Osaamisprofiilin tärkeimmät – Top kolmoset ja kokemuksen hyödyntäminen

On sanottu, että ”parasta mitä Piilo-osaajilla on, on Osaamisprofiili”. Se kyllä on hyvin sanottu, vaikka meillä on muutakin hyvää, joka ei näin selkeästi näy. Osaamisprofiilimme täyttää hyvin nykyajan tarvetta, kun ihmiset joutuvat miettimään, mitä osaavat ja mihin he voivat osaamistaan käyttää. Tätä osaamisen sanoittamista myös valmennetaan erilaisilla kursseilla, ja tällaisten asioiden pohtiminen on oleellinen osa itsensä ja tavoitteidensa ymmärtämistä, myös henkilöbrändin muodostamista.

Mihin kaikkeen kokemustani voi hyödyntää?

Ensimmäinen kysymyksemme. Monen mielestä yksi vaikeimmista. Esimerkiksi työsuojeluinsinööri, joka on työskennellyt tähänastisen uransa prosessiteollisuuden tehtaassa. Hän on nyt miettimässä työpaikan vaihdosta. Mitä hän voi tehdä? Missä hän voi hyödyntää kokemustaan?

Helpoin ensin. Hän hakeutuu saman työnantajan toiseen tehtaaseen. Silloin ei ole mitään erikoisempaa pohdintaa kokemuksen hyödyntämisessä. Astetta enemmän hänellä on pohdittavaa kun menee tai haluaa mennä toisen työnantajan palvelukseen samalla toimialalla. Silloin pitää perustella itselleen ja työnantajalleen, että huolimatta pienistä yrityskohtaisista eroista, hän pystyy tekemään työnsä uudessa ympäristössä. Sehän on periaatteessa hyvin samaa kuin aikaisemminkin.

Jos ei nämä entiset enää nappase, niin mihin muuhun voi katseensa insinöörimme suunnata? Pohdintaa kannattaa lähteä ensin rakentamaan työsuojelun varaan. Siitä on osaamista ja kokemusta, ja ehkä vielä on intohimoa ihmisten hengissä pitämiseenkin. Nyt laajemmassa katsannossa hän voi löytää uuden suunnan vaikkapa konsultoimalla yrityksiä työsuojeluasioissa, jolloin hän voi olla tekemässä vaikuttavampaa työtä ja keskittyä aikaisemmin havaitsemiinsa käytännön esimerkkeihin.

165_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Mikäli insinöörimme on sujuvasanainen eikä pelkää näppäimistöä, hän voi alkaa tehdä opetusmateriaalia ja samalla luennoida materiaalinsa perusteella oppilaitoksissa. Siis opettajaksi. Mahdollisesti pienen lisäkoulutuksen kautta, mutta vahvasti kokemustaan hyödyntäen. Jos byrokratia tai hallinto kiinnostaisi, niin voisi myös löytää uransa suunnan valvontavirastoista. Aluehallintovirasto on työsuojeluviranomainen. Sielläkin siis on käyttöä insinöörimme kokemukselle.

Näin esimerkin kautta olemme päässeet uudelle työnantajalle, konsultiksi, tietokirjailijaksi, opettajaksi tai valvojaviranomaiseksi. Mahdollisia suuntia on olemassa useita kokemuksen perusteella. Asioita on vain rohkeasti katsottava eri suunnista. Pääajatus on miettiä missä kokemusta tarvitaan ja missä tehtävissä esiintyy samanlaisia elementtejä.

Top kolme osaamista

Jäsenkyselymme mukaan tämä on yksi hankalimmista kohdista profiilissamme. Joillekuille on vaikea löytää kolme, toisille on vaikea priorisoida vain kolme tärkeimmäksi katsomaansa. Tässä kohdassa on syytä miettiä, mitä on oikeasti tehnyt ja minkä voi osoittaa todeksi. Moni lähtee tekemään käyttäen CV:tä pohjana ja purkaa sieltä rivittäin/tehtävittäin, mitä on missäkin kohtaa on tehnyt.  Siis tarinaa tittelin ja tutkinnon takana. Esimerkiksi projektipäällikkönä toiminut voi kertoa tehtävässään kertyneeksi osaamisekseen esimerkiksi aikatauluhallinnan, kokouskäytännöt, asiakasyhteydenpidon ja kyvyn reagoida nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

osaaminen_tyokalut

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Generalistin kannattaa miettiä näitä hyvin vahvasti siitä näkökulmast,a mitä haluaa jatkossa tehdä. Valittava ne kolme osaamistaan, jotka auttavat eniten kohti tavoitetta. On pidettävä mielessä, että muut 19 osaamista eivät häviä. Niitä vain ei tähän nyt kirjata.

