Osaaja pois piilosta – Eva-Marian tarina

Eva-Maria oppi matkallaan Piilo-osaajien kanssa kasan uusia taitoja, sai kiinni innostuksesta, kirkasti oman tavoitteensa ja löysi verkoston avulla uuden työn. Piilo-osaajissa onnistutaan yhdessä! Muihin onnistumistarinoihin voit tutustua täällä.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen aktiivisesti mukana Mothers in Business MiB ry:ssä ja siellä kohtaamani upeat naiset, jotka olivat mukana Piilo-osaajissa, vakuuttivat minut innostuksellaan. Olin myös huomannut, että työnhaku ei olekaan aivan helppo homma, enkä halunnut jäädä yksin kysymysteni kanssa.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin ennen kaikkea onnistua ja oppia yhdessä. Piilo-osaajat tarjosi myös väylän saada positiivista näkyvyyttä sekä iloa ja intoa työnhakuun. Uskoin vahvasti, että oma unelmatyö löytyy positiivisen vireen kautta.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Piilo-osaajat oli lopulta paljon enemmän kuin olin kuvitellutkaan. Lyhyessäkin ajassa opin paljon uutta, sain varmuutta ja vahvuutta oman osaamiseni tunnistamiseen sekä äärettömän tärkeää vertaistukea. Moni asia ratkesi hetkessä, kun sitä pohti yhteisössä ääneen. Uusi työ löytyi siten, että minuun otettiin yhteyttä LinkedIn-profiilini kautta. Taustalla vaikuttivat niin oman tavoitteen ja osaamisen kirkastuminen kuin verkoston voimakin.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Piilo-osaajien kampanja riisui häpeän viitan päältäni ja uskalsin lopulta kertoa rohkeasti maailmalle, että etsin työtä. Avoimuus ja positiivisuus johtivat myös oman mielialan kohenemiseen enkä nyt ajatellen näe työttömyysaikaa negatiivisena ajanjaksona vaan mahdollisuuksien ja havaitsemisen hetkenä. Löysin itsestäni uusia vahvuuksia ja uskalsin perustaa myös oman blogin kirjoitettuani ensin Piilo-osaajien sivulle.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Työnhaun aikakausi on uusi ja erilainen kuin vielä pari vuotta sitten. Näkyvyydellä, verkostoilla ja oman osaamisen sanoittamisella on olennainen merkitys työllistymisen kannalta. Piilo-osaajien avulla voi vahvistaa huomattavasti omiin tavoitteisiin pääsemistä ja kaupan päälle saa ympärilleen mahtavia ihmisiä ja innostavan yhteisön tuen.

IMG_6602Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla. Piilo-osaajien rohkaisemana hän uskalsi hypätä uusien haasteiden pariin it-alalle ja on poistunut piilosta.

Palkkapyynnön asettaminen – hinnoittele osaamisesi oikein

Työnhakija täyttää työnhakunsa aikana todennäköisesti lukuisia työhakemuksia. Itse hakutekstin tuottamisessa toisto tuo helpotusta, kun oppii sanoittamaan paremmin omaa osaamistaan. Palkkapyyntö pyydetään ilmoittamaan lähes kaikissa hakemuksissa eikä sen asettaminen ole aivan yksinkertaista. Miten asettaa sopiva palkkapyyntö? Miten voi tietää, mikä on sopiva summa?

Olen kuullut useammankin rekrytoijan suusta, että pahin moka jonka tässä asiassa voi tehdä, on jättää palkkatoive merkkaamatta kokonaan. Jos sitä kysytään, se myös laitetaan. Aivan hatusta ei lukua kuitenkaan kannata tempaista. Liian korkealle asetettu palkkapyyntö voi karsia sinut heti pois hakijajoukosta, liian alhainen taas on haitaksi itsellesi eikä anna oikeaa kuvaa osaamisestasi.

