Lifestyle-yrittäjyys ja unelmaelämä

Minkälainen on sinun unelmaelämäsi ja voisiko lifestyle-yrittäjyys tarjota ideoita tai keinoja tähän unelmaelämään pyrkimisessä? Digivallankumous-sivuston ja Campwire-tuotealustan perustaja, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa ja Kemikaalicocktail-blogin pitäjä, toimittaja-kirjailija-kolumnisti Noora Shingler kertoivat omia kokemuksiaan lifestyle-ja hyvinvointiyrittäjyydestä Magnesia-festivaaleilla 3.8.2018 pidetyllä luennolla ”Intohimosta liiketoimintaa – miten menestyt hyvinvointiyrittäjänä?”.
landscape nature africa boy

Photo by Julian Jagtenberg on Pexels.com

Lifestyle-yrittäjyys ei ole vielä kääntynyt suomen kielelle. Ei terminä eikä pitkälle vielä yrittäjyysmuotona, jos sitä muodoksi voi edes kutsua. Lifestyle-yrittäjyyttä ei kuvaa usein tavallisen (lue: ylityöllistetyn) yrittäjän pirtaan lätkäisty luonnehdinta ”elämäntapana yrittäjyys” vaan ennemminkin luonnehdinta ”elämäntyyli +yrittäjyys”. Kuten Petri Hiissa luennolla lifestyle-yrittäjyyttä kuvasi: ensimmäiseksi luodaan se unelmaelämä, jota halutaan elää ja sen jälkeen tämän elämän ympärille rakennetaan sitä tukeva ja sen mahdollistava yrittäjyysmalli.

Lifestyle-yrittäjyyteen liitetään vahvasti paikkariippumaton ja vapaa elämäntyyli. Työn tekemistä varten ei periaatteessa tarvita kuin läppäri ja puhelin ja usein se kiertyy erilaisten digituotteiden ympärille. Yksi lifestyle-yrittäjyyden puolestapuhujista on Tim Ferriss, jonka kirja ”4 tunnin työviikko – unohda yhdeksästä viiteen työelämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi” antaa jo nimessään osviittaa lifestyle-yrittäjyyteen liittyvästä eetoksesta. Lifestyle-yrittäjyys voi helposti näyttäytyä jo valmiiksi hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen downshiftaus-harrastuksena, mutta tarjoaa varteenotettavan pohdinnan paikan kenelle vain. Minkälainen on minun unelmaelämäni ja miten työelämä tähän sopii? Miten voisin muuttaa (työ)elämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Hyvä esimerkki lifestyle-yrittäjästä onkin bloggaaja, joka vähän kuin vahingossa luo harrastuksesta ammatin. Näin kävi myös Noora Shinglerille, joka kertoi kirjoittaneensa blogiaan seitsemän vuotta muiden töidensä ohessa ennen kuin siitä tuli hänen päätulonlähteensä, koska se yksinkertaisesti oli hänelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Hän kannustaakin valitsemaan työn, joka olisi myös rakas harrastus.

Lifestyle-yrittäjyys antaa parhaimmillaan mahdollisuuden olla oman elämänsä herra tai rouva, mutta helppoa tietä se ei kuitenkaan tarjoa. Yrittäjyys, olipa se elämäntyylin ympärille rakennettua tai ei, vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Yksi lifestyle-yrittäjyyden eduista on Petri Hiissan mukaan kuitenkin mahdollisuus vapauttaa aikaa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Petri antoi esimerkiksi joogaohjaajan, joka haluaisi keskittyä yksilöjoogan ohjaukseen, mutta jolle tämä ei ole taloudellista mahdollista. Kyseinen joogaohjaaja voisi käyttää asiantuntemustaan luomalla joogaverkkokurssin, joka toimisi tulonlähteenä ja mahdollistaisi hänelle tuon haaveilemansa yksilöjoogan ohjauksen.

Myös Noora kertoi, että osa hänen projekteistaan ei tuota tuloja ainakaan starttivaiheessa ja juurikin ne tuottavat projektit mahdollistavat nämä haaveprojektit. Toisaalta tuottamattomista projekteista voi kasvaa myöhemmin tulonlähteitä. Noora kannustaakin luottamaan omaan ”mahanpohjatuntumaan” työelämässä. Usein sen työn valitseminen, jota tekisi myös ilmaiseksi, johtaa oikealle tielle ja elämä vie eteenpäin sattumien ja intuition kautta.

