Innostu muiden innostumisesta!

Myötäinto on toisen iloon ja innostukseen vastaamista – innostuksen jakamista esimerkiksi työyhteisössä. Toisen ilossa ja innostumisessa mukana eläminen on erittäin tärkeää työelämässä ja voi lisätä myös työniloa. Työyhteisön merkitys hyvinvoinnille on suuri ja myötäinto löytyykin hyvinvoivien yhteisöjen voimavarojen ytimestä. Myötäintoa löytyy erityisen paljon Piilo-osaajien yhteisöllisestä työnhausta, jossa innostutaan muiden innostumisesta!

Toimiva työyhteisö on yleensä ihmisille  positiivinen sosiaalisen pääoman lähde mutta työtä hakeva henkilö voi löytää vastaavanlaisen tuen esimerkiksi yhteisöllisen työnhaun verkostosta. Piilo-osaajien verkostossa on luottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sparraustukea ja vastavuoroisuutta. Jaetut tavoitteet ja arkiset myötätunnon osoitukset saavat myös myötäinnon kuplimaan! Toisen onnistumisesta iloitseminen ja tunnuksen antaminen ja kehuminen on juurikin myötäintoa. Muiden menestyminen voi siivittää myös minut onnistumiseen! Rohkeita esimerkkejä seuraamalla on helpompi uskoa oman yksilöllisen urapolun löytymiseen.

Läheisen ihmisen iloissa ja suruissa elää herkemmin mukana. Myötäinnon tulee kuitenkin olla aitoa sillä teeskentely vain syö voimavaroja ja tuottaa kaikille pettymyksen. Aina toisen menestymisestä iloitseminen ei ole välttämättä helppoa, mutta jonkun muun onnistuminen ei ole pois minulta! Maailmassa ei ole vain tiettyä rajattua määrää onnistumisia vaan haluan uskoa, että kaikki voivat löytää unelmiensa työn. Oman onnistumisen kohdalla tuntuu myös hyvältä tietää, että joku aidosti iloitsee puolestani ja kanssani.

Myötätunto ja myötäinto ovat toisen tunteissa mukana elämistä. Myötätuntoisuus työelämässä ei ole kevyttä höttöä vaan tulevaisuuden työelämän menestymistekijä, josta on esimerkiksi julkaistu tänä vuonna kirja Myötätunnon mullistava voima. Monien tutkimusten mukaan sosiaalisella pääomalla on vaikutusta myös terveyteen ja työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma (kuten luottamus ja yhteistyötä edistävät verkostot) todistetusti myös edistää terveyttä. Ei siis ole yhdentekevää innostaako työ ja jaksanko itse innostua muiden onnistumisista.

Myötäinto ja innostus voivat uudistaa laajemminkin työelämää ja esimerkiksi johtamista. Ainakin minä haluan olla osa innostuvaa työyhteisöä, jossa muut iloitsevat onnistumisestani. Muuttuvassa ja monimutkaisessa työelämässä tarvitaan innostumista ja erityisesti innostuksen johtamista.  

Yhteisöllinen työnhaku ja tästä verkostosta saatu tuki eivät pelkästään lisää työnhaun onnistumista ja myötäinnon kokemuksia vaan myös sosiaalista pääomaa ja terveyttä! Toisten innostumisesta kannattaa todellakin innostua.

Linkkejä:

Myötäintoa johtamiseen seminaari 9.9.2016
www.leadingpassion.fi

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Resilienssi työnhaussa – joustava työnhakija keskittyy mahdollisuuksiin

Miksi jotkut henkilöt tai työyhteisöt näyttävät selviävän helposti odottamattomista haasteista ja jopa kehittävän toimintaansa samalla? Kannattaa tutustua resilienssin eli palautumiskyvyn käsitteeseen. Työnhaussa on paljon mahdollisuuksia mutta myös epävarmuutta ja joskus jopa pettymyksiä, joten siinä tarvitaan joustavuutta ja sinnikkyyttä.

Resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kykyä kohdata haasteita, pettymyksiä ja palautua niistä. Resilienssiin liitetään yleensä määreet joustavuus, kimmoisuus, muutosjoustavuus ja palautumiskyky. Sinnikkyyttä ja palautumiskykyä voi vahvistaa ylläpitämällä myönteisen elämänasenteen.  Lisää resilienssistä voi lukea esimerkiksi TTL:n sivuilta tai täältä.

