Itsensä johtaminen työelämässä

Työympäristö muuttuu nopeasti ja työelämä vaatii joustavuutta ja kykyä uudistua jatkuvasti. Kaikille meistä jatkuva uudistuminen ei ole kuitenkaan helppoa, joten itsensä johtamisen taidosta on tullut entistä tärkeämpää myös oman jaksamisen ylläpitämisen kannalta. Itsensä johtaminen herättelee ja luo motivaatiota tärkeisiin asioihin.

Miten itsensä johtaminen sitten auttaa työelämässä? Oman työnsä merkityksen oivaltaminen antaa voimia työssä jaksamiseen. Nina Rinne Sitomosta opasti tamperelaisia MiB-äitejä itsensä johtamisen maailmaan 6.2.2018 olleessa After work tapahtumassa. Tapahtuman aluksi pohdittiin yhdessä mitkä asiat ryhmässä olivat juuri nyt pinnalla. Esiin nousi ajatuksia esimerkiksi työn merkityksestä, työn muutoksesta, oman polun löytämisestä, stressistä, kiireestä, rohkeudesta ja erilaisista mikromuutoksista.

 

IMG_20180206_173024

Nina vetämässä After Work tapahtumaa 6.2.2018

Itsensä johtamisen taustalla on hyvä itsetuntemus ja -luottamus. Itsensä johtamisen peruskysymyksiä ovat esimerkiksi: kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Itsensä johtaminen on siis jatkuva oppimisprosessi, jonka avulla voi tutustua itseensä yhä paremmin ja asettaa tavoitteita ja kehityskohteita. Hetkessä eläminen ja läsnä olevan tietoisuuden kehittäminen on yksi itsensä johtamisen päämäärä.

Kun sisäinen maailma on järjestyksessä on helpompi löytää järjestystä myös ulkoisesta maailmasta. Itsensä johtaminen voi olla esimerkiksi ajatusten havainnointia ja irti päästämistä. Omaa uskomuskenttäänsä kannattaa aina välillä ravistella. Aina ei tarvitse myöskään ratkaista kaikkea, vaan välillä voi olla myös välitilassa ja selvittää mihin on menossa.

Itsensä johtamisen yksi keskeinen tavoite on nimenomaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Voidaan ajatella, että ihminen on kokonaisuus ja elämän hallintaan tarvitaan kaikkien elämän osa-alueiden tasapainoa, niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin ammatillisen puolen, jotta jaksamme uudistua ja kehittyä.

Onnistuneen After Workin tapahtuman jälkeen kotiinviemiseksi jäi ajatuksia esimerkiksi yksittäisten mikromuutosten tekemisestä, vapauttavista valinnoista ja vinkkejä erilaisista harjoituksista. Nina esitteli mm. harjoituksen, jossa tulevaisuutta ja elämää esimerkiksi viiden vuoden päässä voi hahmottaa kolmen eri skenaarion kautta, joissa elämä joko jatkuu ennallaan, kaikki lähtee alta tai kaikki sujuu unelmien mukaisesti. Muuttaisitko tämän seurauksena jotain nykyhetkessä?

On tärkeää, että jokaisella on unelmia ja haaveita, jotka antavat elämälle tarkoituksen. Haaveiden avulla taas voi asettaa päämääriä ja tavoitteita.

Vinkkejä voi katsoa myös näistä Piilo-osaajien blogissa aikaisemmin ilmestyneistä kirjoituksista tietoisuustaidoista ja NLP:stä työelämässä.

 

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Hyvillä tunnetaidoilla menestykseen

Onko joskus tuntunut siltä, ettei keskustelu onnistu millään työkaverin kanssa tai on vaikeaa tuntea olevansa osa työporukkaa? Myös työelämässä on tärkeää tulla kuulluksi ja itse aidosti kuunnella muita, joten kannattaa kehittää omia tunnetaitojaan ja aitoa kuuntelutaitoa. Hyvät kuuntelu- ja tunnetaidot voivat olla avain tulevaisuuden työelämässä menestymiseen!