Minkälainen on minun unelmaelämäni?

Miten voisin muuttaa työelämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Jos haluat tutustua lifestyle-yrittäjyyteen lisää, Navid Moazzezin sivuilta löytyy inspritaatioksi kattava lista erilaisista kansainvälisistä lifestyle-yrittäjistä.

carefree child childhood countryside

Photo by Pixabay on Pexels.com

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Vinkkejä ajanhallintaan asiantuntijatyössä

Arkipäiväämme on tullut osaksi kiire ja stressi. Meillä on jatkuva tavoitettavuuden harha, koska sähköiset viestintäkanavat ja somen käyttö ovat lisääntyneet. Informaatioähky on lisääntynyt ja olemme koko ajan kiinni tiedossa. Kiristynyt kilpailu, täydellisyyden tavoittelu, työpaikan tai tulojen menettämisen pelko sekä yksityiselämän todellisuuden kohtaamisen pelko aiheuttavat meissä stressiä.

Insinööriliiton uraneuvoja Anu Kaasalainen antaa useita vinkkejä ajanhallintaan asiantuntijatyössä. Ajanhallinnassa ja itsensä johtamisessa puhutaan erikseen yksilön ja työnteon yhteisön haasteista. Itsensä johtaminen on parhaimmillaan kyky ajatella keskittyneesti, kykyä monistaa omaa työpanosta delegoimalla tai hyödyntämällä jo kerran tehtyä sekä kykyä nähdä isot kokonaisuudet pieninä asiakokonaisuuksina.

Hallitse keskeytyksiä ja paranna keskittymistä

Keskeytykset työssä aiheuttavat ajanhallinnan haasteita. Sähköpostista kannattaa muuttaa asetuksia ja laittaa hälytykset pois päältä. Tiedämme myös, ettei somea pitäisi katsoa liian usein, mutta silti teemme niin. Tiedämme siis mitä pitäisi tehdä, mutta emme toimi niin. Muutos toimintaan tapahtuu vasta kun henkilöllä on riittävä kipinä tehdä asioita.

Keskittymisrauhaa voidaan turvata etätyöllä, tilaratkaisuilla ja tarkoituksenmukaisella teknologialla. Harjoittele hallitsemaan keskeytyksiä ja omia reaktioita keskeytyksiin. Ota keskittyminen osaksi arkea ja mieti millä pystyt itse parantamaan keskittymistä. Aseta tavoite, tunnista ärsykkeet, tee tietoinen päätös, etsi mielihyvää keskittymisen tuloksista ja näin muodostuu uusi tapa. Mitkä ovat tietoisia tapoja, joilla sinä ohjaat itseäsi?

Priorisoi ja vaiheista 

Priorisointi on asiantuntijalle paras tapa hallita työkuormaa. Edellytyksenä on, että kokonaiskuvan tulee olla hallussa. Asioita kannattaa pilkkoa ja kiireessä on muistettava asioiden tärkeys eikä pelkkä kiireellisyys. Ota hetkeksi etäisyyttä asioihin ja mieti kokonaisuutta. Pitää osata luopua ja kyseenalaistaa ja luottaa siihen, että delegointi toimii.

Vaiheista ja tarkkaile omaa työtäsi, koska se tekee työn etenemisestä näkyvää ja edistää ajanhallintaa ja ennustettavuutta. Pilko tehtävät pienempiin osiin, merkitse tehtäviä kalenteriin ja varaa aikaa oman työn suunnittelulle. Omaa työtä arvioimalla oppii tunnistamaan omat työtavat ja mahdolliset riskipaikat kun sijoittaa tehtäviä itselle tehokkaisiin ajankohtiin. Aikavarkaiden tunnistaminen on myös tärkeää. Mitkä ovat sinun aikavarkaitasi?