Osaaminen voi olla kertynyt myös muuten kuin työsuhteessa. Esimerkiksi harrastuksissa on hyvin paljon samaa kuin projektitöissä tai pienryhmien johtamisessa ja tiimityössä. Jonkin järjestön taloussihteerinä toimiminen antaa pohjan budjettiseurannalle, ja retkien järjestämisessä on syntynyt järjestelyosaamista.

Top kolme kiinnostuksen kohdetta

Tätä voi huoletta käyttää osana laajentamaan edellisen kohdan top kolmosta ja tuoda halutessaan esiin kolme muuta osaamistaan. Kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin eniten hyödyksi, kun haluat tuoda esiin ne asiat, mitä kohti haluat mennä. Tässä sen voi sanoa suoraan. Valokuvaaja voi kertoa halunsa kehittyä myyjänä tai vaikkapa logistiikkaosaajana. Näiden ei tarvitse olla todennettavissa olevia; ei siis tarvita todistuksia tai näyttöä aikaisemmasta.  Tässä kohdassa näyttää samalla hieman omaa persoonaansa.

118_PIILARIT_2019.jpg

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Mikäli käyttää osaajaprofiiliamme pääasiassa työnantajalle suuntautuvaan esittelyyn, tässä on myös mahdollisuus tehdä jokin avaus, jolla erottuu. Alamäkipyöräily, lumiluolavaellukset… Kiinnostaa ja haluaa syventää ymmärrystään. Toki näistä pitää sitten varautua keskustelemaan haastattelussa, koska todennäköisesti kiinnostuksen kohteet nousevat esiin jossakin vaiheessa tulevaisuusodotuksia. Hyvin monikäyttöinen kohta siis lisätä vivahteita henkilöbrändiinsä. Henkilöbrändihän on mielikuva sinusta itsestäsi toimijana. Se muodostuu siitä, mitä kerrot ja mitä teet. Tekojen ja kertomusteni on syytä olla yhtenevät, jottei tule säröjä tai ristiriitoja, jotka kuitenkin tulevat ilmi tapaamisissa ja keskusteluissa.

matti_kortteus_profiilikuva

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

Asenne vai tahto

Olette kuulleet, miten asenne ratkaisee? Tai jokin asia vaatii asennemuutoksen onnistuakseen? Kun asenne puuttuu, mikään ei etene tai se toteutuu vajaana ja alilaatuisena. Hyvin paljon on siis oletusarvoisesti asenteesta kiinni. Minä olen eri mieltä muutamasta asenteeseen liittyvästä oletuksesta. Väitän, että enemmän on merkitystä tahdosta. Tahdosta tehdä ja onnistua.  Tahto mennä eteenpäin, tehdä hyvin, on siellä asenteen takana.

Tahdonvoima on työkalu asennetta rakennettaessa

Esimerkiksi työnhaussa tahto toimii polttoaineena ja veturina. Vanha sanonta toteaa, että kun on tahto, niin keinot kyllä löytyy. Eli tahtoessasi vahvasti jotakin se ohjaa ajatteluasi ja havaintojasi. Huomaat tahtotilaasi liittyviä asioita ympäristössäsi helpommin. Löydät mahdollisuuksia ja näet polkuja, jotka veivät kohti tavoitettasi. Vähitellen tästä tulee tila, jossa mahdollisuuksia on paljon. Ja asenteesi muuttuu positiivisemmaksi sekä avoimemmaksi kuunnella ja havaita tahtotilaasi liittyviä asioita.

Jos tahtotilasi ei ole kohti uutta tai et tahdo jotakin, niin silloin löydät ympäriltäsi paljon sellaista, joka tukee valintaasi olla menemättä sinne uuteen. Asenteesi muuttuu hylkääväksi ja välinpitämättömäksi mahdollisuuksien hyödyntämiseen, et edes näe niitä. Koska et tahdo niiden näkyvän.

