Mikä ihmeen people geek?

En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

workplace-1245776_960_720

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

DSC_1865 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Kone + oppiminen = koneoppiminen – Mitä se oikein tarkoittaa?

 

Onko sinulla satoja, jopa tuhansia kuvia napattuna kännykällä? Ja olisi kiva löytääkin sieltä jotain tiettyjä kuvia. Mutta kun ei jaksa järjestellä niitä, ei kykene, ei ole aikaa. Auttaisiko koneoppiminen? Ajeletko paljon autolla? Matkalla olisi ehkä mielekkäämpää tehdä jotain muuta kuin keskittyä ajamiseen. Auttaisiko koneoppiminen? Tässä vain pari esimerkkiä, joissa koneoppiminen voi auttaa.

No mitä se koneoppiminen sitten oikein on? Meillä on (tieto)kone. Syötetään sille mahdollisimman paljon opetusdataa. Kone oppii jotain maagista tämän opetusdatan sekä tiettyjen opetusalgoritmien avulla. Nyt meillä on opetettu kone. Koneelle voi nyt syöttää kyselyn, ja – tadaa – se antaa meille (toivottavasti mahdollisimman) oikean vastauksen.

koneoppiminen

Voit esimerkiksi antaa koneelle opetusdatana kissojesi ja koiriesi kuvia, ja kone oppii tunnistamaan ne. Sitten kone voisi vaikka tägätä kaikki Miisut, Muusat, Rekut ja Rollet kuvista, ja löytäisit helposti haluamasi karvaturrin kuvat muiden joukosta.

Koneoppiminen on puheenaiheena myös esimerkiksi rekrytoinnissa. Sen hyödyntäminen voisi tehostaa rekrytointiprosesseja, nopeuttamalla prosesseja ja tekemällä rekrytoinnista kustannustehokkaampaa. Kone etsisi hakijoiden joukosta muutaman sopivan kandidaatin, joista sitten lopullinen valinta tehtäisiin.

Työnhakijan kannalta voisi olla hyvinkin mielenkiintoista, jos koneoppimisen avulla saisi jollain tavalla tehostettua työnhakua. Ehkä apuja vaikkapa huikean hyvän hakemuksen tekoon!

Mikä sinusta olisi parasta, mitä koneet voisivat tehdä puolestasi?

 

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekryKirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

 

 

 

 

 

Kiinnostuitko koneoppimisesta? Lue lisää aiheesta täältä:

https://www.slideshare.net/21_venkat/s-32981502
https://dzone.com/articles/machine-learning-for-dummies
https://janiwahlman.com/2017/08/03/tekoaly-koneoppiminen-ja-liiketoiminta/
https://hbr.org/cover-story/2017/07/the-business-of-artificial-intelligence

 

Osaaja pois piilosta – Marian tarina

Maria Tamminen löysi uusia tuulia työelämään Piilo-osaajien siivittämänä.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen mukana MiB Tampereen aktiivitoiminnassa, ja kun järjestämissämme työnhaun mingleissä ajatus kollektiivisesta työnhaun somekampanjasta nosti päätään, halusin heti lähteä mukaan. Piilo-osaajissa yhdistyy yhdessä tekemisen meininki ja mahdollisuus kattavallekin näkyvyydelle, ja ajattelin sen tarjoavan hienon alustan oman osaamisen esiin tuomiselle potentiaalisille työnantajille – ja näin myös kävi!

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin heittäytyä työnhakuprosessiin mukaan tosissani ja täysillä, ja sitoutuminen yhteiseen kampanjaan vahvisti sitä entisestään. Halusin myös oppia uutta ja päästä mukaan positiivisessa hengessä toimimaan porukkaan, joka sparraa toisiaan työnhaussa.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Todella hyvin! Kampanjaan sitoutuminen toi mukanaan hyvää henkeä työnhakuprosessiini. Piilo-osaajien joukossa sain myös oppia paljon uutta, kun mukana on monia eri alojen osaajia ja kaikilla on erilaisia kokemuksia työnhausta ja oman polun löytämisestä. Konkreettisella tasolla Piilo-osaajien joukosta sain myös paljon vinkkejä työnhakuun ja koulutuksiin liittyen.

mukavuusalue-500x500

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Kampanja on tuonut mukanaan paljon positiivista henkeä työnhakuun! Olen myös tutustunut LinkedIniin entistä syvällisemmin ja huomannut sen tuomat mahdollisuudet laajemmin kuin ennen kampanjaan osallistumista. Oli erittäin kannustavaa seurata jokaisen postauksen saamaa näkyvyyttä, joka oli aika ajoin huikeaakin!