Tiimitason ja yksilötason vinkit ajanhallintaan

Työkalu ajanhallinnan avuksi tiimitasolla on yhteinen Kanban-taulu japanilaisen filosofian mukaan. Tauluun kootaan ajatuksia, jotka on jo tehty, jotka pitäisi tehdä ja asiat joita tehdään. Arkiseen tiedonvälitykseen sopii sähköpostin sijaan Slackbot tai Disboard. Työretriitit sopivat erityisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Työkaluja ajanhallinnan avuksi yksilötasolla ovat Pomodoro-tekniikka, jossa 25 minuuttia työtä ja 5 minuuttia taukoa vuorottelevat. Sammakkotehtävissä tunnistetaan vaikeimmat tehtävät ja tehdään ne ensimmäisenä aamulla. Top 3-tehtävälistoilla listataan edellisenä päivänä tulevat tehtävät. BulletJournal eli muistivihko-kalenterointi-tekniikka, sähköpostiaika tai yksi kalenteri kerrallaan, värejä hyödyntämällä ovat hyviä apuvälineitä. Mikä työkalu sopisi sinulle?

Ajanhallintaa voi myös pelillistää erilaisilla mobiilisovelluksilla. Valmiita pelejä mobiilialustoille ovat esimerkiksi Habitica, Epic Win, LifeRPG, Task Hammer ja Chore Wars. Erilaisia mindfulness sovelluksia on myös tarjolla runsaasti. Mikä sovellus tukisi sinun ajanhallintaasi?

Jokainen voi itse vaikuttaa ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen. Niillä on vaikutusta oman työn kautta tiimiin ja organisaatioon sekä heijastuvat vapaa-ajalle. Keskittymällä ja asettamalla asiat tärkeysjärjestykseen voit saavuttaa itselleen tasapainon ajanhallintaan. Kuinka sinä johdat itseäsi ja omaa ajanhallintaasi?

Meri VuorivirtaMeri Vuorivirta on unelmatyötä tavoitteleva innostuja, insinööri, diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti.

Rakenna silta itsesi, osaamisesi ja haettavan paikan vaatimusten väliin

Miten hyvin tiedostat millä osaamisella onnistut ja menestyt? Sen kiteyttäminen ja näkyväksi tekeminen selkeän kommunikoinnin kautta on taitolaji, jonka voimme oppia. Ethän kulje onnesi ohi työmarkkinoilla vain siksi, ettet ole tässä selvillä vesillä?

Haet uutta työpaikkaa. Hienoa, ajattelet itseäsi, osaamistasi ja mitä vielä haluat tehdä ja missä muualla osaamisestasi voisi olla hyötyä. Olet hakenut joitakin paikkoja vaihtelevalla menestyksellä. Välillä pääset haastatteluun, mutta liiankin usein käy niin, ettei tule kutsua. Onhan niin, että sinulla ainakin osittain on sitä, mitä hakeva yritys vaatii ja toivoo hakijalta. Mietit kuumeisesti, miksi näin käy, kerta toisen jälkeen.

Tässä sinulle vinkkejä ja lainalaisuuksia siitä, mitä itsestä kirjoittaminen tarkoittaa ja mihin sinun, hakemuksen kirjoittajana, tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ja ennen kaikkea, miten löydät omat sanat osaamisesi kommunikoinnille.

# 1 Kirjoittaminen on usein aikaavievää ja haastavaa, ettei suorastaan vaikeaa.

Joka kerta se tarkoittaa, että kirjoitat tekstisi uudestaan ainakin muutamia kertoja. Korjaat, fiilaat ja sävellät. Se on osa kirjoittajan roolia, olkoon sitten kyseessä kaunokirjallisuus tai työhakemuksen väsääminen priimakuntoon. Tässä vaaditaan aikaa, luovuutta sekä rauhallista olotilaa, jotta saisit aikaiseksi sellaisen tekstin, joka puree. Anna tälle niin tärkeälle asialle tarpeeksi aikaa ja näe sen eteen vaivaa. Kiire ei auta pätkääkään.

Clichévaroitus; “go the extra mile.”

# 2 Muista kenelle kirjoitat ja pidä se kirkkaana mielessä koko kirjoittamisen ajan.

Sinä kirjoitat suoraan tuntemattomalle henkilölle, jota et ehkä ole koskaan tavannut. Haluat saada hänen täyden huomionsa, olla varteenotettava ehdokas juuri tähän avoimeen tehtävään ja haluat päästä haastatteluun. Miten silloin toimit, miten valitset kulmat ja sanoitukset väittämille ja ennen kaikkea sen, mikä voisi lukijaa kiinnostaa?  Älä kirjoita itsestäsi tarinaa miettimättä lukijaa, koska se mikä sinusta on tärkeätä voi olla lukijalle pelkkä olankohautus. Aika raadollista, mutta lukija tulkitsee tekstin aina omien arvojensa ja linssien kautta.