Jos tahdot löytää uuden työn?

Tahto siis ohjaa asennetta ja havaintomaailmaa. Kun haluat jotakin tarpeeksi voimakkaasti, niin samalla sinulle syntyy asenne, jolla menet läpi harmaan kiven. Eli olet valmis tekemäänkin jotakin tahtosi toteuttamiseksi.  Saavutat itsellesi mieluisia asioita ja näet vaivaa niiden eteen.

Työn etsimisessä opit katsomaan uutisia miettien, onko siellä jotakin sinulle, sellaista joka toteuttaa tahtosi tai vie askeleilla sitä kohti. Opit kuuntelemaan naapuripöydässä käytävää keskustelua, kun siellä puhutaan uusista haasteista, johon kaverin kaveri on lähtenyt.  Mietit, onko siellä paikka vapaana ja mikä paikka se on. Onko se sinun paikkasi?

027_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Todennäköisesti puhut tahtotilastasi muille tai tuot sen muuten ilmi. Ihmiset ympärilläsi näkevät, että sinulla on asenne saavuttaa jotakin. Vaikutat tahdollasi, saat muut kertomaan siitä edelleen eteenpäin. Mahdollisuutesi paranevat, sinulle syntyy brändinpalasia, jotka edelleen auttavat tahtosi toteutumisessa.

Onko tahto, unelma ja halu sama asia?

On. Ja ei aivan.

Minun mielestäni halu on fyysinen, aistillinen kuten herkkuruoka tai juoma. Unelma on jotakin selkeästi itseään yksilöä isompaa ja henkisempää, kuin lepäävä näkymä.

Tahto on aktiivinen, tekemään vaativa kaveri.

109_PIILARIT_2019.jpg

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Mitä mieltä sinä olet? Löydätkö esimerkkejä puolesta tai vastaan? Kerro ja kommentoi.

matti_kortteus_profiilikuvaKirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

valmistaudu_työhaastatteluun

CV:n rivitiedosta osaamisen kuvaamiseen

Miten kääntää vanha tapa uudeksi käyttäen vanhaa pohjana? Paljon puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta. Asia on pohdituttanut itseäni kauan. Aina niistä ajoista saakka, kun itse olin valitsemassa ihmisiä eri työtehtäviin omalla alallani. Osaamiseen oli vaikea päästä kiinni pelkän työtehtäväluettelon avulla. Siksi tein tällaisen esimerkin, josta toivottavasti on hieman apua.

Mitä entisessä CV:ssä lukee?

Omassa vanhanmallisessa curriculumissani on rivitieto:

Kunnossapitoinsinööri: 11/2009–1/2011; Kunnossapitoyksikön toiminnansuunnittelu ja kehittäminen

Tuolla on menty vuosikausia. Mutta mitä olen tuossa insinööriydessäni tehnyt ja miten osaamiseni näkyy tuosta? Tuo rivi kertoo tehtävänimikkeen ja sen, että olen toiminut siinä marraskuusta 2009 tammikuuhun 2011. Tehtävään on sisältynyt toiminnansuunnittelua ja kehittämistä. Lisäksi tulee ilmi, että kyseessä on yksikkötason tehtävä. Tarkoituksella olen jättänyt yrityksen nimen pois.

Mikäli olen hakemassa töitä toimialan ulkopuolelta, tuo rivitieto ei anna mitään perustetta, miksi minut pitäisi kutsua haastatteluun.

Mitä nykyisessä CV:ssä lukisi?

Kunnossapitoinsinööri: 11/2009–1/2011; Toimin infran kunnossapitoyksikön tuotannon tehokkuutta ja toimintatapojen yhtenäistämistä lisäävien kehitystehtävien kanssa. Yksikössä työskenteli keskimäärin 80 toimihenkilöä ja yhteensä noin 750 työntekijää alihankkijat mukaanlukien. Yksikön liikevaihto oli 75 M€ tasolla. Toiminta oli valtakunnallista ja eri toimipaikkoja enimmillään 12. Yksikkö eli voimakasta kasvun vaihetta. Merkittävin hanke oli toimialan asiakirjojen yhtenäistäminen ja päällekkäisyyksien poisto, millä tavoiteltiin perustoiminnan selkeyttä ja ajansäästöä työmaiden ohjauksessa. Tavoite täyttyi, ylityöt sekä virhekustannukset vähenivät ja asiakastyytyväisyys parani.

