Synkkaako vai sakkaako? – Itsetuntemuksen kautta yhteistyöhön

Yhden henkilön kanssa asiat sujuvat, ymmärrätte toisianne puolesta sanasta ja jaatte yhteisen käsityksen lähes kaikesta. Toisen kanssa taas tuntuu, että olette kuin eri planeetoilta – ette ymmärrä toistenne näkemyksiä ja toimintatapoja, ja välillänne syntyy usein väärinkäsityksiä ja kitkaa. Voisiko yhteistyötä helpottaa paremman itsetuntemuksen avulla?

Itsetuntemusta voi parantaa esimerkiksi erilaisten persoonallisuustestien ja vahvuusanalyysien avulla. Minulla oli ilo osallistua viime viikolla Luontaiset taipumukset -demovalmennukseen, jossa Jari Saarenpää perehdytti Luontaiset taipumukset -analyysiin. Analyysi antaa tietoa paitsi luontaisista vahvuuksistamme ja omasta erilaisuudestamme muihin verrattuna mutta myös heikommin kehittyneistä osa-alueistamme. Mallin perusidean on kehittänyt sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung. Mallissa käsitellään neljää ulottuvuutta, joissa kaikissa on kaksi vaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdoista jompikumpi on jokaiselle ihmiselle luontaisempi. Näistä saadaan yhdisteltyä 16 eri tyyppiä, joilla kullakin on oma luontainen tapansa ennen kaikkea suunnata huomiotaan ja reagoida erilaisiin asioihin. Taipumukset vaikuttavat esimerkiksi oppimistyyliin, kiinnostuksen kohteisiin, päätöksentekoon ja käyttäytymiseen stressaavassa tilanteessa.

Vahvuuksiaan kannattaa hyödyntää ja kehittää, mutta myös heikommin kehittyneitä osa-alueita voi tietoisesti vahvistaa.

climate-kic-350836

Omien toimintatapojen tunnistaminen, pohtiminen ja hyväksyminen osaksi omaa persoonaa lisää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään, mistä joidenkin tilanteiden helppous ja toisaalta kuormittavuus voi kummuta. Asioiden tekeminen omia vahvuuksia hyödyntäen itselle suotuisissa olosuhteissa kuluttaa voimavaroja huomattavasti vähemmän kuin puurtaminen omaa luontaista tyyliä vastaan. Vahvuuksiaan kannattaa hyödyntää ja kehittää, mutta myös heikommin kehittyneitä osa-alueita voi tietoisesti vahvistaa. Jos esimerkiksi tietää luontaisesti suhtautuvansa epäileväisesti uusiin asioihin ja muutoksiin, voi tietoisesti pyrkiä asennoitumaan avoimemmin ja liittämään niihin positiivisia mielikuvia ja ajatuksia.

Jos oma luontainen tapamme ajatella ja toimia on hyvin erilainen kuin vaikkapa työkaverilla, voi sujuva yhteistyö ja kommunikointi olla haastavaa. Toisen erilainen tyyli voi hämmentää ja jopa ärsyttää. Yhdessä työskentelyä helpottaa, kun tiedostaa ja hyväksyy erilaiset ajattelu- ja toimintatyylit. Siinä missä järjestelmällinen henkilö tekee tarkan ja suoraviivaisen suunnitelman ja noudattaa sitä, voi spontaanimpi kollega jättää koko suunnitelman tekemättä – ainakaan turhan tarkasti. Hän tekee yhden asian silloin, toisen tuolloin saaden homman valmiiksi nippa nappa ajoissa tai ehkä hiukan myöhemmin. Lopputulos voi olla aivan yhtä hyvä. Vastaavasti käytännöllisesti asioita hahmottava henkilö poimii uudesta asiasta ensin yksityiskohtia, joiden kautta alkaa rakentaa kokonaisuutta. Intuitiivisemmin tietoa hankkiva taas katsoo ensin kokonaisuutta eikä ole niinkään kiinnostunut yksityiskohdista.

Yhdessä työskentelyä helpottaa, kun tiedostaa ja hyväksyy erilaiset ajattelu- ja toimintatyylit.

