Näin tuot osaamisesi esiin selfievideon avulla

Selatessasi mitä tahansa somekanavaa voit huomata, että videoiden määrä on lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti. Video on kumminkin yhä vähemmistössä työnhakukeinona. Laadukkaalla selfievideolla erotut joukosta positiivisesti! Nappaa tästä vinkit sen toteuttamiseen.

Videoissa ei ole kyse enää suloisista kissavideoista, vaan ruudusta pukkaa esiin, jos jonkinmoista puhuvaa päätä. Videoiden taso vaihtelee harrastajasta ammattilaiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Ei siis ihme, että kynnys oman videon tekemiseen voi olla korkea kuin Mount Everest, jos vertailukohtana on ammattilaisen kädenjälki.

Rohkeasti tekemään sitä kauan pohtimaasi ensimmäistä selfievideota

Ei kannata kuitenkaan lannistua, vaan katsoa kaiken tasoisia videoita oppimismielessä. Voit pohtia, millainen video sinusta on miellyttävää katsoa ja millaiset elementit siinä ovat esillä. Videot ovat tulleet myös osaksi rekrytointeja. Voi olla, että työnantaja pyytää ilmoituksessaan lyhyttä videota hakemuksen sijaan tai saat kutsun videohaastatteluun. Toisaalta itse vapaaehtoisesti lähetetty lyhyt tervehdysvideo hakemuksen liitteenä on oiva tapa erottautua hakijajoukosta, joten miksi ei. Videon tekeminen ei ole vaikeaa, kun kyse on ns. selfietyyppisestä videosta. Itse olen lähettänyt videotervehdyksiä työhakemuksen liitteenä ilman sen suurempaa editointia ja olen saanut tästä paljon kiitosta.

Muutama asia on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, jotta sinä pysyt videon keskipisteenä ja se olisi katsojalle mahdollisimman vaivatonta katsoa ja kuunnella. Näiden huomioiminen ei vaadi studio-olosuhteita, vaan hieman etukäteisvalmistautumista.

Kannustan sinua kokeilemaan, vaikka kynnys tuntuisikin mahdottomalta ylittää. En ole itse videoalan ammattilainen, mutta vuorovaikutuksen kylläkin. Ja video on aina myös vuorovaikutusta. Siinä on tavoite – viesti, joka halutaan katsojalle välittää ja toivotaan saavan katsojassa jonkinlainen tunnetila aikaan.

rawpixel-1137673-unsplash

Puhuva pää ruudulla

Selfie-videoista puhutaan usein puhuvana päänä. Sitähän se onkin ja ratkaisevaa on, miten puhuva pää toimii ja miltä se katsojan ruudulla näyttää. Katsojaa voi ärsyttää, jos video on kuvattu liian läheltä – pää ns. tunkee ruudusta ulos. Itse huomaan vertaavani tätä siihen, jos olisin kasvotusten puhujan kanssa, ja hän olisi liian lähellä kasvojani. Ei miellyttävä tunne. Joku voisi ajatella, että siihen auttaa kun siirtää omaa ruutuaan kauemmaksi, mutta kyse on myös siitä, että puhuja menettää suuren määrän sanattoman viestinnän työkalujaan, kuten vartalon liikkeen ja käsien viestiä vahvistavan voiman sekä kuvan keveyden.

Ääni

Toinen tärkeä tekijä on kuvakulma ja sen vaikutus ääneen. Usein videot ovat käytännön syistä kuvattu alakulmasta – kännykän kamera on asetettu esim. pöydälle, jolloin puhuja katsoo alaviistoon. Tämä kuuluu usein äänessä. Koitapa vaikka heti esitellä itsesi ensin siten, että painat leukaasi kevyesti kohti rintaasi ja sitten nostat leukasi, katsot suoraan eteesi ja esittelet itsesi uudelleen. Huomaatko eron äänentuotossa? Nariseva ja ahtaasti kulkeva ääni ovat myös rasite puhujalle sekä vaikeaa kuulijalle kuunnella.

Ääni on muutenkin tärkeä ja kannattaa ehdottomasti miettiä lisämikrofonin hankkimista, varsinkin jos kuvaat ulkona. Silloin taustahälyt ja esim. tuuli eivät pääse pilaamaan muuten hyvää suoritustasi. Kaikuva tila on myös huono kuvauspaikka. Tärkeää on itse kuunnella oma video sellaisena, kuin sen aiot julkaista.

