Mikä ihmeen henkilöbrändi?

Mikä oikein on henkilöbrändi ja miksi juuri Sinulla pitäisi olla sellainen? Entä miten ihmeessä se rakennetaan? Pipsa Aro puhui henkilöbrändin merkityksestä MiB goes Piilo-osaajat-tapahtumassa 25.9.2018 Helsingissä ja ohessa parhaat palat Pipsan esityksestä.

Henkilöbrändin rakentamiseen liittyy monia sitkeitä ennakkoasenteita. Ajatellaan, että sitä ei voi itselleen rakentaa, vaan se annetaan ulkopuolelta. Ajatellaan, että se on jotenkin lähtökohtaisesti epäaito ja tekaistu. Ajatellaan, että se on merkityksellinen vain niille extrasuperekstroverteille tyypeille, jotka haluavat huomiota, ja itse ei sitä tarvitse. Niissä ennakkoasenteissa on toki totta toinen puoli. Jos omaa brändiään ei rakenna itse, se vääjäämättä syntyy ulkopuolelta käsin. Ja jos sitä ei rakenna omana ihanana, aitona itsenään, kuva voi vääristyä ja siitä todella tulee epäaito. Ja kyllä, henkilöbrändin avulla voi saada huomiota, mutta ideana ei kuitenkaan ole huomio itseen vaan siihen sanomaan oman brändisi takana.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi. Haluatko olla laulava lakinainen tai vaikkapa queen of social selling? Valinta on sinun. Tätä valintaa voi miettiä vaikkapa pohtimalla omia nykyisiä tai haaveilemiaan rooleja – liittyvätpä ne unelmatyöhön, intohimoisiin vapaa-ajan harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Jos valitset niistä yhden, mitä tämä puoli sinusta haluaisi kertoa maailmalle juuri nyt? Oletko ehkä fregaani-Teemu tai koti-isä-Johannes tai Linnea von Kattendam?

mom-1508902_1280

Onnistunut henkilöbrändi on aito ja rehellinen Sinä, joka opettaa ja jakaa oman intohimonsa ja/tai spesialiteettinsa saloista. Ne tavat miten haluat omasta jakaa, voit vapaasti valita. LinkedIn on ammatillisen verkostoitumisen ja henkilöbrändin rakentamiseen parhaita työkaluja, joten harkitse sitä alkuun. LinkedIn-urasi voit aloittaa ihan ensin tykkäämällä muiden postauksista, sitten kommentoimalla niihin ja lopulta alkamalla itse postailemaan ja tuottamaan muutakin sisältöä. Älä turhaan arkaile, sinulla on varmasti paljon annettavaa! Lisää henkilöbrändin merkityksestä voit lukea esimerkiksi Jani Liljan sivuilta ja henkilöbrändin rakentamisen työkaluista Henna Niirasen sivuilta.

Henkilöbrändin rakentaminen on parhaimmillaan syvästi merkityksellistä ja hauskaa touhua. Teet niitä asioita, jotka ovat itsellesi parhautta ja kerrot niistä muille valitsemillasi tavoilla.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Hyvinvointia metsästämässä

Pitkä työpäivä ja vaativat tehtävät – energiasyöppö vai motivaattori.
Odottavat kotityöt ja perhe – toinen työpäivä vai yhteistä aikaa.
Ystävät ja harrastukset – ai niin vai innostava voimavara.

Olipa elämäntilanteesi ja asenteesi millainen tahansa, haastan sinut miettimään hetken omaa hyvinvointiasi. Miltä sinusta tuntuu? Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita? Onko sinulla aikaa niille? Pystytkö tekemään valintoja arvojesi mukaan? Voitko hyvin?

Tee lista asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä ja joiden haluat olevan kunnossa elämässäsi.

thought-catalog-217861-unsplash

Osa asioista on varmasti hyvin ja tunnet elämäsi niiden suhteen olevan tasapainossa. Iloitse näistä asioista. Juhlista tilannetta, yksin tai kaverin kanssa. Nauti siitä. Kunnossa olevat asiat ovat ehdottomasti ilon aihe. Kirjoita lisäksi itsellesi ylös hyvin olevat asiat ja miksi nämä asiat ovat hyvin. Näin sinulla on valmiina voimavaralista, josta ammentaa tukea huonon päivän sattuessa.

Osa asioista taas todennäköisesti tuntuu siltä, että jotain voisi tehdä toisin. Mieti näitä asioita ja valitse yksi tai kaksi, korkeintaan kolme asiaa, joita haluat muuttaa. Tee jokaiseen näistä asioista pieni muutos ja aseta sekä ajallinen että mitattava tavoite. Voit muuttaa myös hyvin olevia asioita, jos haluat tilanteen muuttuvan vielä paremmaksi.