Entä se osaaminen?

Ei osaaminen oikein näy tuossa nykyisessäkään, vaikka se onkin hieman enemmän tehtävän sisältöä kuvaava. Mitä osaamista minulla tuon työn tekemisessä oli – mitä siinä opin sellaista, joka on arvokasta?

Tehtävässä onnistumisessa vaadittiin syvällistä ymmärrystä toimialan perustehtävästä ja erilaisista tavoista ohjata työmaita, työnjohtoa ja alihankkijaverkostoa. Periaatteessa suunnittelussa ei voi ennakoida kaikkia eteentulevia tilanteita, koska työympäristö on jatkuvasti muuttuva, eikä sitä voi tehdä suljetussa ympäristössä. Peruskehikon luominen muuttuvan ympäristön ehdoilla ja kellonajoista irtiolevan, päivystyluonteisen tekemisen kuvaaminen asiakirjoissa toimintatavaksi, joka sopii toiminta- ja laatujärjestelmän vaatimuksiin, opetti sietämään epävarmuutta, sanallistamaan vaihtoehtoja ja erityisesti kuuntelemaan tekijöitä ja sidosryhmiä. Lakien, määräysten ja sopimusehtojen sovittaminen taloudellisen toiminnan kanssa yhteen oli onnistumisen edellytys. Eniten opettivat keskustelut ja neuvottelut työmailla ja asiakkaiden edustajien kanssa. Keskustelujen reflektointi ja kyky poimia oleelliset asiaan liittyvät seikat monipolveisesta puheesta ja vielä erottaa merkitykselliset asiat mielipiteistä auttoivat paljon. Pienryhmätyöskentely asioiden perehdyttämisessä ja uusien tapojen käyttöönotossa oli mielenkiintoista ja opetti kärsivällisyyttä sekä asioiden perustelutaitoa.

Onko helppoa?

Ei.

Kuten yllä olevastakin näkee, osaamisen esittäminen lyhyesti ei ole ainakaan vielä itselleni helppoa. Mutta alussa olen, koska osaan poimia ja tunnistaa tehtäviini liittyvää osaamista ja taitoja. Piilo-osaajat antavat hyvää sparrausta matkalla rivitiedosta osaamisen sanoittamiseen.

Tähän voit tutustua 4.10. Tampereella WGH-tilaisuudessa. Olen siellä kertomassa ja antamassa vinkkejä, miten voit kaivella omasta CV:stäsi osaamista näkyvämmäksi.

matti_kortteus_profiilikuva

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

Rekryytin vahvuudet

Työhaastattelu – tärkeitä asioita, sananmukainen tulkinta vai ohipuhumista. Eli mikä kaikki voi mennä yhdessäkin kysymyksessä pieleen ja vastaus vie syvemmälle ei-toivottuun suuntaan.

Noin kuukausi sitten oli Twitterissä liikkeellä Pomo ja Väisänen -strippi, jossa pomo esittää kysymyksen haastateltavalleen, joka on ilmeisesti hakemassa työpaikkaa.

Pomo_ja_Vaisanen_vahvuudet

Tuo kuvassa ilmenevä haastattelutilanteen kimurallisuus kyllä kutkuttaa mielikuvitustani. Kolme lamppua välähti.

Kotiläksyt ja konkreettiset esimerkit

Ensimmäinen mielikuva on ilmeisin ja täysin tilannekohtainen eli työnantajan halu selvittää hakijan sopivuus haettavan työntekijän osaamisprofiiliin ja mahdollisesti tiimiin. Pystyäkseen vastaamaan tällaiseen kysymykseen on hakijan pitänyt tehdä kotiläksynsä ja ottaa selvää tehtävän vaatimasta osaamisesta ja sen perusteella miettiä, miten omat kokemukset ja taidot sopivat tehtävästä selviytymiseen.