Valaistus

Selfievideo ei edellytä missään nimessä studiovalaistusta, mutta liikaa varjoja tekevässä valossa ei kannata kuvata. Luonnonvalo on lähes eittämättä paras ja tasaisin. Itse kuvasin ensimmäiset videot oman kotini makuuhuoneessa klo 14-16 välisenä aikana, jolloin aurinko paistoi huoneeseen tasaisesti ja seinätapetti toi taustalle mukavaa sävyä. Jos kuvaat keinovalossa, niin valot kannattaa asetella siten, että ne eivät luo erityisesti kasvoillesi epätasaisia varjoja. Itse olen käyttänyt valon pehmentäjänä valkoista T-paitaa ja vauvan harsoa. Hätä keinot keksii tässäkin!

Tausta

Taustan ei tarvitse olla yksivärinen ja sopiva tapetti voikin tuoda mukavaa pirteyttä videoon. Tausta kannattaa myös kurkata ja tarkistaa, etteivät taustatapetissa kauniisti kasvavat kukat yllättäen kasva hyvinkin symmetrisesti puhujan korvista katsojan silmin katsottuna.

Liikkuva telakka

Olen ollut itse luennolla aiheesta, jossa ammattikuvaaja sanoi, että pahinta on kuva, joka heiluu sekä vaaka- että pystysuorassa. Silmä kestää hyvin vielä heilumisen yhteen suuntaan, mutta kahteen tekee jo tiukkaa. Parasta onkin, jos videon saa kuvattua siten, että kamera on kiinnitettynä ja stabiilina. Moni tykkää kuitenkin kuvata liikkeessä ja itsekin pidän liikkeestä, silloin esim. selfiekeppi on hyvä kaveri.

Muistiinpanot

Entäpä sitten ne muistiinpanot, joita välillä voisi vilkuilla, kun ajatus karkaa. Mielestäni muistiinpanot ovat tarvittaessa hyvä tuki ja puhujan olisi hyvä miettiä miten ne asettelee. Moni tavoittelee ns. piilomuistiinpanoja, eli että katsoja ei huomaisi niiden vilkuilua. Itse kannatan kuitenkin avoimia muistiinpanoja, jos niitä käyttää. Moni ajattelee, että on noloa katsoa muistiinpanojaan. Näin ei ole, vaan usein ne myös tahdittavat ja tauottavat puhetta mukavasti. Suosin kokeilemaan molempia, jos kumpikaan tapa ei ole itselle luontaista.

No nyt pitäisi julkaista!

Jo videon suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä kanavaa, jossa haluaa julkaista. Suositellun videon pituus eri kanavissa vaihtelee. Jos teet videon työnhaun tueksi, niin itse olen pitäytynyt 2 minuutin maksimiajassa ja ladannut videon YouTubeen salattuna. Linkin olen lähettänyt työnantajalle sähköpostin mukana. On myös mielenkiintoista seurata, kuinka monta katselukertaa videosi saa.

Moni kuuluttaa mielellään myös tekstityksen perään, mutta älä pidä sitä kynnyksenä. Sitäkin voi sitten ajan kanssa harjoitella. Ensimmäinen tavoitteesi on tehdä ensimmäinen selfievideosi. Muista, sinä osaat ja sinä olet hyvä!

Halutessasi voit kirjata kommentteihin omat vinkkisi tai linkkisi hyviin ohjeisiin, ne otetaan ilolla itsekin vastaan ja moni aloittelijakin niistä hyötyy.

Petra AlijarviKirjoittaja Petra Alijärvi on organisaation ja ihmisten piilossa olevan potentiaalin arkeologi. Hän on vahva visionääri, jolle vain taivas on rajana.

suunnittelu_paperit

Oppilas ja asenne

Viime vuosituhannella syntynyt ja kiinnostunut tulevaisuudesta, tekoälystä ja opiskelusta. Minä. -Miksi en vain tyydy elämään normaaliarkea eli töihin-kotiin-sohvalle-jääkaapille-uutiset rutiiniin pohjautuvaan elämään?

Olen utelias. Haluan ymmärtää mitä ympärilläni tapahtuu, miksi tapahtuu ja mitä vaikutuksia tapahtumilla on. Olen opiskelija ja teen läksyjä, jotka nykymuodossaan ovat paljolti niitä harjoitustöiden lopussa kysyttyjä omia näkemyksiä ja johtopäätöksiä oppimastani. Tietystikään en tee tätä yksin, vaan pienryhmässä erilaisin kokoonpanoin.

Keskustelemme ja jaamme ajatuksia sekä vaihtelemme näkökulmaa -kuin katselisimme keskellämme olevaa kristallipalloa, jonka heijastama kuva on kaikille vähän erilainen. Yhdessä toisiamme kuunnellen saamme näkemyksistämme yhdessä riittävän tarkan kokonaiskuvan. Ja kuvassa on kaikille jotakin uutta, jota ennen ei ole huomannut.