Ihan aluksi kannattaa kurkistaa internetiin. Etsi, löytyykö kyseiseltä alalta palkkatilastoja ja tutki niitä. Huomioi myös, että datan pitää olla tuoretta. Muutaman vuoden takainen palkkataso ei ole enää vertailukelpoinen, mutta antaa kumminkin jotain osviittaa. Jos kuulut ammattiliittoon, selvitä sieltä, mikä olisi sopiva palkka. Useimmat liitot julkaisevat palkkatilastoja vuosittain jäsentensä käyttöön ja lisäksi saatavilla voi olla palkka-asiantuntijan neuvontaa, jossa kartoitatte palkkatoiveen tasoa yhdessä. Verkossa on myös erilaisia sivuja, joille ihmiset voivat ilmoittaa anonyymisti omat palkkatulonsa. Näiltä sivuilta voi hakea palkkoja alojen ja titteleiden mukaan. Älä usko sokeasti näihin, sillä tietoja ei tarkisteta, mutta kurkista kumminkin, jotta voit pohtia, millainen hajonta on realistinen.

Jos tilanne on tiukka ja sinun pitää tietää tarkkaan jonkun erityisen tehtävän palkkataso, on olemassa yksi keino, jonka voi tässä tilanteessa hyödyntää. Tämä on konsti, jonka hyödyntäminen saa aikaan jopa ihan rikollisen olon, vaikka kyseessä ei ole mitenkään luvaton toimenpide. Kyse on verotietojen hyödyntämisestä. Seuraavana todellisen palkkasalapoliisin ohjeet.

Ota selvää vastaavissa tehtävissä työskentelevistä ihmisistä. Selvitä, ketkä ovat tulevat kollegasi ja ketkä toimivat kilpailijalla samankaltaisissa tehtävissä. Listaa muutamia nimiä. Jos joukossa on monta Matti Virtasta niin kannattaa hakea useampi nimi listalle. Selvitä mahdollisuuksien mukaan myös henkilöiden oletetut asuinpaikkakunnat. Monella tämä tieto on esimerkiksi Facebookissa julkinen. Marssi listasi kanssa verotoimistoon. Siellä on pääte, josta pääset vapaasti hakemaan verotietoja. Siis myös niitä, jotka eivät yllä lehdistön julkaisemille tulolistoille. Voit myös olla puhelimitse yhteydessä verotoimistoon. Huomioi, että henkilöllä voi olla tuloja useammasta lähteestä. Muista myös, että saatat tarkastella jonkun samannimisen tietoja. Mikäli toimit palkkasalapoliisina yllä mainituin keinoin, lienee asiallista, ettet ainakaan ensimmäisessä työhaastattelussa paljasta sitä, mihin palkkatoiveesi perustuu.

rawpixel-com-567016-unsplashSen sijaan on asioita, joihin palkkatoiveen kannattaa kertoa perustuvan. Alan palkkataulukoihin on viisasta viitata. Lisäksi voit perustella pyyntöäsi kokemuksesi ja tuomasi erityisosaamisen kautta. Myös mahdolliset mukanasi tulevat verkostot ja kontaktit voivat olla yksi peruste palkkapyynnölle.

Asettaessasi palkkatoivetta, huomioi joustonvara. Yleensä ilmoittamastasi summasta alkaa tarjouskilpailu, johon työnantaja vastaa alemmalla summalla. Aseta siis palkkapyyntö hiukan toivomaasi palkkatasoa korkeammalle, jotta voit tulla vastaan työnantajan tarjouksessa ja silti saavuttaa toivomasi tason. Älä kuitenkaan tee ylilyöntiä: 100-300 euroa neuvotteluvaraa on sopiva, 500 euroa on jo liikaa.

Hyödynnä tilaisuus, kun palkasta neuvotellaan. Älä tyydy ensimmäiseen tarjoukseen vaan yritä saavuttaa neuvottelemalla hyvä tulos. Palkka on helpompi neuvotella oikealle tasolle työssä aloittaessa kuin myöhemmin. Jos näkemysero vaikuttaa suurelta, voit tiedustella, millaiset mahdollisuudet palkan korottamiseen on myöhemmin. Tiukassa neuvottelutilanteessa voit ehdottaa ratkaisua, jossa suostut aloittamaan työn alemmalla palkalla mutta jossa tuloksiisi perustuen nostetaan palkka ennalta sovitulle tasolle vaikkapa koeajan päättyessä. Tällaisessa tapauksessa huolehdi, että sopimus tehdään kirjallisesti.