Seuraa muutosten vaikutusta ja tee tarvittaessa pieniä viilauksia. Malta kuitenkin mielesi ja pidä muutokset pieninä. Älä luovuta. Muutoksen vakiintuminen vie aikaa, jopa kuukausia. Kun saavutat ajallisen tavoitteen, katso miten olet saavuttanut mitattavan tavoitteen. Muista nytkin juhlia onnistumista! Tämän jälkeen tutki listaasi uudestaan, päivitä se tarvittaessa ja valitse uudet muutoksen kohteet. Hyvinvointi paranee pienin askelin

Itse päivitin oman listani syyskuun alkupuolella ja osa siitä on tässä:

  • kirjoittaminen
  • käsityöt
  • juoksu
  • koiran kanssa touhuaminen
  • lapsen kanssa touhuaminen
  • nukkuminen
  • työnhaku

Valitsin näistä muutoksen kohteiksi nukkumisen ja kirjoittamisen.

peter-fogden-778205-unsplash

Nukkumisen osalta tavoitteenani on nostaa vuoden loppuun mennessä yöunen pituus 6 tunnista 7,5 tuntiin. Ensimmäinen välitavoite on lokakuun alussa, 7,5 tuntia unta kolmena yönä viikossa. Toinen välitavoite on marraskuun alussa, 7,5 tuntia unta neljänä yönä viikossa ja niin edelleen.

Toisena tavoitteenani on kirjoittaa 10 minuuttia päivässä. Tässä tavoitteena on heti päästä rytmiin kiinni ja katsoa, mikä vaikutus tällä on vuoden loppuun mennessä.

Omaa muutosta toteuttaessani olen huomannut hyvin konkreettisesti, miksi muutoksia ja tavoitteita kannattaa asettaa vain pari. Muutos yhdellä alueella vaikuttaa toisiin alueisiin. Ja voimavarat riittävät paremmin, kun ne keskittää tietoisesti pariin asiaan.

Esimerkiksi unen lisääminen vaikuttaa iltaisin ja aamuisin käytettävissä olevaan aikaan. Tämä taas saa tekemään muutoksia ja valintoja ajankäytön suhteen. Parhaimmillaan asiat tuntuvat asettuvan tärkeysjärjestykseen itsestään. Vaikka ei tietenkään aina…

Tärkeää on keskittyä valitsemiinsa muutoksiin ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä sivussa tapahtuvat muutokset ovat vain plussaa ja kun on aika katsoa tavoitteet ja päivittää lista, tulokset voivat yllättää. Samalla kun hyvinvointi lisääntyy, kasvaa myös itsetuntemus ja itseluottamus.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on hyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.

 

 

 

 

Itsetuntemuksen merkityksestä työelämässä ja työnhaussa voit lukea lisää:

Intohimoa ei voi löytää, se voi vain löytyä

Matkalla oman intohimon löytymiseen avoin mieli on avainasemassa. Kriittinen ja vastaan hangoitteleva mieli estää näkemästä ovia, joita on avautumassa eteen. Joskus asioiden merkityksen ymmärtää vasta jälkikäteen, kuten kävi omalla kohdalla.

Kirjoitin taannoin siitä, kuinka oma intohimo on hyvä valjastaa työnhakuun kumppaniksi. Monilla työnhakijoilla tuntuu kuitenkin olevan vaikeuksia siinä, etteivät tunnista omaa intohimoaan. Siihen voi olla syynä se, että jää jumiin omiin ajatuksiin.  Tällainen jumittava ajatus on esimerkiksi ”ei minulla ole mitään kutsumusta” tai ”ei intohimo ole minun juttuni”. Joskus kuulen muiden puheista, että intohimon pitäisi olla jotain sellaista, mikä on ollut lapsesta asti. Muuten se ei ole oikea intohimo.

Aivan pienenä lapsena olemme toki aitoja itsejämme – meihin ei ole ohjelmoitu mitään odotuksia ja toiveita siitä, mitä meidän pitäisi olla. On totta, että sieltä löytyy vinkkejä meidän intohimostamme tai kutsumuksestamme, mutta ne voivat olla meiltä piilossa. Usein hienoissa tarinoissa intohimon löytymisestä on maininta siitä, että henkilöllä on ollut lapsena kiinnostus tähän asiaan. Näin ei kuitenkaan kaikilla ole ja se voi johtaa harhaan.

”Vasta työkokemuksen myötä ymmärsin, mihin haluan osaamistani käyttää.”