Resilientti henkilö on sinnikäs ja hän pystyy ylläpitämään myönteisen elämänasenteen vastoinkäymisistä huolimatta. Resilientti henkilö pystyy näkemään tilanteen positiiviset puolet ja osaa myös suhteuttaa asiat ja vastoinkäymiset oikeaan mittakaavaan. On tärkeää nähdä itsensä onnistujana ja luoda tilanteita, joissa saa onnistumisen kokemuksia.

Kun vuosia sitten törmäsin ensimmäisen kerran resilienssin käsitteeseen, niin ihmettelin ensin voiko tälläinen asia olla edes tärkeä. Mutta sitten tajusin, että resilienssi vaikuttaa hyvin moneen asiaan ja päätin aktiivisesti kehittää omaa joustavuuttani ja kykyä ponnahtaa takaisin pienistä tai suurista vastoinkäymisistä. Ihaillen seuraan ratkaisukeskeisiä ja tarmokkaita ihmisiä ja työyhteisöjä, jotka kaikissa tilanteissa pitävät myös toiminnan kehittämisen mielessä.

Miksi resilienssillä sitten on merkitystä työnhaussa? Eikös työnhaussa ole kyse taidoista, tiedoista ja kontakteista? Työnhaku nimenomaan on muutosta, haasteita, epävarmuutta ja loputtomia mahdollisuuksia. Työnhaussa etsitään parhaiten omiin kykyihin sopivaa työpaikkaa lukuisten vaihtoehtojen joukosta. Mutta aina rekrytointiprosessit eivät suju kuten olettaisi, haettava tehtävän profiili voi vaikka muuttua kesken kaiken tai yritys ei pidä tärkeänä informoida hakijoita esim. haun eri vaiheista tai edes rekrypäätöksestä. Sopivaa tilaisuutta voi joutua etsimään ja miettimään omaakin osaamista uudella tavalla.

air-84665_1920

Pettymykset voivat lannistaa ja saada varovaiseksi. Kaikkiin tilanteisiin ei voi varautua ennakolta joten on hyvä kehittää omaa joustavuuttaan ja palautumiskykyään. Hyvä itsetunto ja resilienssi kulkevat käsi kädessä. Resilienssi kertoo hyvästä itsetunnosta, itsetuntemuksesta, joustavuudesta ja kyvystä selviytyä. Resilientti henkilö kykenee jatkamaan eteenpäin ja kohtaamaan uusia haasteita ja luottamaan siihen, että elämä kantaa vaikeuksista huolimatta.

Olen työskennellyt useita vuosia työkykyyn liittyvien asioiden parissa ja siinä  työssä olen konkreettisesti huomannut, että ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja sietää pettymyksiä työelämässä tai reagoida esim. vakavaan sairastumiseen. Jotkut käsittelevät tilanteen hyvin ratkaisukeskeisesti, ottavat esim. ammattiapua vastaan ja suuntaavat hyvin pian ajatuksensa  elämässä eteenpäin. Toiset taas jäävät junnaamaan enemmän paikoilleen ja pahimmillaan tilanne aiheuttaa katkeruuden tunnetta.

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan resilienssiä ja työyhteisöissä pitää yhdessä keskustella esimerkiksi miten selvitään työn ongelmatilanteista. Työyhteisön toimintatavat vaikuttavat voimakkaasi myös yksilön tapaan käsitellä asioita. Käytännön työelämässä resilienssi tarkoittaa sitä, että työyhteisö pystyy palautumaan toimintakykyiseksi häiriötilanteen tai odottamattoman kriisin jälkeen. Resilienssin kehittäminen helpottaa sopeutumista työelämän muutostilanteisiin.

Eteenpäinkatsova ja aktiivisesti kehittyvä työyhteisö myös lisää työssä jaksamista, koska ongelmatilanteita voidaan lähestyä ongelmanratkaisun kautta kehittämisnäkökulma mielessä. Työyhteisö voi kehittää  toimintaansa ja seuraavalla kerralla odottamaton kriisitilanne ei enää sekoitakaan pakkaa. Sellaisessa työyhteisössä haluan olla mukana!