Tunnetaidot ja kuuntelu voivat kuulostaa enemmän siviilielämän asioilta, mutta myös työelämässä ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja olisi tärkeää myös aidosti ymmärtää mitä muut haluavat kertoa. Hyvin toimivasta työyhteisöstä saa voimia ja ainakin itseäni kiehtoo ajatus hyvien tunnetaitojen soveltamisesta myös työelämään.

Työelämä tuskin muuttuu tulevaisuudessa ainakaan yksinkertaisemmaksi ja töissä ollaan tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa usein monimutkaisissa ympäristöissä. Huono yhteishenki ja tunneilmasto saattaa aiheuttaa töissä kaikenlaista huonoa käytöstä ja väärinkäsityksiä. Töissä on helpompi viihtyä, jos siellä kokee myönteisiä tunteita ja esimerkiksi arvostusta. Hyvä itsetuntemus voi auttaa löytämään toimivia tapoja toimia yhdessä.

approval-15914_1920

Psykologi Jarkko Rantanen vinkkaa Helsingin Sanomien jutussa kiinnittämään huomiota erityisesti kiitollisuuden tunteeseen ja sen näyttämiseen. Töissä on nyt entistä tärkeämpää se miltä työ tuntuu ja mikä työn merkitys on. Hyvä tunneilmasto sallii monipuolisuuden ja on organisaatiolle keskeinen menestystekijä. Hyvässä tunneilmastossa myös pystytään innostumaan yhdessä. Työpaikan tunneilmastoa voi johtaa ja saada hyötykäyttöön työpaikan tunne-energian ja vaikuttaa sitä kautta myös taloudelliseen menestykseen. Ehkäpä tulevaisuuden työpaikoissa hyvää johtamista on myös tietoinen fiiliksen johtaminen.

Myös työpaikan sisäisellä kommunikaatiolla on merkitystä. Aidolla kuuntelulla voisi ehkä estää kalliita virheitä työelämässä. Kaikki ovat varmasti ainakin kuulleet pieleen menneistä projekteista, joissa tilaaja ja palveluntarjoaja eivät ole missään vaiheessa ymmärtäneet toisiaan ja lopputulos on kallis ja katkera sotku. Joskus omat ennakko-asenteet  tai kiire päästä kertomaan oma näkemys voivat haitata kuuntelua. Kommunikaatio muuttuu välillä kiireessä tai paineen alla yksinpuheluksi eikä todellista keskustelua synny.

Kannattaa rohkeasti ottaa tunteet mukaan myös töihin ja opetella lisää tunnetaitoja! Kuka tahansa voi parantaa tunnetaitojaan ja oheisesta linkistä löytyy helppoja harjoituksia, joilla voi treenata tunnetaitojaan. Omaa kuuntelutaitoaan voi ja kannattaa yrittää kehittää. Hyvällä kuuntelutaidolla voi jopa paikata omaa osaamistaan ja pärjätä vaikeissakin tilanteissa – ainakin hyvä kuuntelutaito jättää vastapuolelle hyvän fiiliksen yhteistyöstä.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

 

 

Innostu muiden innostumisesta!

Myötäinto on toisen iloon ja innostukseen vastaamista – innostuksen jakamista esimerkiksi työyhteisössä. Toisen ilossa ja innostumisessa mukana eläminen on erittäin tärkeää työelämässä ja voi lisätä myös työniloa. Työyhteisön merkitys hyvinvoinnille on suuri ja myötäinto löytyykin hyvinvoivien yhteisöjen voimavarojen ytimestä. Myötäintoa löytyy erityisen paljon Piilo-osaajien yhteisöllisestä työnhausta, jossa innostutaan muiden innostumisesta!

Toimiva työyhteisö on yleensä ihmisille  positiivinen sosiaalisen pääoman lähde mutta työtä hakeva henkilö voi löytää vastaavanlaisen tuen esimerkiksi yhteisöllisen työnhaun verkostosta. Piilo-osaajien verkostossa on luottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sparraustukea ja vastavuoroisuutta. Jaetut tavoitteet ja arkiset myötätunnon osoitukset saavat myös myötäinnon kuplimaan! Toisen onnistumisesta iloitseminen ja tunnuksen antaminen ja kehuminen on juurikin myötäintoa. Muiden menestyminen voi siivittää myös minut onnistumiseen! Rohkeita esimerkkejä seuraamalla on helpompi uskoa oman yksilöllisen urapolun löytymiseen.