Oma intohimoni on löytynyt omasta mielestäni aivan sattuman kautta. Eksyin opiskelukaverin innoittamana informaatiotutkimuksen pääsykokeisiin ja opiskelupaikankin sain varasijalta. Opiskellessa sitten innostuin tiedonhallinnasta ja organisaatioista, mutta vasta työkokemuksen myötä ymmärsin, mihin haluan osaamistani käyttää. Toki voi näin jälkikäteen miettiä, että jo lapsuudessa minulla on ollut jotain tiedonhallintaan viittaavia taipumuksia, mutta eivät ne mitenkään selviä olleet.

quote calligraphy under cup of lemon tea

Photo by Studio 7042 on Pexels.com

Myös rajoittunut ajattelu voi olla esteenä intohimon löytymisessä. Voisi kai sanoa, että meillä kaikilla on jotain rajoitteita omassa mielessä. Niistä on hyvä jäädä itselle kiinni – huomata ne hetket, kun rajoitin lyö päälle – ja tulla tietoiseksi omasta ajattelusta. Aina kun huomaat kapinoivasi tai haraat vastaan, pysähdy. Tutkaile tilannetta. Onko asia varmasti niin? Voisiko asiaa miettiä myös toisin?

Intohimon löytämisessä on mielestäni vaikeinta ymmärtää se, että sitä ei voi löytää vaikka se voi löytyä. Haloo Helsinki!n kappaleessa ”Kuussa tuulee” on suurta viisautta: ”Jos lähden rakkautta etsimään, olen varma se ei vastaan tuu. Mut jos lähden vaan elämään niin saatan joskus rakastuu, ja uskon et asiat tapahtuu.” Asia on näin myös intohimon suhteen. Kun lähtee elämään – tekee asioita, jotka jännittää ja ehkä vähän pelottaakin – niin alkaa myös tapahtua. Ehkä eteesi tulee asia joka innostaa sinua niin, että huomaat poskiesi punoittavan ja sykkeesi nousevan.

Kannattaa myös tarkkailla, mistä asiasta innostuu niin paljon, että haluaa kertoa siitä myös muille. Jakaa artikkelin LinkedIn:ssä tai vaahdota kahvipöydässä. Ehkä sieltä jostain löytyy se oma intohimon kohde.

virpi-naukkarinen-e1517165814894

 

Kirjoittaja Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.

Tärkein työelämätaito? Itsetuntemus!

Jari Saarenpää vieraili Piilo-osaajien ja MiB ry.n järjestämillä rekrytointi-ja osaamismarkkinoilla 27.-28.8.2018 Tampereella ja Helsingissä kertomassa itsetuntemuksen merkityksestä työnhaussa ja työelämässä yleensä. Omien luontaisten taipumuksiemme ja motivaatioidemme syntymekanismien tarkastelen kautta pääsemme lähemmäs työelämän kautta saavutettavaa onnellisuutta.

Tekemällä sitä, mikä on meille luontaista, pidämme yllä motivaatiota, joka puolestaan resonoi työssä koetun onnellisuuden kanssa. Miten sitten oivaltaa omat luontaiset taipumuksensa? Tähän Jari Saarenpäällä, jonka omakaan tie luontaisten taipumuksien ja motivaation löytämiseen ei ole ollut suoraviivainen, oli muutamia oivia vinkkejä.

Työhyvinvointikyselyt paljastavat useimmiten saman tuloksen: suurin osa työntekijöistä  viihtyy työssään, mutta samalla ei kuitenkaan anna sille parastaan. Motivaatio puuttuu, mutta miksi? Työn imu on yllättävän vaikeaa toisaalta saavuttaa ja toisaalta ylläpitää. Jari Saarenpää mainitsi motivaatiosyklin olevan noin 10-15 vuotta. Tuona aikana työntekijä kasvaa innostuneesta ja työtehtäviään vasta opettelevasta yksilöstä innostuneeksi ammattilaiseksi ja lopulta vähän vähemmän innostuneeksi, samoja tuttuja juttuja tahkovaksi leipääntymisen tiellä puurtavaksi yksilöksi. Pahimmillaan työntekijä voi tipahtaa työelämämasennuksen suohon, jossa työtehtävät eivät motivoi lainkaan eikä mitään saa myöskään tehtyä. Mikä siis neuvoksi?

achievement action adventure backlit

Photo by Pixabay on Pexels.com

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä. Oman osaamisen takana olevaan minään olisi jokaisen tärkeä tutustua, koska siellä lepää avain omien luontaisten taipumusten ja motivaation tunnistamiseen.

Omaa maailmassa olemista voi tarkastella vaikkapa kolmen minän kautta ja ottaa avuksi mielikuva merellä seilaavasta jäävuoresta. Se, mikä näkyy pinnan päällä, on tosiaan vain jäävuoren huippu eli se miten käyttäydymme eri tilanteissa. Pinnan alta löytyvät kolme minää eli luontaiset taipumuksemme: työminä eli ne roolit ja taidot, jotka omaamme tällä hetkellä työelämässämme ja jotka ovat ideaalisti koko ajan kehittyviä, toiveminä eli arvomaailmamme, ja luontainen minä eli taipumuksemme, asenteemme, uskomuksemme ja näistä kumpuava motivaatio.

