Unohda VIP, tänä kesänä haluat olla SIP!

Suomen kesä on täynnä festivaaleja, tapahtumia, kyläjuhlia ja kissanristiäisiä, joihin jokaiseen on tarjolla omat VIP-passinsa. Tunnelma on riemukas – vipissä eivät paina arkihuolet, vaan kesäauringossa päivettyneet ihmiset kohottelevat skumppalasejaan oikealle ja vasemmalle. VIP-elämä ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Paluu arkeen voi olla masentava, mutta onneksi meistä jokainen voi olla SIP (Socially important person) vaikka joka päivä.

SIP tarkoittaa henkilöä, jolla on vaikutusvaltaa omassa sosiaalisessa verkostossaan. Usein sippeinä pidetään tuhansien tai miljoonien seuraajien tubettajia tai bloggaajia, mutta väitän, että lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan. Nyt käytössä olevat viestintävälineet ja työkalut mahdollistavat entistä nopeamman tiedonvälityksen, emmekä kaipaa mainostoimistojen huippuunsa hiottuja mainoskampanjoita. Kuluttajat kaipaavat sisältöjä, joihin voivat samaistua. Henkilökohtaisuus, aitous ja rosoisuus pitävät pintansa ja kaverisuositusta pidetään luotettavampana kuin yrityksen omaa viestintää.

”Lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan.”

Tähän koko Piilo-osaajien projektikin perustuu. Projektin kautta työllistynyt Marjaana kertoi tarinansa blogissa viime viikolla ja uusi suunta työelämässä vaati vain yhden oikean LinkedIn-kontaktin. Se kuvaa myös viestinnän murrosta hyvin: perinteinen enemmistö-vähemmistö -ajattelu ei toimi, vaan kaiken ytimessä on kohdentaminen. Viestiään kannattaa viilata niin kauan, että se puhuttelee ennemmin tarkkaan rajattua pienempää yleisöä kuin summittaista miljoonayleisöä.

social-media-1233873_1920

SIP-ilmiötä kannattaa siis hyödyntää myös työnhaussa. Kuka voisi olla oikea henkilö välittämään juuri sinun viestisi eteenpäin? Tunnetko oman alasi vaikuttajan, jolle voisit linkittää LinkedIn-profiilisi tai oletko kertonut edes omassa verkostossasi etsiväsi uusia tuulia urallasi? Työnhausta ei tarvitse tehdä teatteria eikä sinun kannata hirttäytyä henkilöbrändäykseen, mutta usein unohdamme, että kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.

”Kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.”

Jos työnhaun ajatteleminen tai työnhaun edistäminen kesällä tuntuu liian vaivalloiselta, voit aloittaa pienin askelin. Suosittele ja kehu ensin kollegaasi, kuten Hanne Kettunen Valeäiti -blogista teki, tai suosittele lomalukemistasi myös Facebook-kavereillesi. Kesällä on lupa löysätä ylintä nappia ja ottaa vähän rennommin. Sitäpaitsi kuka tietää, vaikka urasi seuraava tärkeä kontakti löytyisi tänä viikonloppuna Tammerfestien vipistä!

 

emminuorgam_katarinakirvesmakiphotography_web-2

Kirjoittaja Emmi Nuorgam on sisältöammattilainen, tapahtumantekijä ja markkinoinnin jokapaikanhöylä, joka harrastaa ravintoloissa syömistä ja Twitterissä vänkäämistä.

Unohda henkilöbrändisi ja tee sen sijaan muista fiksumpia

Työnhakijoita, työuransa alkutaipaleella olevia tai muuten vain ammatillista identiteettiään pohtivia henkilöitä yhdistää usein sama asia: henkilöbrändi, siitä puhuminen ja sen rakentaminen. Yhdeksän kertaa kymmenestä keskustelukumppani kertoo tuskastuneensa koko termiin ja kieltäytyvänsä brändäämästä itseään. Henkilöbrändi yhdistetään päälleliimattuun ja markkinointiteksteillä kuorrutettuun roolileikkiin, jolla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä.

Valitettavasti mielikuva ei ole syntynyt tyhjästä. Usein henkilöbrändäys keskittyy vain oman osaamisen ja erinomaisuuden korostamiseen. Me naiset olemme perinteisesti olleet tässä vähän huonoja: kärsimme huijarisyndroomasta, vähättelemme tekemisiämme ja valvomme öitä miettien, milloin joku tajuaa etten osaakaan mitään. Erityisesti perhevapailta töihin palatessa oma osaaminen tuntuu olevan nollassa ja pelkkä henkilöbrändin ajatteleminen saa googlaamaan kiinalaisten verkkokauppojen keijupölyvalikoimia.

Onneksi henkilö- tai asiantuntijabrändin luomisessa ei tarvitse keskittyä oman navan kaiveluun. Päinvastoin! Voit huoletta unohtaa koko brändin ja sen rakentamisen ja keskittyä sen sijaan pohtimaan, miten juuri sinä voisit olla verkostoillesi hyödyksi.