Kaikkein positiivisinta on ollut tietynlainen itsensä pakottaminen mukavuusalueen ulkopuolelle – esimerkiksi blogipostauksen tekeminen ja somenäkyvyys työnhaun osalta ei tunnu lainkaan kiusalliselta, vaan se näyttäytyy nyt pikemminkin mahdollisuutena. Omia blogitekstejä kirjoittaessa sekä muiden teksteihin tutustuessa ja niitä kommentoidessa myös oppi huimasti uutta; huomasin saavani paljon uusia ajatuksia siitä, mitkä omat vahvuuteni työelämässä ovat ja mitkä aihealueet ovat itselle kiinnostavia.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Suosittelen lämpimästi! Työnhaku voi olla hyvinkin yksinäistä puuhaa, ja omien ajatuksiensa kanssa jää helposti yksin. Ajatusten jakaminen ja vertaistuki ovat varmasti jokaiselle työtä hakevalle paikallaan, ja lisäksi Piilo-osaajat tarjoaa upeaa näkyvyyttä oman osaamisen jakamiselle.

Pelkkä askel haluamaansa suuntaan saattaa riittää – vaikka se olisikin siellä oman mukavuusalueen ulkopuolella – ja Piilo-osaajat oli sitä minulle. Lämmin kiitos vielä Jaana Saramiehelle ja Elina Pahtalle tämän projektin vetureina toimimisesta!

 

Maria Tamminen

Kirjoittaja Maria Tamminen on hallintotieteiden maisteri Kangasalta, joka etsii nyt uransa seuraavaa askelta, innostuu työhyvinvoinnin tematiikasta sekä kehittää jo entisestään kovia multitasking-taitojaan arjessa kahden lapsen äitinä. Maria löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Kukista kaaos! Tietotyöläisen ja työnhakijan ketteriä ja yhteisöllisiä työkaluja

Kuten Piritta Apell kirjoitti taannoin Piilo-osaajien blogissa, perheen ja uran yhteensovittaminen kehittää ihmisessä monia taitoja, joista ajan ja prioriteettien hallinta ei ole niitä vähäisimpiä. Myös työnhakija saa taatusti oman osansa eri osa-alueiden kanssa tasapainoilusta!

Tällaisen kuvion pyörittäminen edellyttää myös ihan konkreettisia työkaluvalintoja esimerkiksi nopeaan viestimiseen eri tahojen kanssa ja oman aikataulun ja tavoitteiden suunnitteluun. Työelämässä tutuksi tulleet laajat enterprise-tasoiset ratkaisut eivät tule useinkaan kyseeseen silloin, kun toimitaan itsenäisesti, useiden pienten toimijoiden kesken, tai kenties vasta uusia ratkaisuja pilotoiden.

Listasin tähän artikkeliin muutamia (lähes) ilmaisia työkaluja, joita on tullut vastaani. Tarkoitus ei ole mainostaa mitään tiettyjä ratkaisuja, vaan herättää ajatuksia sekä työnhakijoiden että vaikkapa itsensä työllistäjien tueksi.

9408028555_396725f058_b
Photo credit: Lachlan via Foter.com / CC BY

Yhteydenpito, palaverit ja sisällöntuotanto

Slack on ollut todella hyvä työkalu yksittäisen projektin, kuten Piilo-osaajat -pilottihankkeen viestinnässä, ja se toimii hyvin myös yrityskäytössä. Mielestäni Slackin arvo on siinä, miten se onnistuu alentamaan keskustelemisen ja tyhmienkin kysymysten kysymisen kynnystä ja tällä tavoin tukee tiimiytymistä mainiosti. Sen rajoite kuitenkin on, että ilmaisversiossa keskusteluketjujen historiaa ei ole etsittävissä kovin kauas taaksepäin.

Yhteydenpidon kannalta kenties yleisimmin vastaan tuleva kokonaisuus tulee Googlelta. Sähköposti, chat ja kalenterin ylläpito onnistuu yksillä tunnuksilla. Lisäksi etäpalavereiden järjestämiseen Googlen Hangouts on pienille toimijoille ihan varteenotettava vaihtoehto. Se mahdollistaa ainakin sen, että kalenterikutsu ja varsinaisen palaverin linkki pysyvät suunnilleen samassa paikassa. Esimerkiksi Skypen ilmaisversiota käytettäessä kalenterikutsuja ei käytännössä pysty lähettämään, vaikka sovellus sinänsä ajaa asiansa yhteydenpidon välineenä loistavasti.