Hyvä työkalu omien taipumusten tarkasteluun on esimerkiksi ajattelu- ja päätöksentekotyylitestit kuten Luontaiset Taipumukset -valmennus, joka perustuu Myers-Briggsin persoonallisuustestiin. Testin voi tehdä esimerkiksi tästä linkistä.

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

Systemaattista työnhakua osaamista vahvistaen

Intuitiota kannattaa seurata! Piilo-osaajat livahti elämääni LinkedIn-virtaa seuratessa. Erityisesti Jaana Saramiehen positiiviset postaukset ja kannustavat kommentit eri ihmisille saivat lähettämään hänelle keväällä meiliä. Liittyisinkö mukaan työnhakuyhteisöön? Hetken tuumittuani vastasin ”Kyllä!” Mitä sinä vastaat?

Olen vakituisessa työsuhteessa palkitsevassa työssä, mutta katselen silti myös muita työpaikkoja. Tämä ei varmasti ole mitenkään tavatonta tai yllättävää kenellekään työelämässä olevalle tai sinne pyrkivälle. Tiedossa on, että työpaikat menevät usein työstä toiseen siirtyvälle, mutta yhtä hyvin myös vastavalmistuneille tai kahden työn välissä oleville.

 

Asiantuntijat rohkeasti esiin

Julkinen työnhakukulttuuri on ainakin itselleni vielä uutta ja jännittävää. Työssäkäyvälle se on samalla vapaaehtoistoimintaa, tarvetta kehittyä ammatillisesti ja pitää itsensä ajan tasalla työelämässä. Siihen Piilo-osaajien työnhakuyhteisö tarjoaa oivan tilaisuuden ja tuen.

Henkilöbrändäämisestä on puhuttu kauan, mutta miten me ”tavalliset” asiantuntijat ja osaajat markkinoisimme itseämme sopivalla tavalla? Headhunter Isa Karlsson antaa tähän konkreettisia vinkkejä blogipostauksessaan Astukaahan jo esiin asiantuntijat ja osaajat!.

Voi olla, etten työllisty juuri tällä Piilo-osaajien profiilillani, sillä olen ja osaan muutakin kuin esittelysivuni ja ceeveeni kertovat. Voi olla, että jään myös nykyiseen työhöni, sillä oman osaamisen sekä vaihtoehtoisten urapolkujen pohtiminen on tuonut valtavasti energiaa myös siihen. Aika näyttää, ja tuntuu hyvältä olla avoimien mahdollisuuksien äärellä.

Piilo-osaajien yhteisö auttaa myös omien arvojen ja osaamisen arvioimisessa. Toisinaan hankalimmalta tuntuu nimittäin oman uratavoitteen terävöittäminen – onhan yhteiskunnassa lukuisia merkityksellisiä asioita, joita voin taidoillani edistää. Monta piilo-osaajaa tämä yhteisö on jo auttanut kirkastamaan ja muuttamaankin omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Kaisa Selamo aikoo suunnata kokonaan uusille urille.

ground group growth hands

Photo by Pixabay on Pexels.com

Liity mukaan – ja poistu piilosta!

Piilo-osaajien yhteisö toimii, sillä jo lähes parikymmentä osaajaa on poistunut piilosta, eli työllistynyt hakemaansa työhön. Blogitekstien kirjoittaminen harvakseltaan ja jaettu some-vastuu on kohtuullinen vastine siitä, että saa liittyä mukaan iloisen kannustavaan työnhakuporukkaan. Samalla jokainen osaaja oppii nykypäivänä tarvittavien viestintätyökalujen käyttöä ja sosiaalisen median taitoja. 

Itse olen voinut tarjota taittotaitoni yhteiseen kakkuun työstäessämme Piilo-osaajien uutta visuaalista ilmettä Slack-ohjelman välityksellä. Kuten Hanna Turunen sanoi: ”Virtuaaliyhteistyön onnistumisen edellytykset ovat sitoutuminen tehtävään ja riittävä sekä oikea-aikainen kommunikaatio.”

Verkossa ja yhä enemmän myös livetapaamisissa toimiva yhteisö kannustaa, antaa palautetta ja jakaa vastuuta. Hyvin rakennettu profiilisivun pohja sekä asiantuntevat kommentit omaan esittelytekstiin ja ansioluetteloon tukevat oman unelmatyön kirkastamista ja hakemista. Mitä kaikkea muuta siitä seuraakaan…

Tule mukaan ja ota selvää! 
group hand fist bump

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

12x15cm_profiilikuvaus_Heidi Hölsömäki_08Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankkaa kokemusta viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.