyttä päätellä jo rekrytointivaiheessa? Entä miten pidetään huolta perheellisen työhyvinvoinnista?

Täysipäiväinen työnhakija kehittyy mestariksi työpaikkailmoitusten analysoinnissa. Sopiiko oma kokemukseni tai osaamiseni juuri tähän pestiin, voisinko olla se puuttuva palanen? Tusinahakemusten rustaamisen sijaan tänä päivänä panostetaan erottautumiseen, mutta se ei koske pelkästään hakuprosessin toista osapuolta. Kymmenien tai satojen rekryilmoitusten kokemuksella sellaiset sanat kuin näköalapaikka tai itsenäinen tiimipelaaja menettävät merkityksensä ja sitä oikeaa aletaan etsiä rivien välistä. Erityisesti aloilla, joilla kilpaillaan työvoimasta, yritykset joutuvat keulimaan muullakin kuin tyylikkäillä titteleillä tai rohkeaan palkkatoiveeseen vastaamisella.

Voisiko perheystävällisyys olla seuraava työnantajatrendi, se jolla pärjätään parhaimpien työpaikkojen kisoissa ja houkutellaan alan timanttisimmat osaajat pysyville palleille?

crayons-coloring-book-coloring-book-159579

Aamukahvit vai iltapäiväkaljat?

Perheystävällisen työpaikan tunnusmerkit ovat varsin yleismaailmallisia: yleisimmin nostetaan esille työnantajan positiivinen asennoituminen erilaisia elämäntilanteita kohtaan. Konkreettisesti perheystävällisyys nähdään usein työn joustavuutena, etätyömahdollisuutena ja reiluna kohteluna vanhempainvapaisiin liittyen.

Työn arjessa perheystävällisyyttä voi kuitenkin päätellä myös pienemmistä käytänteistä: käydäänkö työporukalla aina perjantaisin päivän päätteeksi oluella vai nostatetaanko tiimihenkeä kakkukahveilla toimistoaikana, jolloin myös päiväkoti on auki? Entä onko oletuksena ylitöihin venyminen tai aina tavoitettavissa oleminen, saako syyslomailevan koululaisen ottaa mukaan viikkopalaveriin, voiko fyysistä kuntoaan parantaa myös työaikana?

Seuraamalla yritysten somepäivityksiä ja kuulostelemalla omien verkostojen kokemuksia voi saada hyvin vihiä työpaikan suhtautumisesta perhe-elämään. Valveutuneessa työpaikassa osataan nostaa perheystävällisyys esille jo verkkosivuilla, työpaikkailmoituksessa tai viimeistään haastatteluvaiheessa. Työnhakijan perheen huomioimisella luodaan positiviista työnantajakuvaa ja viilataan rekrytoinnin hakijakokemusta piirun verran paremmaksi. Samalla houkutellaan hakijoiksi meitä työn ja perheen tasapainoon tähtääviä, tehokkaita uraäitejä!

Kumpi joustaa, sinä vai työ?

Eräässä työhaastattelussa minulta taannoin kysyttiin, olenko joustava. Keskustelu oli juuri pyörinyt työprojekteja leimaavan kiireen ja “aamusta iltaan tekemisen” ympärillä. Vastasin rehellisesti, että olen kyllä luonteeltani varsin joustava, mutta minulla on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta, joiden tarha menee kiinni kello viisi. “Entä onko sun mies joustava?” kysyttiin seuraavaksi. Lopulta kieltäydyin työtarjouksesta.
Nykyisessä työpaikassani ei ole tavatonta, että firmalounaalla pöydän päähän nostetaan tarvittaessa syöttötuoli tai että koululaisten loma-aikoina toimistolla pyörii junior developer. Kolmen lapsen komboa kalenterissa pyöritellessä helpottaa tieto siitä, että työajat joustavat, mutta minun ei aina tarvitse. Työyhteisöni ensimmäisenä (ja toistaiseksi ainoana) äitinä olen voinut myös itse olla luomassa pieneenkin yritykseen käytänteitä, jotka tähtäävät perheystävällisyyteen. Väitänpä, että niistä hyötyvät myös perheettömät kollegat.