Esimiehille erilaisten tyylien tiedostaminen ja tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Erilaiset luontaiset taipumukset tunnistava esimies voi tarjoilla palautteen, kiitoksen ja rakentavan kritiikin alaiselleen sopivalla tyylillä. Alaisten hyvä tunteminen mahdollistaa myös esimerkiksi herkkyyden tunnistaa tiettyjä stressin tunnusmerkkejä, jolloin esimies voi puuttua tilanteeseen riittävän ajoissa.

Valmennuksen lopulla kaikki Luontaiset taipumukset -demovalmennukseen osallistuneet saivat omat tuloksensa, jotka perustuivat ennakkoon tehtyyn kyselyyn. Olin vuosia aiemmin tehnyt opintojeni puitteissa samaan Jungin teoriaan pohjautuvan MBTI-testin ja siihen liittyviä ryhmätehtäviä, joten minulla oli jo jonkinlainen käsitys omista taipumuksistani. Koin kuitenkin hyvin hedelmällisenä pohtia näitä asioita nyt uudelleen hyvin erilaisessa elämäntilanteessa. Analyysin perusteella minua kuvaa nimitys Huolehtija, kun puhutaan ajattelun ja toiminnan suuntautumisesta. Johtamistyylini taas on Organisoija. Voin allekirjoittaa molemmat kuvaukset täysin ja löydän muutenkin analyysista hämmästyttävän tarkkoja kuvauksia itsestäni. Monet asiat kolahtivat nyt aivan eri tavalla verrattuna kymmenen vuotta nuorempaan minään.

Parantuneen itsetuntemuksen avulla on varmasti helpompaa ymmärtää omaa reagointia erilaisissa tilanteissa, sekä tunnistaa ja löytää itselle sopivia työrooleja. Näiden oivallusten siivittämänä on  hyvä lähteä luovimaan kohti unelmatyötä – sitä joka on juuri minulle sopiva.

Lue lisää täältä: www.luontaisettaipumukset.fi 
Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana, Anu Vaaraniemi

valmis_kuva_2


Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

Kuvat: Nathan Dumlao/Unsplash ja Climate KIC/Unsplash

 

Kuinka hallita työnhakustressiä?

Työttömänä oleminen on outoa välitilassa kellumista. Toisaalta käytettävissä on kaikki maailman aika mihin ikinä haluat. Toisaalta mieltä painaa jatkuva epävarmuus tulevasta, eivätkä taloudelliset huoletkaan ole työttömälle vieraita.

Aina ei ole itsestään selvää edes se, mihin suuntaan tulisi pyrkiä: edellisiä työtehtäviä vastaaviin töihin, jonkin muun tyyppiseen työhön, kouluttautumaan vai keksiikö jotain aivan uutta. Sitä paitsi, vaikka näennäisesti työtä ei ole, tekemistä on jatkuvasti – työttömällähän on velvollisuus hakea työtä koko ajan.

brooke-cagle-195777Photo by Brooke Cagle on Unsplash

Tutkimusten mukaan työttömyys ja jo työttömyyden uhka ovatkin yhteydessä suurempaan somaattiseen ja psyykkiseen sairastavuuteen.

Jatkuva työnhakeminen on ainakin omasta mielestäni paljon stressaavampaa kuin työntekeminen. Fiilis on ihan erilainen kuin palkkatyössä, vanhempainvapaalla tai niin sanotulla ansaitulla lomalla – työttömyyteen kun liittyy paljon epävarmuuden, epäonnistumisen ja jopa häpeän tunteita. Harva pystyy suhtautumaan työttömyyteen kevyesti ja stressaamatta. Kaikille ei ole luontevaa markkinoida itseään ja osaamistaan, ja toistuvat umpikujaan päätyneet hakuprosessit turhauttavat ja nakertavat ammatillista itsetuntoa. Tutkimusten mukaan työttömyys ja jo työttömyyden uhka ovatkin yhteydessä suurempaan somaattiseen ja psyykkiseen sairastavuuteen.