Resiliessiä voi ja kannattaa opetella! Kaikki lähtee itsetuntemuksesta ja terve itsetunto auttaa ponnahtamaan takaisin. Olen tehnyt tietoisen päätöksen yrittää kehittää omaa palautumiskykyäni ja haastaa itseni kohtaamaan uutta. Välillä toki märehdin menneitä mutta hyvin pian suuntaan energiani tulevaisuuteen. Joten rohkeasti kohti uusia haasteita ja kokeilemaan tapoja tehdä asioita. Kannattaa pitää mieli suunnattuna eteenpäin ja myös haastaa itseään rohkeasti kohtaamaan uutta. Mauno Koivistoa lainatakseni ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Työhyvinvointi ei ole hokkuspokkustemppuja

Raahaudutko töihin väkisin vai avaatko työpaikan oven mielelläsi? Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta puhutaan syystä paljon. Hyvinvointi työssä koskettaa ihan kaikkia työelämässä olevia. Työhyvinvoinnilla on merkitystä henkilöstön pysyvyyteen, sairauspoissaoloihin ja esimerkiksi tuottavuuteen.

Hyvinvoiva työntekijä on todennäköisemmin sitoutunut ja motivoitunut osa työyhteisöä. Työhyvinvointi on harvoin työnantajille yhdentekevää, mutta eri työpaikoissa painotetaan erilaisia asioita. Miten löytää unelmatyöpaikka, joka lisäisi hyvinvointia omaan arkeen? Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa esimerkiksi perehtyä siihen ovatko itselle tärkeät asiat tärkeitä myös mahdollisessa uudessa työpaikassa.

Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa esimerkiksi perehtyä siihen ovatko itselle tärkeät asiat tärkeitä myös mahdollisessa uudessa työpaikassa.

Työhyvinvoinnin katsotaan yleensä tarkoittavan:

  • turvallista ja terveellistä työtä
  • hyvää esimiestyötä
  • työ tukee muuta hyvinvointia ja jaksamista
  • työ ylläpitää tehokkaasti työ- ja toimintakykyä

hands-2667461_1920_1024

Hyvinvointi työssä käytännön tasolla tarkoittaa vähän erilaisia asioita jokaiselle meistä. Kannattaa miettiä esimerkiksi millainen johtaminen saisi viihtymään ja olemaan tuottava osa työyhteisöä. Vaihtuvissa elämäntilanteissa työaikajoustot, sopiva työmatka, etätyömahdollisuus, erilaiset työsuhde-edut kuten kattava työterveyshuolto tai  esimerkiksi valmennus tai kuntoutus voivat olla tärkeitä keinoja lisätä hyvinvointia työssä.

Kannattaa esimerkiksi tehdä  Aarrekartta unelmatyöstään ja millaisia asioita unelmaduuni voisi sisältää. Uskon, että sopivan työpaikan löytyminen lisää hyvinvointia myös muussa elämässä. Itselleni esimerkiksi hyvä ja toimiva työyhteisö tarkoittaa avointa esimiestyötä ja johtamista. Lisäksi arvostan organisaation yhteiskuntavastuullisuutta. Haluan sitoutua hyvin toimivaan yhteisöön ja tehdä työtä omia vahvuuksiani hyödyntäen.

Miksi työhyvinvoinnilla sitten ylipäänsä on väliä? Eikö riitä, että menemme aamuisin töihin ja sinnittelemme työssä ja muussa elämässä? Oma ehkä idealistinen ajatus ja toiveeni on se, että työ toisi elämään mielekkyyttä ja lisäarvoa. Jotkut puhuavat myös pelkästä hyvinvoinnista, koska työelämä ei ole oma erillinen saarekkeensa ihmisten elämässä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työpaikan arjen ja vuorovaikutuksen pitää olla toimivaa. Jos työyhteisössä ei voida tai haluta sitoutua työpaikkaan, niin tuskin työtkään sujuvat kovin hyvin. Sitoutumattomuus varmasti haittaa työn sujuvuutta.