Erilaisten dokumenttien luominen, tiimin kesken kommentointi ja versiointi tapahtuu helposti ja lähes huomaamatta Google Docsissa. Mikäli vastaan tulee sellaisten sisältöjen tuottamista, joka vaatisi vielä jykevämpää versioiden ja muutosten hallintaa, saattaisin kääntyä SMASHdocsin puoleen. SMASHdocs puhuu tehokkaan versioinnin lisäksi älykkäistä sisällöistä, joihin voi lisätä esimerkiksi tunnisteita löydettävyyden helpottamiseksi ja joita voi viedä useisiin eri formaatteihin eri käyttötarkoituksia varten. Voisiko jopa olla niin, ettei enää tarvitsisi käyttää aikaa hukassa olevien dokujen metsästämiseen?

Asiakastiedot ja liidien hallinta

Niin työnhakijan kuin itsensä työllistäjänkin kannattaa ylläpitää jollain tavalla listoja kiinnostavista yrityksistä: mitkä yritykset voisivat hyötyä osaamisestani, mihin yrityksiin olen jo ollut yhteydessä, keneen siellä, milloin, mitä keskusteltu, miten jatketaan, milloin tavataan, ja niin edelleen.

Tutulla Excelillä pääsee tietenkin alkuun, mutta saatuani vinkin tutustua Airtablenimiseen palveluun, siirsin tällaisen tiedon hallinnan sinne. Airtable on hieman kuin ”online Excel”, jossa on valmiita prosessipohjia muokkaamista varten, jopa Customer Relationship Management (CRM) -tarkoitusta varten. Yksittäiseen taulukkoon voi kutsua myös muita henkilöitä mukaan ja määrittää heille tehtäviä ja aikatauluja. Sisälläni asuva tylsä prosessityyppi pitää siitä, että koko liidiputkea ei tarvitse rakentaa alusta lähtien ja että taulukko on aina ajan tasalla ja versioituna verkossa.

Ehkä hieman yllättäen projektityökaluna varsinaisesti tunnettu Trello taipuu kätevästi myös liidiputken rakentamiseen. Se tarjoaa helposti muokattavan, visuaalisen työpöydän projektien hallintaan ja yhdessä työskentelyyn. Olen rakentanut sinne kokeiltavaksi kevyen, myyntiputken vaiheet sisältävän näkymän, joka muistuttaa erästä oikeaa CRM:ää eli Pipedrivea. Trellon rajoitukset kuitenkin tulevat esiin raportoinnissa, johon työkalusta ei oikeastaan paljon paukkuja löydykään.

Omien tehtävien ja projektien seuranta

Lukuisilla työkaluilla voi tehdä to-do-listoja tai määrittää itselleen ja yhteistyökumppaneilleen tehtäviä. Tähän taipuu myös edellä mainittu Airtable, samoin kuin vaikkapa Wunderlist. Työmäärien ennakkosuunnittelu ja aikatauluttaminen oikeasti järkeviksi kokonaisuuksiksi on silti usein eri juttu kuin täskilistojen hallinnointi.

Käytin aluksi Trelloa erilaisten muistettavien asioiden koostamiseen. Niin kivaa kuin Kanban-tyyppinen tehtävien siirtely putkesta toiseen olikin, kokonaisuus ei kuitenkaan täysin toiminut minulle, kun tehtävät piti saada järkeväksi, hallittavaksi aikajanaksi. Ongelma oli jo ennestään tuttu: kuinka voin tehdä tehtäväkuormani näkyväksi ja ennakoitavaksi siten, että pystyn tekemään oikeita asioita käytettävissäni olevalla ajalla?

Tätä varten otin äskettäin kokeiltavaksi Dapulsen. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että voin luoda sinne kaipaamani visuaalisen aikajanan, joka alkaa muistuttaa jo ihan virallisia projektinhallintasovelluksia. Mikä tärkeintä, tämän avulla näen, mikäli eri projektien tehtävät alkavat mennä liikaa limittäin ja lomittain. Luonnollisesti myös Dapulseen voi kutsua yhteistyökumppaneita mukaan. Hyödyllisenä näen mahdollisuuden jakaa sieltä käsin taulukkomuotoisia raportteja hankkeiden etenemisestä.

Mikä toimii sinulle?

Aiheesta saisi helposti pidemmänkin tarinan ja hyödyllisiä alaotsikoita voisi listata useita. Vaikkapa ideoinnin työkaluista Evernote, markkinoinnin saralta MailChimp ja osaamisen jakamisen/webinaarien ratkaisuista esimerkiksi Thinkify voisivat olla jatkoartikkelin arvoisia.