Clichévaroitus; “start with the end in mind.”

DSC_6822 edited Jaana
Kuva: Karoliina Nurmi.

# 3 Ota ilmoitus esille ja kynä käteen.

Jos luet ruudulta niin katso, että pääset muokkaamaan maalaamalla tärkeimmät jutut vaikka keltaisella. Ota esiin hakemuksesi ja mielellään CV. Lue hakemus tarkkaan ja pohdi, miten paljon sinä vastaat niihin tarpeisiin, mitä haettava tehtävä pitää sisällään, ettet vaan listaisi onnistumisia ja saavutuksia miettimättä kokonaisuutta sen koommin. Ole tässä sekä utelias että itsekriittinen vaipumatta itsesääliin tai melodraamaan siitä, miten et koskaan saa tätä kuntoon. Kuratoi teksti niin, että se vastaa yrityksen tarpeisiin eikä siihen silloin mahdu koko työhistoria. Tämä on matka, ja sen taitat sana kerralla. Kurkkaa tuonne # 1 missä kerron, että varaa tähän riittävästi aikaa. Yksi A4 on maksimipituus.

Clichévaroitus; “olen parhaimmillani paineen alla.”

# 4 Rakenna silta itsesi, osaamisesi ja haettavan paikan vaatimusten välillä.

Olet aloittamassa kovimman ja antoisamman osan hakemuksen luomisessa, eli pidä kahvipannu kuumana ja juo tarpeeksi vettä työn lomassa. Itsensä johtaminen ja työn rytmittäminen on muuten hyvä idea!

Ota yksi keltaisella maalaamasi asia kerrallaan käsittelyyn. Vaaditaan esimerkiksi b2b myyntikokemusta: silloin kerrot, miten olet tässä työroolissa onnistunut ja annat kuvaavan esimerkin, joka kertoo menestyksestä. Toinen vaatimus voi koskea jotain, mitä olet tehnyt vain vähän. Silloin avaat asian samalla tavalla kuin edellisessä esimerkissä, mutta lisäät siihen, miten esimerkiksi olet hyvä oppija, miten tämä asia kiinnostaa tai muuta korvaavaa. Vaikein juttu on aina se, mistä ei ole lainkaan kokemusta. Pidä mielessä, että me kaikki teemme jotain ensimmäistä kertaa ennen kuin teemme sen uudestaan. Tässä rohkeasti kerrot esimerkiksi, että pidät uusia haasteita elämän suolana, että haluat oppia enemmän ja kehittyä huippuosaajaksi ja ammattilaiseksi myös tässä, ja miten olet muita asioita oppinut ja luonut nykyiselle työnantajalle arvoa näin ja näin.

”Me kaikki teemme jotain ensimmäistä kertaa ennen kuin teemme sen uudestaan.”

Käsittelemällä ilmoituksen jokaista toivetta ja vaatimusta tällä tavalla, aloitat keskustelun lukijan kanssa. Hän tuntee, että tässä on ihminen, joka ymmärtää mitä yrityksessä tarvitaan, jolla on hyvä asenne ja joka haluaa olla mukana luomassa menestystä omalla työpanoksella. Tämä ei ole hetkessä valmis, usko pois, mutta opit matkan varrella ennen kaikkea itsestäsi ja siitä, miten kerrot ja kuvaat itsesi sekä tapaasi toimia. Jos sinulla on tukihenkilö mukana, jonka kanssa sparrata ajatuksia ja testata eri tapoja kirjoittaa niin pääset nopeammin eteenpäin. Ja työnteko on mukavampaa.

DSC_6716 edited JaanaKuva: Karoliina Nurmi.

#5 Pääset asiaan kiinni näin.

Mieti sellaista työtehtävää tai tapahtumaa, jolloin onnistuit. Mitä silloin tapahtui, millä vahvuuksilla ja osaamisella teit sen ja mikä sitten muuttui? Kun kirjoitamme omasta osaamisesta ja onnistumisista, adjektiivit ja kuvaavat lauseet ovat avainasemassa. Ja nyt kurkkaus CV:hen: olethan avannut siihen myös vastuualueet ja saavutukset jokaisen tehtävän alle?