 

sannasaarikangas-web-500x500

Sanna Saarikangas on viestinnän osaaja, työyhteisön penaalin kynien teroittaja ja kolmilapsisen uusperheen äiti.

Vanhemmuus on myös työelämän taitojen kartuttamista

Vanhemmuus, jos mikä, on ikuista oppimismatkaa. Mutta oppiiko silloin jotain todella hyödyllistä? Ehkä työelämässäkin hyödyttäviä taitoja? Ehdottomasti! Vanhemmat ja lapset opettavat toinen toisiaan, ja usein sitä oivaltaa myös itsestäänselviä asioita ihan uudella tavalla.

Kysyin Mothers in Business MiB ry:n jäseniltä, mitä taitoja äitiys on opettanut ja miten taidot näkyvät työelämässä. Esille nousi monia tärkeitä asioita. Äitiyden koetaan antaneen esimerkiksi sietokykyä keskeneräisyydelle, vastoinkäymisille sekä siihen, ettei kaikkea voi ennakoida. Organisointi- ja koordinointitaidot sekä ajankäytön hallinta ovat kehittyneet ja tehokkuus lisääntynyt. Ongelmanratkaisukyky ja sovittelutaidot ovat kohonneet. Osataan fokusoida, priorisoida ja delegoida paremmin, ja osataan olla ”riittävän hyviä” sekä sanoa tarvittaessa ei. Löytyy aiempaa enemmän joustavuutta, kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa.

Tunnepuolen asioista mainittiin myös esimerkiksi intuition nousseen tärkeäksi työkaluksi äitiyden myötä; uskallus luottaa siihen, että tekee oikean ratkaisun, jos se tuntuu hyvältä. Koettiin, että pystytään olemaan paremmin läsnä. Kyetään tunnistamaan, ymmärtämään ja sallimaan tunteita sekä sanoittamaan omia ja muiden tunteita. Ymmärretään muita ihmisiä ja elämäntilanteita paremmin. Äitiys oli tuonut myös lisää rohkeutta, itsevarmuutta ja itseluottamusta sekä armollisuutta. Osataan iloita omista ja muiden onnistumisista ja nauttia hetkestä!

Vanhemmuuden myötä myös omat elämäntaitoni ovat saaneet uusia ulottuvuuksia ja kehittyneet valtavasti. Ja tämä, totta kai, auttaa myös työelämässä. Nostan tässä esille muutamia niistä asioista, joiden olen kokenut vahvistuneen tai saaneen uutta näkökulmaa vanhemmuuden myötä. Näitä oivalluksia on tullut matkan varrella paljon, ja matka jatkuu koko ajan.

Suunnitelmallisuus ja varautuminen (pahimpaan)

Esimerkiksi pidemmälle reissulle lasten kanssa lähtiessä tulee suunniteltua tarkkaan, mitä saatetaan tarvita mukana; kaikkea ekstra- ja ekstraekstrakalsareista sadevaatteisiin sekä pikkupurtavaa tai viihdykettä mahdollisia matkaraivareita varten. Reissuun on mukavampi lähteä, kun tietää että laukusta löytyy kaikki tarvittava, myös niihin pahimpiin tilanteisiin. (Vaikkakin yleensä puolet tavaroista on ylimääräisiä.)