Toisaalta tällainen listaus on nykymaailmassa aina enemmän tai vähemmän work-in-progress. Uusia työkaluja kun putkahtelee markkinoille jatkuvasti ja kaikesta ei ole mahdollista pysyä perillä. Itse olen pitänyt tärkeänä, että käyttämäni ohjelmistot toimivat sekä tietokoneella että mobiililaitteella, ja saan niistä ilmoitukset ja muistutukset silloin, kun jotain tarvitsee tehdä. Aina kannattaa myös muistaa, että mikään yksittäinen sovellus ei kuitenkaan korjaa tosielämän ajankäytön tai viestinnän pullonkauloja.

Jos kaipaat vielä lisää vinkkejä, lue myös Jaakko Männistön blogi +50 melkein ilmaista työkalua, jota ilman et halua elää. Sieltä löytyy ketteriä vaihtoehtoja yrityskäyttöön muun muassa myynnin, markkinoinnin ja rekrytoinnin toteuttamiseen.

Marjaana Jokinen

Kirjoittaja Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen risteyskohdassa ja kasvattaa taaperoaan musiikilla, kaurapuurolla ja savolaisilla sutkautuksilla. Marjaana löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien kautta ja on poistunut piilosta

Unohda VIP, tänä kesänä haluat olla SIP!

Suomen kesä on täynnä festivaaleja, tapahtumia, kyläjuhlia ja kissanristiäisiä, joihin jokaiseen on tarjolla omat VIP-passinsa. Tunnelma on riemukas – vipissä eivät paina arkihuolet, vaan kesäauringossa päivettyneet ihmiset kohottelevat skumppalasejaan oikealle ja vasemmalle. VIP-elämä ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Paluu arkeen voi olla masentava, mutta onneksi meistä jokainen voi olla SIP (Socially important person) vaikka joka päivä.

SIP tarkoittaa henkilöä, jolla on vaikutusvaltaa omassa sosiaalisessa verkostossaan. Usein sippeinä pidetään tuhansien tai miljoonien seuraajien tubettajia tai bloggaajia, mutta väitän, että lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan. Nyt käytössä olevat viestintävälineet ja työkalut mahdollistavat entistä nopeamman tiedonvälityksen, emmekä kaipaa mainostoimistojen huippuunsa hiottuja mainoskampanjoita. Kuluttajat kaipaavat sisältöjä, joihin voivat samaistua. Henkilökohtaisuus, aitous ja rosoisuus pitävät pintansa ja kaverisuositusta pidetään luotettavampana kuin yrityksen omaa viestintää.

”Lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan.”

Tähän koko Piilo-osaajien projektikin perustuu. Projektin kautta työllistynyt Marjaana kertoi tarinansa blogissa viime viikolla ja uusi suunta työelämässä vaati vain yhden oikean LinkedIn-kontaktin. Se kuvaa myös viestinnän murrosta hyvin: perinteinen enemmistö-vähemmistö -ajattelu ei toimi, vaan kaiken ytimessä on kohdentaminen. Viestiään kannattaa viilata niin kauan, että se puhuttelee ennemmin tarkkaan rajattua pienempää yleisöä kuin summittaista miljoonayleisöä.

social-media-1233873_1920

SIP-ilmiötä kannattaa siis hyödyntää myös työnhaussa. Kuka voisi olla oikea henkilö välittämään juuri sinun viestisi eteenpäin? Tunnetko oman alasi vaikuttajan, jolle voisit linkittää LinkedIn-profiilisi tai oletko kertonut edes omassa verkostossasi etsiväsi uusia tuulia urallasi? Työnhausta ei tarvitse tehdä teatteria eikä sinun kannata hirttäytyä henkilöbrändäykseen, mutta usein unohdamme, että kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.

”Kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.”

Jos työnhaun ajatteleminen tai työnhaun edistäminen kesällä tuntuu liian vaivalloiselta, voit aloittaa pienin askelin. Suosittele ja kehu ensin kollegaasi, kuten Hanne Kettunen Valeäiti -blogista teki, tai suosittele lomalukemistasi myös Facebook-kavereillesi. Kesällä on lupa löysätä ylintä nappia ja ottaa vähän rennommin. Sitäpaitsi kuka tietää, vaikka urasi seuraava tärkeä kontakti löytyisi tänä viikonloppuna Tammerfestien vipistä!

 

emminuorgam_katarinakirvesmakiphotography_web-2

Kirjoittaja Emmi Nuorgam on sisältöammattilainen, tapahtumantekijä ja markkinoinnin jokapaikanhöylä, joka harrastaa ravintoloissa syömistä ja Twitterissä vänkäämistä.