Ainakin itselle oma työttömyysstatus pompsahtaa jatkuvasti mieleen eri asiayhteyksissä, halusin tai en. Se taas johtaa helposti tunteeseen, että asialle pitää HETI tehdä jotain. On niin helppoa ”ihan nopeasti” vilkaista kännykän tai tabletin avulla, mitä työnhakurintamalla on tapahtunut. Ihan niin kuin työnhakusivustojen, somen ja sähköpostin jatkuva kyttääminen edistäisi työllistymistä. Ei, se on ainoastaan tehotonta ajankäyttöä ja aiheuttaa poissaolevuutta ja stressiä.

Tarvitseeko työnhakuun panostaa täysillä koko ajan vai olisiko mahdollista keskittää hakutoimet vaikka kahteen tai kolmeen reippaaseen rupeamaan viikossa, jolloin aikaa jää myös kivalle tekemiselle ja akkujen lataamiselle?

Mielestäni jokaisen työnhakijan olisikin hyödyllistä pohtia omaa ajankäyttöään, jaksamistaan ja hyvinvointiaan, etenkin työttömyyden pitkittyessä. Ei ole kenenkään etu, jos työnhakija uupuu tai masentuu ja päätyy jopa työkyvyttömäksi. Työsuhteessa työ rytmittyy työajalle ja vapaa-ajalle, mutta työtön on työnhakijana tauotta. Tarvitseeko työnhakuun panostaa täysillä koko ajan vai olisiko mahdollista keskittää hakutoimet vaikka kahteen tai kolmeen reippaaseen rupeamaan viikossa, jolloin aikaa jää myös kivalle tekemiselle ja akkujen lataamiselle? Uskon, että tehokas pari-kolmetuntinen säästää sekä aikaa että hermoja siihen verrattuna, että selaa jatkuvasti työnhakusivustoja esimerkiksi ruokaa laittaessa tai lasten kanssa puuhaillessa. Suurin osa ilmoitetuista työpaikoista on näkyvissä riittävän pitkään, että ne ehtii huomata parin päivän päästäkin. Varsinkin näin kesäloma-aikaan on luontevaa hakeutua ihmisen ilmoille ja ehkä helpompaa unohtaa hetkeksi oma stressaava tilanne.

Ajanhallinnan lisäksi toinen tärkeä keino ylläpitää hyvää virettä ja ammatillista itsetuntoa työttömyyden aikana on hakeutuminen erilaisiin verkostoihin ja vertaisryhmiin. On helpottavaa huomata, ettei ole yksin tunteidensa ja kokemustensa kanssa. Muiden ajatuksista ja tiedoista voi sitä paitsi saada hyviä vinkkejä omaankin työnhakuun, ja onnistumistarinat tsemppaavat jatkamaan sen oikean paikan etsimistä.

Työnhakija! Työttömyysaikaan voi suhtautua mahdollisuutena hakea uutta suuntaa, kerätä voimia, kehittää osaamistaan ja ottaa aikaa itselle. Rentoudu hetkeksi, lue kirjaa, tapaa ystäviä, nauti luonnosta – tee sitä mikä saa hyvälle mielelle ja lataa akkuja.

Hyvinvoivana ja latautuneena olet valmis uusiin haasteisiin!

 

Valmis_kuva_2Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

Työpaikan perheystävällisyys on kaikkien etu

Jokainen vanhempi on varmasti joutunut pohtimaan työn ja perheen yhdistämisen haastetta jokapäiväisessä arjen pyörittämisessä: miten hoitaa esimerkiksi lapsen vasu-keskusteluun, hammaslääkärikäyntiin tai joulujuhlaan osallistuminen kesken työpäivän tai kuka jää kotiin hoitamaan sairastunutta lasta. Eri elämänvaiheessa olevilla on vaihtelevia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen. Pikkulapsiperheillä, kouluikäisten tai teini-ikäisten vanhemmilla, tai omia ikääntyviä vanhempiaan hoitavilla on omat haasteensa. Työntekijä voi tarvita lyhyt- tai pitkäaikaista joustoa myös perhettä kohdanneen kriisin tai sairauden takia.