Työelämässäkin on hyvä varautua huolellisesti, esimerkiksi esiintymisiin tai tapaamisiin. Homma hoituu paljon vapautuneemmin, kun on valmistautunut tilanteeseen hyvin. Mielummin enemmän kuin vähemmän.

shutterstock_225164152

Suunnitelmien muutokset ja joustaminen

Vaikka lasten kanssa kuinka yrittäisi suunnitella asioita etukäteen, usein kuitenkin jotain menee ”pieleen”.  On hyvä olla plan-B takataskussa, ja jos ei ole, niin sitten vaihdetaan suunnitelman suuntaa lennosta. Tarvittaessa on myös hyvä osata joustaa asioista. Jopa joistain periaatteista, järkevissä rajoin tietysti. Ainakin herkän aistihaasteisen sekä todella voimakastahtoisen touhottajan kanssa on saanut lukemattomia kertoja todeta, ettei näitä hommia voi aina tehdä insinöörin logiikalla. Esimerkiksi joku itselle vähäpätöinen asia voi merkitä pienelle ihmiselle koko maailmaa tietyllä hetkellä.

Myös työelämässä, varsinkin agilessa työkulttuurissa, täytyy sopeutua yllättäviin tilanteisiin, suunnan muutoksiin ja uusien suunnitelmien tekemiseen. Ja on ehdottomasti osattava joustaa tarpeen vaatiessa.

Samat kikat eivät päde kaikkien kanssa

Ehkäpä suurimpana ahaa-elämyksenä olen huomannut, että lapset todella ovat niin erilaisia, samassakin perheessä. Insinöörin logiikalla luulit oppineesi jo muutaman asian ensimmäisen lapsen kanssa, ihan vain todetaksesi, ettei ne ”samat lait” enää pädekään toisen lapsen kanssa.

Työelämässä on myös osattava ”virittäytyä oikealle taajuudelle” esimerkiksi työkavereiden ja asiakkaiden kanssa, hekin ovat yksilöitä. Yksi lähestymistapa toimii yhden kanssa, toinen tapa toisen kanssa

Iloitse (ja juhli) pienistäkin onnistumisista (!!)

Voi tuntua pieneltä asialta saada sukkaa jalkaan. Mutta kyllä se vaan niin on, että ensimmäistä kertaa kun se oma pienokainen saa sen sukan jalkaansa ihan itse, niin se on juhlan paikka. Voi pojat sitä ylpeyden tunnetta, mikä vanhemmissa herää!

Töissä tapahtuvia ”erävoittoja” on myös syytä juhlistaa jollain tavoin. Ei lapsi, eikä se työntekijäkään, kehuista kuihdu. Päinvastoin, se saa yrittämään entistä enemmän ja paremmin.

Uskalsipa muuten MiBin jäsenistä joku mainita myös ne kuuluisat lehmänhermot saaneensa, ja eräs jäsen vastasi äitiyden tuoneen mukanaan kepeyden ja ilon. Mahtavaa!

Auttavatko tällaiset asiat sinun mielestäsi työelämässä? Kerro myös mitä (työ)elämän taitoja/tietoja itse koet oppineesi vanhemmuuden myötä?

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekry

Kirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

Työpaikan perheystävällisyys on kaikkien etu

Jokainen vanhempi on varmasti joutunut pohtimaan työn ja perheen yhdistämisen haastetta jokapäiväisessä arjen pyörittämisessä: miten hoitaa esimerkiksi lapsen vasu-keskusteluun, hammaslääkärikäyntiin tai joulujuhlaan osallistuminen kesken työpäivän tai kuka jää kotiin hoitamaan sairastunutta lasta. Eri elämänvaiheessa olevilla on vaihtelevia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen. Pikkulapsiperheillä, kouluikäisten tai teini-ikäisten vanhemmilla, tai omia ikääntyviä vanhempiaan hoitavilla on omat haasteensa. Työntekijä voi tarvita lyhyt- tai pitkäaikaista joustoa myös perhettä kohdanneen kriisin tai sairauden takia.

Eri elämänvaiheessa olevilla on erilaisia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen.