1. Tunnista osaamisesi ja pilko se pienempiin osiin

Työ ja osaaminen muuttuvat jatkuvasti. Kun vielä kymmenen vuotta sitten työpaikkailmoituksissa etsittiin työntekijää, joka soveltuu työpaikkaan parhaiten, etsitään nyt hyvää tyyppiä, monimuotoista osaamista ja henkilöä, joka haluaa vaikuttaa oman työn sisältöön.

Ammattitaitoaan sanallistaessa ja töitä etsiessä oma osaaminen pitää paketoida siten, että sillä erottuu muista työnhakijoista. Jokainen työnhakija on dynaaminen tiimipelaaja, mutta mitä sitten? Se ei vielä kerro hakijan osaamisesta mitään. Oikoluen silloin tällöin ansioluetteloita ja hyvin usein niistä puuttuu osaamisen ydin. Myynti, markkinointi, viestintä tai HR ei riitä. On ymmärrettävä työhyvinvoinnin merkitys yrityksen tulokselle, hanskattava myynnin ja markkinoinnin automaatio tai osattava tuottaa kiinnostavia videoita Facebookiin. Mikään taito ei ole liian mitätön kerrottavaksi: tulevaisuuden työpaikassasi voi olla juuri sinun osaamisesi kokoinen aukko täytettäväksi.

2. Millaisella äänellä puhut?

Yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä puhutaan tone of voicesta eli äänestä, sanoista, sävyistä ja termeistä joita yritys käyttää. Oletko koskaan miettinyt, mikä oma tone of voicesi on? Miten keskustelet somessa tai livenä, mitä termejä käytät tai miten puhuttelet keskustelukumppaniasi? Toimittaja Rakel Liekki on tullut somessa tunnetuksi hyväksyvästä ja ystävällisestä keskustelutyylistään, Anu Saagim taas räksyttävästä ja kritisoivasta tyylistään. Näiden väliin mahtuu lukematon määrä sävyjä joista voit valita omasi. Mikä on se sana, jolla haluat tulla kuvailluksi keskustelijana tai asiantuntijana?

piilo-osaajat_emminuorgam

Mieti myös millaisia taitoja työpersoonaasi kuuluu? Oletko hyvä työskentelmään itsenäisesti tai osaatko johtaa omaa työtäsi? Kaipaatko ympärillesi ihmisiä, joiden kanssa työskennellä? Pystytkö päästämään työasioista irti työajan ulkopuolella, omaksutko nopeasti uusia asioita tai onko jotain, mitä et ehdottomasti halua tai osaa tehdä? Kaikki me olemme “innokkaita oppimaan uutta” mutta voisitko sinä tuoda työyhteisöön jonkin sellaisen työelämätaidon, jota muilla ei ole?

3. Jaa osaamistasi ja auta muita

Tämä kohta on kaikista tärkein. Kun ymmärrät oman osaamisesi ja tiedät, miten haluat siitä viestiä, on aika päättää mihin näitä käytät. Teoilla ei tässä tapauksessa tarkoiteta vain CV:n ulkolukua peruskoulun luokkakokouksessa tai äänekästä huutamista Twitterissä. Teot ovat turhia, jos ne eivät tue tavoitteitasi. Miten siis voit muuttaa osaamisesi toiminnaksi, josta on verkostoillesi apua ja hyötyä?

Sosiaalinen media on nopea ja helppo tapa osallistua keskusteluun, mutta kenenkään ei tarvitse olla aktiivinen jokaisessa kanavassa. Valitse ympäristö, jossa haluat toimia ja osallistu keskusteluihin, jotka tukevat tavoitettasi. Voisitko esimerkiksi kirjoittaa artikkelin tai blogikirjoituksen osaamiseesi liittyen? Tai ehkä voisit tarjoutua puhujaksi oman alasi tapahtumaan, mentoroida opiskelijoita tai liittyä verkostoon, jossa osaamisesi pääsee esille. Somen lisäksi kannattaa nimittäin tutustua ihmisiin myös sen ulkopuolella. LinkedInin tai Facebookin tuhat kontaktia muuttuvat arvottomiksi sillä hetkellä, kun palvelu päätetään ajaa kokonaan alas.

Kun käytät osaamistasi ja ääntäsi tehdäksesi ihmisistä fiksumpia, jäät takuuvarmasti mieleen. Se ei tarkoita joka asiaan besserwisseröintiä tai itsestäänselvyyksien toistamista, vaan aidon lisäarvon tuomista keskusteluun.

Ja kas, pian sinulla onkin vahva (henkilö)brändi, jonka syntymiseen ei tarvittu lainkaan keijupölyä.

emminuorgam_katarinakirvesmakiphotography_web-2Emmi Nuorgam on sisältöammattilainen, tapahtumantekijä ja markkinoinnin jokapaikanhöylä, joka harrastaa ravintoloissa syömistä ja Twitterissä vänkäämistä.