I.S.O. varoitus; älä koskaan pyydä anteeksi tai selittele vähäistä kokemusta, ettet osaa jotain riittävän hyvin tai hallitse juttua lainkaan. Tämä tarkoittaa, että haet rohkeasti niitäkin paikkoja, joista 20 – 30 % jää kokemuksesi tai osaamisesi ulkopuolelle. Sitten mietit etukäteen, miten kompensoit mahdollisia puutteita, kuten avaan kohdissa #4 ja #5.

”Hae rohkeasti niitäkin paikkoja, joista 20 – 30 % jää kokemuksesi tai osaamisesi  ulkopuolelle.”

Onnea matkaan!

 

Yvonne 3.17Yvonne Westerlund on työelämävalmentaja, mentori ja Howtomo-verkoston perustajajäsen. Hän uskoo konkreettisen tekemiseen muutoksessa. Uraklinikan vetäjänä hän auttaa yksilöitä nostamaan osaamisensa näkyviin ja kiteyttämään sen kommunikoinnissa, sekä yrityksiä menestymään ihmisten osaamisen, motivaation ja arvostavan yhteistyön kautta. Lisätietoja Yvonnen FB-sivuilta, Instagram-tililtä sekä Uraklinikan Instagrammista.

Välitilasta tahtotilaan

Välitila kuvaa tilaa ja aikaa, jossa voi hakea suuntaa. Se on siirtymä, matka vanhasta uuteen. Omalla kohdallani viimeisin välitilan kokemus on liittynyt pohdintoihin omasta työurasta ja sen uudesta suunnasta.

Osallistuin helmikuussa MiBin järjestämään After work –tilaisuuteen itsensä johtamisesta. Hanna-Leena Myllärinen on kirjoittanut laajemmin samasta tapahtumasta blogissa Itsensä johtaminen työelämässä. Itselleni tapahtuman suurin kolahdus oli Nina Rinteen keskustelussa esille tuoma välitila. Nina kertoi rohkaisevasti, että välitila antaa mahdollisuuden miettiä tulevaa suuntaa ilman vaatimusta siitä, että pitää olla valmis. Se on siirtymä, joka johtaa usein muutokseen. Termi oli minulle ennestään tuttu, mutta nyt tajusin ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu olla välitilassa. Ja että olen ollut siellä jo pitemmän aikaa. Tästä havahtumisesta alkoi yllättävän nopea siirtymä välitilasta tahtotilaan.

simon-migaj-432653-unsplashOlin palannut töihin vanhempainvapaalta muutamaa kuukautta aikaisemmin. Jo ennen kotiin jäämistäni olin tuntenut, että kaipaan jotain muutosta. Vapaalla en kuitenkaan kokenut valaistumista työelämän suhteen, vaan perhe-elämä pienen ihmeen kanssa vei mennessään. Palasin töihin heti vanhempainvapaakauden päätyttyä mielelläni. Huomasin kuitenkin pian, että arvomaailmani ja suhtautumiseni asioihin olivat muuttuneet.

Herätessäni välitilan kokemukseen huomasin, että olin tiedostamattani tehnyt paljon muutoksen eteen. Välitila oli antanut alitajunnan tehdä työtä ja saanut minut tekemään eteenpäin vieviä ratkaisuja. Olin löytänyt MiBin ja sen kautta Piilo-osaajat. Ja mikä tärkeintä, lähtenyt tähän verkostoon mukaan. Kuitenkin koko ajan taustalla oli ollut tunne siitä, että onko tämä oikein? Saanko haluta muutosta ja uutta suuntaa? Vai pitäisikö vain olla tyytyväinen siihen, mitä on?

Tiedostaessani olevani välitilassa, pystyin vastaamaan itselleni kysymyksiin. Tämä on oikein. Saan haluta muutosta ja uutta. Minun ei tarvitse olla tyytyväinen siihen mitä on. Siirryin ikään kuin hetkessä tahtotilaan. Pohtimisen ja suunnittelun sijaan aloin osallistua. Otin pieniä askeleita, osallistuin keskusteluihin, otin vastuuta ja opettelin uutta.

mohammed-hijas-334501-unsplashOlin Piilo-osaajiin liittyessäni tehnyt aikataulun ja tavoitteet itselleni. Tarkoitukseni oli tehdä ensin pohja kuntoon. Aloittaa toimintaan tutustumisella ja verkostoitumisella. Sen jälkeen keskittyä tuomaan esille osaamistani, sitä mitä minulla on annettavaa. Varsinainen työnhaku minun piti aloittaa vasta joskus myöhemmin. Tahtotilan myötä suunnitelman toteuttaminen nopeutui huomattavasti.