_5003777_1

Miten työntekijää sitten voi auttaa ja tukea työn ja perheen ristipaineessa? MiB ry:n seminaarissa toukokuussa osallistujilta kysyttiin, minkä he kokivat tärkeimpänä helpottavana tekijänä perheen ja työn yhdistämisessä. Selvästi tärkeimmäksi keinoksi nousi työnantajien asenne ja neuvotteluvalmius ennen työaikajoustoja ja etätyön mahdollisuutta. Tämä voidaan tulkita siten, että avoin asennoituminen ja valmius neuvotella asioista mahdollistavat monipuolisemmat keinot työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi kuin mikään yksittäinen käytäntö. Ja kääntäen, pelkkä yksittäinen käytäntö ei välttämättä tee työpaikasta perheystävällistä.

Perheystävällisessä työpaikassa luodaan yhteiset pelisäännöt ja käytännöt, joiden puitteissa työntekijät voivat toimia omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla. Esimiesten ja henkilöstöhallinnon kannattaa seurata, miten luodut toimintatavat toimivat käytännössä, ja kehittää niitä edelleen yhdessä työntekijöiden kanssa. Samassa tilanteessa olevia työntekijöitä tulee kohdella mahdollisimman yhdenmukaisesti. Asioista kannattaa tiedottaa ja keskustella avoimesti, jotta joustot ja erilaiset työntekemisen tavat tulisivat osaksi työpaikan kulttuuria, eivätkä aiheuttaisi turhaan kateutta tai epäreiluuden tunnetta työyhteisössä. Työaikajoustot, etätyömahdollisuus, osa-aikatyön mahdollisuus, joustavat lomajärjestelyt, yhteydenpito vanhempainvapaiden aikana ja hyvin suunniteltu paluu vanhempainvapaalta työhön lukeutuvat perheystävällisiin käytäntöihin.

Joustavista työnteon tavoista voi olla hyötyä koko työyhteisölle. Monesti poissaolijan työt jaetaan kollegoille, mikä lisää heidän työtaakkaansa. Esimerkiksi lapsen sairastaessa etätyö voi kuitenkin onnistua lapsen toipilaspäivinä, jolloin työtovereiden ylimääräinen kuormitus lyhenee. Jo se, että saa hoidettua kiireellisimmät työasiat ja sähköpostit kotoa käsin, voi lisätä hallinnantunnetta ja helpottaa paluuta työhön. Tässä tulee toki olla tarkkana, ettei mahdollisuutta etätyöhön aleta tulkitsemaan vaatimukseksi työskennellä lakisääteisen lapsen tilapäisen hoitovapaan aikana.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Väestöliiton mukaan perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Tavoitteena on luoda ohjelma, johon osallistumalla yritykset ja organisaatiot voivat kehittää perheystävällisiä käytäntöjään ja saada itselleen Perheystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Täällä voit testata, kuinka perheystävällinen työpaikkasi on. Perheystävällisen yrityskulttuurin luomiseen saa työkaluja myös esimies- ja työyhteisövalmennuksista, joita järjestää esimerkiksi MiB ry:n spinnoff-yritys Fambition.

Arjen sujuvuus tukee työntekijän työkykyä ja jaksamista sekä parantaa työmotivaatiota. Nämä taas vähentävät turhia irtisanoutumisia ja sairauspoissaoloja, mikä osaltaan auttaa työnantajaa huolehtimaan työpaikan ydintehtävistä eli työnteon jatkuvuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen hyödyttää kaikkia – työtekijää, tämän perhettä, työnantajaa ja viimekädessä koko yhteiskuntaa.

Lue lisää aiheesta täältä:

www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/

www.parassyy.fi

www.stm.fi/perhe-elama-ja-tyo

www.fambition.fi/valmennukset/

www.ttl.fi/tyoyhteiso/ikajohtaminen/

Valmis_kuva_2Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

 

 

 

 

 

Kuva ”Perhe ja Työ”: Studio Torkkeli Oy / Laura Tammisto