Läheisen ihmisen iloissa ja suruissa elää herkemmin mukana. Myötäinnon tulee kuitenkin olla aitoa sillä teeskentely vain syö voimavaroja ja tuottaa kaikille pettymyksen. Aina toisen menestymisestä iloitseminen ei ole välttämättä helppoa, mutta jonkun muun onnistuminen ei ole pois minulta! Maailmassa ei ole vain tiettyä rajattua määrää onnistumisia vaan haluan uskoa, että kaikki voivat löytää unelmiensa työn. Oman onnistumisen kohdalla tuntuu myös hyvältä tietää, että joku aidosti iloitsee puolestani ja kanssani.

Myötätunto ja myötäinto ovat toisen tunteissa mukana elämistä. Myötätuntoisuus työelämässä ei ole kevyttä höttöä vaan tulevaisuuden työelämän menestymistekijä, josta on esimerkiksi julkaistu tänä vuonna kirja Myötätunnon mullistava voima. Monien tutkimusten mukaan sosiaalisella pääomalla on vaikutusta myös terveyteen ja työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma (kuten luottamus ja yhteistyötä edistävät verkostot) todistetusti myös edistää terveyttä. Ei siis ole yhdentekevää innostaako työ ja jaksanko itse innostua muiden onnistumisista.

Myötäinto ja innostus voivat uudistaa laajemminkin työelämää ja esimerkiksi johtamista. Ainakin minä haluan olla osa innostuvaa työyhteisöä, jossa muut iloitsevat onnistumisestani. Muuttuvassa ja monimutkaisessa työelämässä tarvitaan innostumista ja erityisesti innostuksen johtamista.  

Yhteisöllinen työnhaku ja tästä verkostosta saatu tuki eivät pelkästään lisää työnhaun onnistumista ja myötäinnon kokemuksia vaan myös sosiaalista pääomaa ja terveyttä! Toisten innostumisesta kannattaa todellakin innostua.

Linkkejä:

Myötäintoa johtamiseen seminaari 9.9.2016
www.leadingpassion.fi

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Resilienssi työnhaussa – joustava työnhakija keskittyy mahdollisuuksiin

Miksi jotkut henkilöt tai työyhteisöt näyttävät selviävän helposti odottamattomista haasteista ja jopa kehittävän toimintaansa samalla? Kannattaa tutustua resilienssin eli palautumiskyvyn käsitteeseen. Työnhaussa on paljon mahdollisuuksia mutta myös epävarmuutta ja joskus jopa pettymyksiä, joten siinä tarvitaan joustavuutta ja sinnikkyyttä.

Resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kykyä kohdata haasteita, pettymyksiä ja palautua niistä. Resilienssiin liitetään yleensä määreet joustavuus, kimmoisuus, muutosjoustavuus ja palautumiskyky. Sinnikkyyttä ja palautumiskykyä voi vahvistaa ylläpitämällä myönteisen elämänasenteen.  Lisää resilienssistä voi lukea esimerkiksi TTL:n sivuilta tai täältä.

Resilientti henkilö on sinnikäs ja hän pystyy ylläpitämään myönteisen elämänasenteen vastoinkäymisistä huolimatta. Resilientti henkilö pystyy näkemään tilanteen positiiviset puolet ja osaa myös suhteuttaa asiat ja vastoinkäymiset oikeaan mittakaavaan. On tärkeää nähdä itsensä onnistujana ja luoda tilanteita, joissa saa onnistumisen kokemuksia.