Eri elämänvaiheessa olevilla on erilaisia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen.

_5003777_1

Miten työntekijää sitten voi auttaa ja tukea työn ja perheen ristipaineessa? MiB ry:n seminaarissa toukokuussa osallistujilta kysyttiin, minkä he kokivat tärkeimpänä helpottavana tekijänä perheen ja työn yhdistämisessä. Selvästi tärkeimmäksi keinoksi nousi työnantajien asenne ja neuvotteluvalmius ennen työaikajoustoja ja etätyön mahdollisuutta. Tämä voidaan tulkita siten, että avoin asennoituminen ja valmius neuvotella asioista mahdollistavat monipuolisemmat keinot työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi kuin mikään yksittäinen käytäntö. Ja kääntäen, pelkkä yksittäinen käytäntö ei välttämättä tee työpaikasta perheystävällistä.

Perheystävällisessä työpaikassa luodaan yhteiset pelisäännöt ja käytännöt, joiden puitteissa työntekijät voivat toimia omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla. Esimiesten ja henkilöstöhallinnon kannattaa seurata, miten luodut toimintatavat toimivat käytännössä, ja kehittää niitä edelleen yhdessä työntekijöiden kanssa. Samassa tilanteessa olevia työntekijöitä tulee kohdella mahdollisimman yhdenmukaisesti. Asioista kannattaa tiedottaa ja keskustella avoimesti, jotta joustot ja erilaiset työntekemisen tavat tulisivat osaksi työpaikan kulttuuria, eivätkä aiheuttaisi turhaan kateutta tai epäreiluuden tunnetta työyhteisössä. Työaikajoustot, etätyömahdollisuus, osa-aikatyön mahdollisuus, joustavat lomajärjestelyt, yhteydenpito vanhempainvapaiden aikana ja hyvin suunniteltu paluu vanhempainvapaalta työhön lukeutuvat perheystävällisiin käytäntöihin.

Joustavista työnteon tavoista voi olla hyötyä koko työyhteisölle. Monesti poissaolijan työt jaetaan kollegoille, mikä lisää heidän työtaakkaansa. Esimerkiksi lapsen sairastaessa etätyö voi kuitenkin onnistua lapsen toipilaspäivinä, jolloin työtovereiden ylimääräinen kuormitus lyhenee. Jo se, että saa hoidettua kiireellisimmät työasiat ja sähköpostit kotoa käsin, voi lisätä hallinnantunnetta ja helpottaa paluuta työhön. Tässä tulee toki olla tarkkana, ettei mahdollisuutta etätyöhön aleta tulkitsemaan vaatimukseksi työskennellä lakisääteisen lapsen tilapäisen hoitovapaan aikana.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Väestöliiton mukaan perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Tavoitteena on luoda ohjelma, johon osallistumalla yritykset ja organisaatiot voivat kehittää perheystävällisiä käytäntöjään ja saada itselleen Perheystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Täällä voit testata, kuinka perheystävällinen työpaikkasi on. Perheystävällisen yrityskulttuurin luomiseen saa työkaluja myös esimies- ja työyhteisövalmennuksista, joita järjestää esimerkiksi MiB ry:n spinnoff-yritys Fambition.

Arjen sujuvuus tukee työntekijän työkykyä ja jaksamista sekä parantaa työmotivaatiota. Nämä taas vähentävät turhia irtisanoutumisia ja sairauspoissaoloja, mikä osaltaan auttaa työnantajaa huolehtimaan työpaikan ydintehtävistä eli työnteon jatkuvuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen hyödyttää kaikkia – työtekijää, tämän perhettä, työnantajaa ja viimekädessä koko yhteiskuntaa.

Lue lisää aiheesta täältä:

www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/

www.parassyy.fi

www.stm.fi/perhe-elama-ja-tyo

www.fambition.fi/valmennukset/

www.ttl.fi/tyoyhteiso/ikajohtaminen/

Valmis_kuva_2Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

 

 

 

 

 

Kuva ”Perhe ja Työ”: Studio Torkkeli Oy / Laura Tammisto