Palkkapyyntö on tärkeä osa työhakemusta ja varsinaiseen neuvotteluun tulee varata kylmät hermot. Muista valmistautua huolellisesti, tutkia taustat ja unohtaa olettamukset. Asiallinen, utelias ja keskusteleva lähestymistapa on palkka-asioissa hyvä mutta muista silti pitää kiinni omista tavoitteistasi. Oman asiantuntemuksesi paras hinnoittelija olet sinä itse.

IMG_6602Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, it-alalle hypännyt pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.

Henkilöbrändi työnhaussa – onko pakko?

Sosiaalisen median kanavat, etenkin LinkedIn, ovat viime aikoina tarjoilleet kasapäin sisältöä henkilöbrändäämisestä. Työnhakija, joka usein huomaa some-kanavien välttämättömyyden työnhakuvälineinä, pohtii vääjäämättä oman henkilöbrändinsä kohtaloa. Mitä sille pitäisi tehdä? Miten lähden liikkeelle? Ja onko pakko?

Ainakin itsestäni tuntuu, että mitä enemmän haravoin verkosta ohjeita henkilöbrändin rakentamiseen, sitä hankalammalta se vaikuttaa. Aiheesta julkaistiin vastikään myös kirjallinen teos, siis ihan vanhanaikainen kirja: Henkilöbrändi (Tolvanen, Laine, Kurvinen). Lyhyesti kyse on siitä, että tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun verkossa, voit vahvistaa oman ammattiosaamisesi näkyvyyttä ja omaa asiantuntijaimagoasi. Henkilöbrändäämisellä voit profiloitua tietyn aihealueen osaajaksi ja saavuttaa ammatillista huomiota verkostossasi. Tätä aihetta lienee viisasta pohtia hieman syvemmin, jos mielin pitää avoinna sen mahdollisuuden, että joku potentiaalinen työnantaja löytää minut some-kanavien kautta.

Emmi Nuorgam on kirjoittanut blogiimme loistavasti siitä, miten henkilöbrändäämiseen voi suhtautua toisin ja miten se saattaa rakentaa jopa itse itsensä. Jostain syystä kaiken tietoähkyn keskellä huomasin itse kaipaavani vastauksia aivan perustavaa laatua oleviin kysymyksiin.

Miksi henkilöbrändäystä kannattaisi tehdä?

Sen avulla voit näyttää omaa osaamistasi, kertoa maailmalle mitä osaat, teet ja ajattelet. Samassa yhteydessä vilahtaa usein termi social selling, sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen myynnissä. Lopulta kyse on samasta toimintatavasta, jossa pohjimmaisena on ajatus muiden auttamisesta.

auta muita

Kun saat huomiota, saat vierailuja ammatillisiin profiileihisi ja sitä kautta sinusta muodostetaan mielikuva – omalla osallistumisella voi vahvistaa juuri halutun mielikuvan muodostumista. Kun selaat kiinnostavia artikkeleja tai hankit muuten tietoa vaikkapa blogitekstiä varten, opit vaivihkaa uutta ja pysyt ajan tasalla. Tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun, verkostoidut samalla näppärästi muiden osaajien kanssa. Jo parin lauseen ajatustenvaihdon jälkeen on varsin helppoa laittaa verkostoitumispyyntö LinkedInissä.

Mikä siinä on haasteellista?

Se vie aikaa. Verkossa on vietettävä aikaa, eivätkä itse tuotetut sisällötkään aivan taikaiskusta synny. Moniosaajan näkökulmasta henkilöbrändin rakentaminen on haaste. Useampikin ammattilainen painottaa, että tulisi valita vain pari aihealuetta, joiden ympärille profiloitua. Tässä saattaa piillä myös harhautumisen mahdollisuus: ponnisteluista huolimatta profiloidut erilaiseksi osaajaksi, kun mitä todellisuudessa olet.