Työpahoinvointi taas tarkoittaa pahimmillaan toimimattomia työyhteisöjä, runsaita sairauslomia tai jopa työkyvyttömyyseläkkeitä. Työpahoinvointi on yleensä näkyvää ja silloin asiat ovat olleen huonolla tolalla jo pitkään. Tuskin kukaan haluaa olla osa toimimatonta työyhteisöä. Työhyvinvointi ei ole kuitenkaan hokkuspokkustemppuja tai pikatempauksia, vaan pitkäjänteistäja yhteistä työtä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yksittäiset tempaukset harvoin luovat pysyviä tuloksia. Työnantajalla, työntekijöillä ja esimerkiksi työterveyshuollolla on kaikilla roolinsa. Jokaisella meistä on vastuu esimerkiksi oman työkykynsä ylläpitämisestä.

Työ on iso osa elämää ja sen pitäisi tukea hyvinvointia eikä syödä turhaa energiaa. Jokaisen kannattaa rohkeasti miettiä millaisessa työpaikassa on helppo olla osa toimivaa ja tuottavaa työyhteisöä.

selfp Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Tuunaa työhösi lisää mielekkyyttä!

Työ ja työntekemisen tavat muuttuvat koko ajan muun maailman mukana. Tehtävänkuva muuttuu joskus nopeastikin,  vaikka nimike pysyisi samana vuosikaudet. Työn imu saattaa hukkua muutosten keskellä ja tunne työn mielekkyydestä hiipua. Parhaimmillaan tuunaaminen lisää voimavaroja työhön ja myös muuhun arkeen.

Työn pitäisi olla mielekästä ja tekijällä tunne työn hallinnasta ja  siitä, että saa käyttää työssä omia vahvuuksiaan. Ei kannata olla passiivinen oman työnsä suhteen ja vain odottaa ulkopuolelta tulevia muutoksia.  Kaikki vastuu työn kehittämisestä ei olekaan työnantajalla tai esimiehellä, vaan jokainen meistä voi ottaa aktiivisemman kehittäjän roolin!  Työn tuunaaminen on aktiivisen roolin ottamista ja oman työn muokkaamista ja kehittämistä itselle mielekkäämmäksi.

Työn sisältöä ei useinkaan voi kokonaan itse päättää, mutta ainakin osia siitä yleensä voi itse järjestellä. Oman työn mielekkyyden lisääminen auttaa jokaista voimaan paremmin työssä. Joskus esimerkiksi tehtävänkuvan muuttuminen voi saada aikaan voimattomuuden tai  jopa lamaannuksen tunteita, jos vaikka  mieluisimmat työtehtävät muuttuvat.  Mikä lisäisi hallinnan tunnettani ja saisi työn tuntumaan omalta? Millaiset organisaation käytännöt lisäisivät työn mielekkyyttä?  Tuunaamisella ei voi kuitenkaan ratkaista työyhteisöjen laajempia ongelmia, joiden muuttamiseen tarvittaisiin koko organisaation käytäntöjen muutosta. Jokainen voi kuitenkin olla mukana käytäntöjen kehittämisessä omalta osaltaan.  Yllättävän pienilläkin muutoksilla voi saada takaisin mielekkyyden ja hallinnan tunnetta työssä.

Jokainen voi jäsentää työnsä uudelle tavalla ja etsiä uusia näkökulmia saada työstä mielekästä. Pääasia on olla aktiivinen ja olla mukana kehittämässä ja jäsentämässä omaa työtään, omaa rooliaan työyhteisössä ja mihin suuntaan haluaisi työn kehittyvän. Työn tuunaaminen parhaimmillaan lisää myös työn imua, eli innostusta ja ylpeyttä työstä. Itselläni on vankka kokemus siitä, että tuunaamalla työtä omat vahvuudet huomioiden, niin työ myös sujuu paremmin ja tuntuu aidosti mielekkäältä.

pyörä

Joskus tarvetta työn tuunaamiselle tulee esim. sairausloman tai osatyökykyisyyden takia, jolloin tarve työn muutoksille on ilmiselvä. Silloinkaan ei kannata vain odottaa esimiehen tai työterveyshuollon ehdotuksia, vaan itse miettiä keinoja jatkaa työskentelyä. Mutta moni meistä hyötyisi myös ihan tavallisessa työarjessa aktiivisemmasta roolista ja asenteesta oman työn kehittämisessä. Kannattaa lähteä mukaan kehitysprojekteihin tai työkiertoon, parantaa työpaikan vuorovaikutusta tai etsiä erilaisia näkökulmia tehdä työstä oman näköistään.

Omaa työtä kannattaa aktiivisest hallita ja kehittää!

selfp

Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.