Vastauksena voisi olla jokin selkeä esimerkki tai pari tilanteista, joissa vahvuuttaan on päässyt käyttämään. Esimerkkinä: ”Yksi vahvuuksistani on reklamaatioiden käsittely. Ollessani myyntivastaavana sain hoidettua toimitusviiveestä erittäin ärsyyntyneen yrityksellemme merkittävän asiakkaan tyytyväiseksi sopimalla toimituksen jaksotuksesta. Tämä ehdotus oli asiakkaalle alkuperäistä parempikin, koska se säästi heillä varastointitilaa. Samalla itsellemme ei aiheutunut tuotantoon kallista ruuhkapiikkiä.” Näin pääset kertomaan paineensiedosta, ratkaisukyvystä ja tuloksentekoajattelustasi.

Vastauksen tarkkuus

Toiseksi nousi mielikuva hakijan varmuudesta teknisesti tarkassa argumentoinnissa. Haastateltava haluaa antaa itsestään todella asiantuntevan kuvan parantaakseen mahdollisuuksiaan tulla valituksi. Onnistukseen tässä hakija on varautunut tarkkaan substanssikohtaiseen tenttaamiseen ja kenties toistelee mielessään oikeina pitämiään vastauksia sen sijaan että kuuntelisi kysymyksen. Tähän toiminee vinkkinä edellisen kohdan kotiläksyjen lisäksi pyrkimys ymmärtää kysymys.

Tarvittaessa voi pyytää kysyjää toistamaan, jopa selittämään kysymyksensä. Sillä tavalla voi osoittaa jotakin omasta halustaan ja kyvystään ottaa selvää asioista eikä olettamalla kiirehtiä vastaamaan. Myös haastattelijalta voi odottaa kuvan kaltaisessa tilanteessa tarkentavaa kysymystä, miksi hakija kokee näkökykynsä diopteriarvojen olevan tehtävässä olennainen. Konemainen valmiin kysymyslistan käyttö on joskus riski. Jotakin oleellista jää helposti nousematta esiin.

”Voi voi, että voi voi olla vanhaa”
tai
”Hilja sanoi Hiljalle niin hiljaa hiljaa ettei Hiljakaan kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa.”

Konteksti

Kolmanneksi lampuksi välähti toistensa ohipuhuminen tilanteessa, jossa sanojen merkitys on moniselitteinen. Tuttuja sanoja. Sanoja, joilla on merkitys, useampikin. Tai sana liittyy moneen asiaan ja toimialaan. Esimerkkinä vaikkapa puhe projektipäällikön osaamisesta, joka yleistasolla on samoihin periaatteisiin sopivaa, mutta täysin erilaiset odotukset kohdistuvat rakennusprojektien ohjaamiseen kuin sovelluskehitykseen. On kovin haastavaa ulkopuolisen tietää kaikki erikoisalojen sanat ja niiden käyttötilanteet.

Monella alalla on oma ”kielensä”, ja keskustelijoiden pitää olla tarkkana ymmärryksen syntymisestä. Yleensä asiayhteys paljastaa aiheellaan käytettävän sanaston. Työnhakutilanteessa tietysti auttaa tehtäväkuvaus ja toimialan tuntemus. Ohipuhumisen ja sanallisen väärinymmärryksen välttämisessä auttaa rauhoittuminen ja alaan liittyvä ajatteleminen, lukeminenkin. Silloin asemoi itsensä helpommin samalle aaltopituudelle.

matti_kortteus_profiilikuva

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

valmistaudu_työhaastatteluun

Työmarkkinatori tulee – työnhakija, oletko valmis?

”Apua uravaihtoehtojen valinnassa, ohjausta kun oman alan työpaikat alkavat kadota

Tällä hetkellä Työmarkkinatorin verkkopalvelukokonaisuudesta on julki vasta ensimmäinen osa, Hakupalvelu. Lähivuosina Työmarkkinatori kasvaa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaikki palvelut yhden verkkopalvelun kautta.

Työmarkkinatorin keskiössä ovat ihmiset sekä heidän työelämään ja osaamiseen liittyvät tarpeensa. Käytännössä Työmarkkinatori laajenee verkkopalveluksi, joka tarjoaa työllistymiseen ja oman osaamisen tunnistamiseen sekä kehittämiseen liittyvät palvelut niin 15-vuotiaalle kuin eläkeikää lähestyvälle.”