Kuinka aloittaa?

Pohdi kumpi on tarkoituksesi: kertoa maailmalle, että olet olemassa vai kertoa, että olet käytettävissä.

Tästä riippuen tarvitset rakennuspalikoita, joilla joko luot koko osaamisprofiilisi pohjan tai joilla vahvistat ulkopuolisten tietoisuutta.

Valitse kanavasi. Mieti, missä ehdit olla mukana, kaikkeen ei ole pakko osallistua. Ota mieluummin yksi tai kaksi kanavaa hyvin haltuun kun viisi eri kanavaa huonosti.

Miten?

Mikä on sinulle luontevinta? Kuvaatko ennemmin videota, kirjoitatko tekstiä, osallistutko muiden pohdintaan, kerrotko tarinoita tai piirrätkö?

Aktivoi LinkedIn tai Twitter, bloggaa tai tuota sisältöä jo valmiiseen kanavaan, hyödynnä Youtubea tai vaikka Instagramia tai Pinterestiä, jos olet visuaalinen ihminen. Linkitä valitsemasi kanavat yhteen.

Ammenna aiheita. Osallistu tapahtumiin, tapaa ihmisiä, kerro kohtaamisista. Kerro onnistumistarinoita ja esimerkkejä työhistoriastasi. Seuraa kiinnostavan aihealueen julkaisuja, lue kirjoja, seuraa mielenkiintoisia henkilöitä.

henkilöbrändi

Ole utelias. Voi olla hyvä ajatus laatia postauksia kysyvään muotoon. Näin saat helpommin verkoston ihmiset osallistumaan ja opit samalla uutta. Kiitä vastauksista ja kehitä keskustelua eteenpäin.

Madalla kynnystä. Älä ole turhan kriittinen omalle tekstillesi. Virheitä ei kannata pelätä. Teksti on helppo kirjoittaa pohdiskelevaksi tai kokemuksiin perustuvaksi, jolloin et tarvitse kilokaupalla tieteellistä faktaa tuottaaksesi tekstiä.

Pohdi äänesi sävyä. Kun osallistut keskusteluun, pyri olemaan aito itsesi. Pidä kumminkin yllä positiivista virettä, sillä negatiivinen kaiku välittyy someprofiilin kautta helposti. Tarkastele esimerkiksi, miltä omat some-kanavasi näyttävät täysin ulkopuolisen silmin; saako sinusta positiivisen kuvan? Kertovatko julkiset postauksesi siitä, millainen sinä olet?

Systemaattisuus ja säännönmukaisuus ovat hyvästä, mutta ei sovi unohtaa omaa persoonaa. Muista, että somepersoonasi on kohdattava oikean persoonasi kanssa tai tilanne voi kostautua vaikkapa työhaastattelussa.

Edellä mainitut vinkit ovat vain keräämiäni palasia monien loistavien ammattilaisten opeista. Suosittelen tutustumaan tarkemmin, alla muutamia suosikkejani.

Tom Laine (http://www.tomlaine.com/blog/) – seuraa myös Linkedinissä!

Sani Leino (sanileino.com) – seuraa myös!

https://www.marmai.fi/uutiset/henkilobrandin-rakentaminen-hakusessa-somegurut-opastavat-alkuun-6601857

https://emminuorgam.com/2017/10/10/henkilobrandi/
IMG_6602

Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.

Palaute työyhteisössä on lahja

Palaute, tuo kaivattu mutta myös pelätty osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme harjoitella sen antamista ja vastaanottamista ja jopa hurmata sen avulla. Onko se sittenkään niin vaikeaa? Auttaako, jos ihan ensin kurkistaa peiliin?

Kiitos somen, annamme nykyään herkemmin positiivista palautetta. Negatiivisen palautteen antamisen me suomalaiset olemme osanneet jo hieman pidempään. Kasvokkain homma tuntuu monelle vielä hieman hankalalta – sekä palautteen saajan, että antajan ominaisuudessa.