Kun vuosia sitten törmäsin ensimmäisen kerran resilienssin käsitteeseen, niin ihmettelin ensin voiko tälläinen asia olla edes tärkeä. Mutta sitten tajusin, että resilienssi vaikuttaa hyvin moneen asiaan ja päätin aktiivisesti kehittää omaa joustavuuttani ja kykyä ponnahtaa takaisin pienistä tai suurista vastoinkäymisistä. Ihaillen seuraan ratkaisukeskeisiä ja tarmokkaita ihmisiä ja työyhteisöjä, jotka kaikissa tilanteissa pitävät myös toiminnan kehittämisen mielessä.

Miksi resilienssillä sitten on merkitystä työnhaussa? Eikös työnhaussa ole kyse taidoista, tiedoista ja kontakteista? Työnhaku nimenomaan on muutosta, haasteita, epävarmuutta ja loputtomia mahdollisuuksia. Työnhaussa etsitään parhaiten omiin kykyihin sopivaa työpaikkaa lukuisten vaihtoehtojen joukosta. Mutta aina rekrytointiprosessit eivät suju kuten olettaisi, haettava tehtävän profiili voi vaikka muuttua kesken kaiken tai yritys ei pidä tärkeänä informoida hakijoita esim. haun eri vaiheista tai edes rekrypäätöksestä. Sopivaa tilaisuutta voi joutua etsimään ja miettimään omaakin osaamista uudella tavalla.

air-84665_1920

Pettymykset voivat lannistaa ja saada varovaiseksi. Kaikkiin tilanteisiin ei voi varautua ennakolta joten on hyvä kehittää omaa joustavuuttaan ja palautumiskykyään. Hyvä itsetunto ja resilienssi kulkevat käsi kädessä. Resilienssi kertoo hyvästä itsetunnosta, itsetuntemuksesta, joustavuudesta ja kyvystä selviytyä. Resilientti henkilö kykenee jatkamaan eteenpäin ja kohtaamaan uusia haasteita ja luottamaan siihen, että elämä kantaa vaikeuksista huolimatta.

Olen työskennellyt useita vuosia työkykyyn liittyvien asioiden parissa ja siinä  työssä olen konkreettisesti huomannut, että ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja sietää pettymyksiä työelämässä tai reagoida esim. vakavaan sairastumiseen. Jotkut käsittelevät tilanteen hyvin ratkaisukeskeisesti, ottavat esim. ammattiapua vastaan ja suuntaavat hyvin pian ajatuksensa  elämässä eteenpäin. Toiset taas jäävät junnaamaan enemmän paikoilleen ja pahimmillaan tilanne aiheuttaa katkeruuden tunnetta.

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan resilienssiä ja työyhteisöissä pitää yhdessä keskustella esimerkiksi miten selvitään työn ongelmatilanteista. Työyhteisön toimintatavat vaikuttavat voimakkaasi myös yksilön tapaan käsitellä asioita. Käytännön työelämässä resilienssi tarkoittaa sitä, että työyhteisö pystyy palautumaan toimintakykyiseksi häiriötilanteen tai odottamattoman kriisin jälkeen. Resilienssin kehittäminen helpottaa sopeutumista työelämän muutostilanteisiin.

Eteenpäinkatsova ja aktiivisesti kehittyvä työyhteisö myös lisää työssä jaksamista, koska ongelmatilanteita voidaan lähestyä ongelmanratkaisun kautta kehittämisnäkökulma mielessä. Työyhteisö voi kehittää  toimintaansa ja seuraavalla kerralla odottamaton kriisitilanne ei enää sekoitakaan pakkaa. Sellaisessa työyhteisössä haluan olla mukana!

Resiliessiä voi ja kannattaa opetella! Kaikki lähtee itsetuntemuksesta ja terve itsetunto auttaa ponnahtamaan takaisin. Olen tehnyt tietoisen päätöksen yrittää kehittää omaa palautumiskykyäni ja haastaa itseni kohtaamaan uutta. Välillä toki märehdin menneitä mutta hyvin pian suuntaan energiani tulevaisuuteen. Joten rohkeasti kohti uusia haasteita ja kokeilemaan tapoja tehdä asioita. Kannattaa pitää mieli suunnattuna eteenpäin ja myös haastaa itseään rohkeasti kohtaamaan uutta. Mauno Koivistoa lainatakseni ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.