Syksyn aikana julkaistaan uuden työnhakupalvelun uusin beta-versio. Se on nyt melko valmis työnhakijan näkökulmasta ja muiden osapuolien osuudet kehittyvät vauhdilla. TE-keskusten työpaikat siellä jo on. Julkaisupäivä on vielä varmistumatta, mutta lisätietoa löytyy. Siihen kannattaa tutustua ja ottaa opettelukäyttöön. Uskoisin ensivaiheen käyttäjien saavan vähän etua ehtimisestään. Onhan järjestelmässä aluksi hakijoita vähemmän suhteessa työnantajien ilmoittamiin työpaikkoihin.

Parhaiten opit käytön kokeilemalla enkä siksi opasta tämän pidemmälle. Varsinkaan kun minulla ei vielä ole käytössäni sitä uusinta versiota. Pari vinkkiä voin omasta kokemuksestani kuitenkin antaa.

osaamisen_määrittäminen_työmarkkinatori

CV vai osaamisen kertomista?

Järjestelmä tulee korvaamaan ns. Mollin ja samalla se todellakin siirtyy pelkästä CV-maailmasta osaamista esilletuovaan. Mikäli haluat pysyä entisen-/nykyisenkaltaisessa työssä, niin täytä osaamiskohdat käyttäen CV:si pohjana eli luettele tehtävät, kokemuksesi ja osaamisesi entiseen sopivasti. Jos haluat vaihtaa alaa ja urasi suuntaa, niin kerrotkin vain muutaman tehtäväsi ja niihin sisältyvät osaamiset tarkasti siten kuin ne sopivat haluamaasi suuntaan. Tämä siksi, että järjestelmässä oleva tekoäly etsii vastinpareja ehdottaessaan sopivia työpaikkoja/-tehtäviä sinulle. Se mitä kerrot osaamiseksesi vaikuttaa todella voimakkaasti siihen millaisia ehdotuksia saat – uutta vai entistä.

Kokemuksesta voin kertoa, että osaamislistauksesta tulee helposti pitkä, joten ole mieluummin nuukana ja painota niitä mitä todella haluat nostaa esille. Itselläni tuli karmea lista, kun tein kattavan listauksen työhistoriastani ja oppimistani asioista. Sitten sain ehdotuksia laidasta laitaan mäkkärin tiskiltä tehtaanjohtajaksi. – Siispä aloita parilla tehtävälläsi ja avaa varovasti osaamiset siihen liittyen. Kokeile mitä ehdotuksia saat ja muuta valintojasi, katso miten se vaikuttaa tuloksiin.

Täydennyksiä ja muutoksia voit tehdä milloin vain. Järjestelmän ehdotuksetkin elävät muutosten mukaan uusien työpaikkojen ilmestyessä tietokantaan.

kohdennettu_osaaminen_työmarkkinatori

Kaikkea ei kannata syöttää

Suosittelen, että laitat kohtalaisen tarkasti ehjän ketjun, jota on helppo silmäillä, mutta kaikista et valitse montaa osaamista. Esimerkiksi itselläni olevaa rakennusalan työpaikkaan liittyvää osaamista en laittanut kuin projektiosaamisen ja verkostojen johtamisen osalta, vaikka työpaikan ja työsuhteen keston syötinkin. Sitten valitsin muualla kuin töissä kerryttämääni osaamista laajemmin markkinoinnin ja viestinnän termeillä. Koska järjestelmä käyttää myös harrastuksista kertyneet osaamiset yhdistelytyössään, niin pystyin painottamaan järjestelmän esiin nostamia tehtäviä enemmän tulevaisuuden tavoitteitani vastaaviksi.

työpaikkailmoituksia_työmarkkinatori

Tavoitteeni on kertoa tarkemmin ja toivottavasti myös ymmärrettävämmin loppuvuoden aikana Työmarkkinatorin käyttökokemuksia ja oppimiani vinkkejä miten järjestelmää voi käyttää etsiessään unelmien työpaikkaa. – Tai keikkoja, joista laskuttaa. Järjestelmään on tulossa myös itsensätyöllistäjille omat ”hipsut”, joilla ilmaista mielenkiintonsa ei tavanomaisiin työsuhteisiin.

Kokeile, tutustu, ole aikainen lintu. Siellä on matoja.

matti_kortteus_profiilikuva

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

 

 

 

 

Kuvat ovat ruutukaappauksia kirjoittajan omasta Työmarkkinatorin hakuprofiilista.