Työntekijöinä kaipaamme enemmän palautetta. Etenkin oman organisaation sisältä ja omalta esimieheltä. Vaikka kaipuuta on, pyytämisen rohkeutta ei aivan niin paljoa. Positiivinen palaute kantaa pitkälle, se toimii myös organisaatiossa vahvistajana.

Pyyteetön kehu ei kaiken lisäksi maksa mitään. Mutta se antaa, paljon. Uudenvuodenlupaukset lienevät jo so last season mutta siitä huolimatta tälle vuodelle voisimme itse kukin luvata, että annamme enemmän palautetta. Mieluiten spontaanisti. Mieluiten kasvokkain. Ja mieluiten positiivista.

Entä jos annan itse palautetta reilusti ja reippaasti, mutta en saa sitä takaisin? Milloin ja miten palautetta voi pyytää?

Työyhteisön sisälle tulisi luoda palautekulttuuri, joka olisi toimiva, luonteva ja yhteinen. Ei ole yhtä oikeaa palautemallia, joka istuisi kaikkiin organisaatioihin. Tärkeintä olisi luoda yhdessä oma, toimiva malli. Ensiaskeleen voi jokainen meistä ottaa itse. Voimme alkuun kurkata peiliin ja kysyä itseltämme: miten ja millaista palautetta haluaisin saada ja miten osaan sitä vastaanottaa? Annanko itse palautetta muille toivomallani tavalla?

Säännöllisyys on avainasemassa, kun muodostetaan toimivaa palautesysteemiä. Työkaveria voi kehua joka päivä tai joka viikko. Puhumalla tai kirjoittamalla. Yksityisesti tai yleisesti. Rakentavan palautteen suhteen on syytä olla hienovaraisempi, mutta sitä ei silti saa jättää antamatta. Rutiini tuo palautteenantoon turvaa. Jos palautetta on työyhteisössä totuttu antamaan ja saamaan, haastavammistakin aiheista voidaan puhua yhdessä luottamuksellisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPalautteen vastaanottaminen on joskus jopa vaikeampaa, kun sen antaminen. Teoriassa ei tarvitse kuin kuunnella mutta käytännössä toisille pelkkä läsnäolo tilanteessa tuntuu tuskalliselta. Kehuun ja kiitokseen paras vastaus on kiitos. Ei vähättely, ei puolustelu. Pelkkä kiitos riittää.

Palautetta voi ja saa pyytää. Kehittymisen kannalta paras palaute saadaan hetkessä. Sen vuoksi esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa voi ja kannattaakin pyytää palautetta kesken kaiken. ”Miten tapaamisemme on tähän saakka mielestäsi mennyt?” ”Miltä tämä on sinusta tuntunut?” ”Voisinko auttaa sinua paremmin?” Alkuun tämä voi tuntua hankalalta mutta kun siitä tekee itselleen toimintatavan, tulokset voivat yllättää.

Palautteen pyytäminen kesken palvelutuokion voi olla ensimmäinen loikka kohti palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun ydinajatus nimittäin on osallistaa asiakkaat palvelun kehittämiseen ja parantamiseen. Palautteen pyytäminen on myös mahdollisuus luoda hurmaushetki asiakkaalle.

Palautekulttuuri on läsnä myös työnhaussa. Työhaastattelussa voi reilusti kysyä haastattelijalta lopuksi, että miten oikein pärjäsin, olisinko voinut toimia jollakin lailla paremmin. Tällöin ei tarvitse jäädä murehtimaan saamatta jäänyttä palautetta, jos sähköpostiin kolahtaa ei kiitos –viesti.

Kiitoksen ansaitsevia on aina enemmän kuin sen saajia. Siksi haluan lopuksi lausua kiitoksen kaikille yhteisömme upeille Piilo-osaajille sekä lukuisalle joukolle meitä auttaneita ja edelleen kannustaneita. Suuri kiitos, tästä on hyvä jatkaa.

 

IMG_6602Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.