Oppilaana oleminen on minulle elinikäinen rooli, josta en osaa ja halua luopua. Sillä pidän itseni nuorena ja voin osallistua ympärilläni käytävään keskusteluun. Ajantasallaoloa, mistä Marko Suomi hyvin kirjoitti.

Toinen merkityksellinen ajuri, joka mielestäni vaikuttaa paljon elämänlaatuun on asenne. Ei mitä tahansa asenne yleisesti, vaan etsivä asenne kaikkea pieniäkin mahdollisuuksia kohti. Toistaiseksi en ole törmännyt sellaiseen asiaan, joka olisi kaikilta osin täysin mahdoton. Aina on löytynyt jokin tapa, keino edetä. Minulle itselleni, asiakkaalleni tai verkostoni jäsenelle.

Asennoidun ongelmiin peruslähtökohtaisen positiivisesti ja vahvasti ratkaisuhakuisesti. Pengon uteliaisuuttani ongelman ilmenemän eli sen miltä se näyttää ja miten se vaikuttaa, yritän ymmärtää sen ytimen. Ja TIEDÄN, että siihen on ratkaisu, minulla tai hyvin usein jollakin keskustelukaverillani verkostossa. Joskus ratkaisu on enemmän piilossa ja joskus se on niin näkyvillä ettei sitä tule heti huomanneeksi.

Noista yllämainituista syistä johtuu etten vierasta uusia asioita. Ne kiinnostavat ja niillä on mahdollista ratkaista ongelmia. Esimerkiksi digitalisaatio on monesti ratkaisu tiedonkulun ja johtamiseen liittyvän raportoinnin laadun ongelmiin. IoT auttaa häiriöherkkyyden tunnistamisessa ja huoltoennakoinnissa. Erilaiset AR ja muut visualisoivat järjestelmät tuovat markkinointiin ja myyntiin huomattavan helppouden. Internet kaikkineen ratkaiseen tiedonvälityksen hitauteen liittyviä ongelmia sekä tavoitettavuuden kysymyksiä.

Kun sinulla, lukijani, on jossakin kohdassa epäily antaa nuorempien mennä eteenpäin, niin mieti kuitenkin kahdesti mikset itsekin ole mukana. Tuomassa kokemustasi. Ja pitämässä hauskaa.

Ja minä olen aina valmis keskustelemaan tulevaisuudesta 🙂

MattiKo_2018

Kirjoittaja on Matti Kortteus mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

Systemaattista työnhakua osaamista vahvistaen

Intuitiota kannattaa seurata! Piilo-osaajat livahti elämääni LinkedIn-virtaa seuratessa. Erityisesti Jaana Saramiehen positiiviset postaukset ja kannustavat kommentit eri ihmisille saivat lähettämään hänelle keväällä meiliä. Liittyisinkö mukaan työnhakuyhteisöön? Hetken tuumittuani vastasin ”Kyllä!” Mitä sinä vastaat?

Olen vakituisessa työsuhteessa palkitsevassa työssä, mutta katselen silti myös muita työpaikkoja. Tämä ei varmasti ole mitenkään tavatonta tai yllättävää kenellekään työelämässä olevalle tai sinne pyrkivälle. Tiedossa on, että työpaikat menevät usein työstä toiseen siirtyvälle, mutta yhtä hyvin myös vastavalmistuneille tai kahden työn välissä oleville.

 

Asiantuntijat rohkeasti esiin

Julkinen työnhakukulttuuri on ainakin itselleni vielä uutta ja jännittävää. Työssäkäyvälle se on samalla vapaaehtoistoimintaa, tarvetta kehittyä ammatillisesti ja pitää itsensä ajan tasalla työelämässä. Siihen Piilo-osaajien työnhakuyhteisö tarjoaa oivan tilaisuuden ja tuen.

Henkilöbrändäämisestä on puhuttu kauan, mutta miten me ”tavalliset” asiantuntijat ja osaajat markkinoisimme itseämme sopivalla tavalla? Headhunter Isa Karlsson antaa tähän konkreettisia vinkkejä blogipostauksessaan Astukaahan jo esiin asiantuntijat ja osaajat!.

Voi olla, etten työllisty juuri tällä Piilo-osaajien profiilillani, sillä olen ja osaan muutakin kuin esittelysivuni ja ceeveeni kertovat. Voi olla, että jään myös nykyiseen työhöni, sillä oman osaamisen sekä vaihtoehtoisten urapolkujen pohtiminen on tuonut valtavasti energiaa myös siihen. Aika näyttää, ja tuntuu hyvältä olla avoimien mahdollisuuksien äärellä.