Pohjatyö ei edelleenkään ole valmis, mutta etenee koko ajan. Verkostoissa käydyt keskustelut ja niiden kautta tulleet ajatukset ovat kirkastaneet sitä, mihin uuteen suuntaan haluan uraani viedä. Olen oppinut paljon uutta niin itsestäni kuin työelämästä. Lisäksi olen huomannut entistä vahvemmin, mikä merkitys on sillä että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Verkostossa voi sekä saada että antaa tukea ja apua. Verkostojen merkityksestä työnhaussa on kirjoittanut myös Jaana Saramies, Työnhakuyhteisö on enemmän kuin sparrausryhmä.

Odotan mielenkiinnolla, mihin nyt alkanut huikea matka johtaa.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.

 

 

Itsensä johtaminen työelämässä

Työympäristö muuttuu nopeasti ja työelämä vaatii joustavuutta ja kykyä uudistua jatkuvasti. Kaikille meistä jatkuva uudistuminen ei ole kuitenkaan helppoa, joten itsensä johtamisen taidosta on tullut entistä tärkeämpää myös oman jaksamisen ylläpitämisen kannalta. Itsensä johtaminen herättelee ja luo motivaatiota tärkeisiin asioihin.

Miten itsensä johtaminen sitten auttaa työelämässä? Oman työnsä merkityksen oivaltaminen antaa voimia työssä jaksamiseen. Nina Rinne Sitomosta opasti tamperelaisia MiB-äitejä itsensä johtamisen maailmaan 6.2.2018 olleessa After work tapahtumassa. Tapahtuman aluksi pohdittiin yhdessä mitkä asiat ryhmässä olivat juuri nyt pinnalla. Esiin nousi ajatuksia esimerkiksi työn merkityksestä, työn muutoksesta, oman polun löytämisestä, stressistä, kiireestä, rohkeudesta ja erilaisista mikromuutoksista.

 

IMG_20180206_173024

Nina vetämässä After Work tapahtumaa 6.2.2018

Itsensä johtamisen taustalla on hyvä itsetuntemus ja -luottamus. Itsensä johtamisen peruskysymyksiä ovat esimerkiksi: kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Itsensä johtaminen on siis jatkuva oppimisprosessi, jonka avulla voi tutustua itseensä yhä paremmin ja asettaa tavoitteita ja kehityskohteita. Hetkessä eläminen ja läsnä olevan tietoisuuden kehittäminen on yksi itsensä johtamisen päämäärä.

Kun sisäinen maailma on järjestyksessä on helpompi löytää järjestystä myös ulkoisesta maailmasta. Itsensä johtaminen voi olla esimerkiksi ajatusten havainnointia ja irti päästämistä. Omaa uskomuskenttäänsä kannattaa aina välillä ravistella. Aina ei tarvitse myöskään ratkaista kaikkea, vaan välillä voi olla myös välitilassa ja selvittää mihin on menossa.

Itsensä johtamisen yksi keskeinen tavoite on nimenomaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Voidaan ajatella, että ihminen on kokonaisuus ja elämän hallintaan tarvitaan kaikkien elämän osa-alueiden tasapainoa, niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin ammatillisen puolen, jotta jaksamme uudistua ja kehittyä.

Onnistuneen After Workin tapahtuman jälkeen kotiinviemiseksi jäi ajatuksia esimerkiksi yksittäisten mikromuutosten tekemisestä, vapauttavista valinnoista ja vinkkejä erilaisista harjoituksista. Nina esitteli mm. harjoituksen, jossa tulevaisuutta ja elämää esimerkiksi viiden vuoden päässä voi hahmottaa kolmen eri skenaarion kautta, joissa elämä joko jatkuu ennallaan, kaikki lähtee alta tai kaikki sujuu unelmien mukaisesti. Muuttaisitko tämän seurauksena jotain nykyhetkessä?

On tärkeää, että jokaisella on unelmia ja haaveita, jotka antavat elämälle tarkoituksen. Haaveiden avulla taas voi asettaa päämääriä ja tavoitteita.

Vinkkejä voi katsoa myös näistä Piilo-osaajien blogissa aikaisemmin ilmestyneistä kirjoituksista tietoisuustaidoista ja NLP:stä työelämässä.

 

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.