Piilo-osaajien yhteisö auttaa myös omien arvojen ja osaamisen arvioimisessa. Toisinaan hankalimmalta tuntuu nimittäin oman uratavoitteen terävöittäminen – onhan yhteiskunnassa lukuisia merkityksellisiä asioita, joita voin taidoillani edistää. Monta piilo-osaajaa tämä yhteisö on jo auttanut kirkastamaan ja muuttamaankin omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Kaisa Selamo aikoo suunnata kokonaan uusille urille.

ground group growth hands

Photo by Pixabay on Pexels.com

Liity mukaan – ja poistu piilosta!

Piilo-osaajien yhteisö toimii, sillä jo lähes parikymmentä osaajaa on poistunut piilosta, eli työllistynyt hakemaansa työhön. Blogitekstien kirjoittaminen harvakseltaan ja jaettu some-vastuu on kohtuullinen vastine siitä, että saa liittyä mukaan iloisen kannustavaan työnhakuporukkaan. Samalla jokainen osaaja oppii nykypäivänä tarvittavien viestintätyökalujen käyttöä ja sosiaalisen median taitoja. 

Itse olen voinut tarjota taittotaitoni yhteiseen kakkuun työstäessämme Piilo-osaajien uutta visuaalista ilmettä Slack-ohjelman välityksellä. Kuten Hanna Turunen sanoi: ”Virtuaaliyhteistyön onnistumisen edellytykset ovat sitoutuminen tehtävään ja riittävä sekä oikea-aikainen kommunikaatio.”

Verkossa ja yhä enemmän myös livetapaamisissa toimiva yhteisö kannustaa, antaa palautetta ja jakaa vastuuta. Hyvin rakennettu profiilisivun pohja sekä asiantuntevat kommentit omaan esittelytekstiin ja ansioluetteloon tukevat oman unelmatyön kirkastamista ja hakemista. Mitä kaikkea muuta siitä seuraakaan…

Tule mukaan ja ota selvää! 
group hand fist bump

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

12x15cm_profiilikuvaus_Heidi Hölsömäki_08Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankkaa kokemusta viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.

Mikä ihmeen people geek?

En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

workplace-1245776_960_720

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

DSC_1865 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Kone + oppiminen = koneoppiminen – Mitä se oikein tarkoittaa?

 

Onko sinulla satoja, jopa tuhansia kuvia napattuna kännykällä? Ja olisi kiva löytääkin sieltä jotain tiettyjä kuvia. Mutta kun ei jaksa järjestellä niitä, ei kykene, ei ole aikaa. Auttaisiko koneoppiminen? Ajeletko paljon autolla? Matkalla olisi ehkä mielekkäämpää tehdä jotain muuta kuin keskittyä ajamiseen. Auttaisiko koneoppiminen? Tässä vain pari esimerkkiä, joissa koneoppiminen voi auttaa.

No mitä se koneoppiminen sitten oikein on? Meillä on (tieto)kone. Syötetään sille mahdollisimman paljon opetusdataa. Kone oppii jotain maagista tämän opetusdatan sekä tiettyjen opetusalgoritmien avulla. Nyt meillä on opetettu kone. Koneelle voi nyt syöttää kyselyn, ja – tadaa – se antaa meille (toivottavasti mahdollisimman) oikean vastauksen.

koneoppiminen

Voit esimerkiksi antaa koneelle opetusdatana kissojesi ja koiriesi kuvia, ja kone oppii tunnistamaan ne. Sitten kone voisi vaikka tägätä kaikki Miisut, Muusat, Rekut ja Rollet kuvista, ja löytäisit helposti haluamasi karvaturrin kuvat muiden joukosta.

Koneoppiminen on puheenaiheena myös esimerkiksi rekrytoinnissa. Sen hyödyntäminen voisi tehostaa rekrytointiprosesseja, nopeuttamalla prosesseja ja tekemällä rekrytoinnista kustannustehokkaampaa. Kone etsisi hakijoiden joukosta muutaman sopivan kandidaatin, joista sitten lopullinen valinta tehtäisiin.

Työnhakijan kannalta voisi olla hyvinkin mielenkiintoista, jos koneoppimisen avulla saisi jollain tavalla tehostettua työnhakua. Ehkä apuja vaikkapa huikean hyvän hakemuksen tekoon!

Mikä sinusta olisi parasta, mitä koneet voisivat tehdä puolestasi?

 

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekryKirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

 

 

 

 

 

Kiinnostuitko koneoppimisesta? Lue lisää aiheesta täältä:

https://www.slideshare.net/21_venkat/s-32981502
https://dzone.com/articles/machine-learning-for-dummies
https://janiwahlman.com/2017/08/03/tekoaly-koneoppiminen-ja-liiketoiminta/
https://hbr.org/cover-story/2017/07/the-business-of-artificial-intelligence