Asiakasviestinnän pienet mutta suuret kompastuskivet

Mitä useampi viestijä sitä suurempi soppa. Kaikkein helpointa viestintä olisi, jos sitä voisi tehdä yksin, mutta se ei vielä täytä viestinnän määritelmää. Viestin merkitys muodostuu vasta, kun toinen osapuoli tulkitsee sen. Kahden ihmisen välillä on mahdollisuus jo valtaviin väärinkäsityksiin puhumattakaan tilanteesta, jossa keskusteluun osallistuu useampia ihmisiä.

Kun keskustellaan asiakkaan tai yhteistyökumppanin kanssa hänen toivomastaan palvelusta tai tuotteesta, ensimmäisen keskusteluaiheen pitäisi pyöriä ennen kaikkea sen ympärillä, kenelle kyseisestä palvelusta tai tuotteesta toivotaan lisäarvoa. Mekkoa etsivä asiakas saattaakin etsiä sitä lapselleen tai äidilleen ja ensimmäinen tarjottu kolttu voikin olla aivan vääränlainen, jollei kohde ole selvillä.  Seuraavan askeleen pitäisi paneutua siihen, millaisilla reunaehdoilla ratkaisua lähdetään etsimään ja onko jotain ehdottomia vaatimuksia toteutukselle. Jotta ei käy niin, että tehdään tai etsitään ratkaisu annetuilla spekseillä ja sitten käykin ilmi, että se ei olekaan hyödynnettävissä.

Välillä sitten mennään kilometritolkulla metsään, vaikka valmistautumiseen olisi panostettu. Käy ilmi, että on kyllä periaatteen tasolla löydetty asiakkaan toivoma lopputulos, mutta asiakas ei sittenkään saa siitä mitään lisäarvoa. Mekko on oikeanlainen, mutta koko on väärä. Koodi tekee juuri sen mitä pitää, mutta antaa tiedot väärässä muodossa. Sattumalta Vincitilläkin on juuri blogattu samasta aiheesta. Viestinnän ongelmat ovat useimmiten samanlaisia riippumatta toimialasta.

igor-ovsyannykov-254180-unsplash

Miten ratkaistaan tilanne, jossa keskustelun lopputuloksena ollaan päädytty väärään ratkaisuun? Helpointa olisi lähteä korjaamaan väärää ratkaisua, mutta entä jos virhe onkin tapahtunut jo aiemmin eikä perusparametritkaan ole kunnossa. On turha tarjota erikokoisia housuja, jos olettaa myyvänsä niitä edessään seisovalle henkilölle ja hän ostaa housuja lapselleen, joka on aivan eri kokoinen. Usein on kannattavaa peruuttaa reilusti taaksepäin, palata lähes alkuun ja selvittää ollaanko edes lähtökohtaisesti samalla sivulla ratkaisun etsimisen kannalta. Mitä, kenelle, miksi, miten ja milloin on kysymyssarja, jolla pääsee usein jo melko pitkälle.

Vastuuta on myös palvelun ja tuotteen ostajalla ja tilaajalla. Hankinnan onnistumistodennäköisyys kasvaa oleellisesti, jos kaikilla osapuolilla on kaikki tarvittava tieto käytettävissä. On valtava ero antaa speksiksi ”Haluaisin jotkut kivat kengät, joilla on hyvä kävellä” vs. ”Tarvitsen kengät häämekkoni kanssa, se on satiinia ja keltainen. Mielellään sellaiset joilla on hyvä kävellä. ”

Alkavan kesän ja kesälomien kunniaksi panostetaanpa puolin ja toisin erityisen paljon viestintään, jotta projektit töissä ja kotona ovat menestyksekkäitä!

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

Vahvistusta osaamiseen joustavista verkkokursseista

Samalla, kun etsii unelmiensa työpaikkaa, kannattaa pitää tiedot ja taidot ajan tasalla. Omatoimista opiskelua voi tehdä kotoa käsin monella eri tavalla ja tällä tavoin vahvistaa omia asemiaan työmarkkinoilla.

Piilo-osaajien Niina kertoi juuri blogissa omasta työvoimakoulutuskokemuksestaan. Jos kaipaa joustavammin omiin aikatauluihin sopivia oppimistapoja, niin keinot ovat monet. Hannan blogitekstissä käydään läpi erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia, tilaisuuksia ja tahoja, joiden kautta voi lisätä omaa osaamistaan ja tietämystään, verkostoitua ja pysyä perillä ajankohtaisista asioista.

Tämän lisäksi on olemassa paljon erilaisia verkkokurssialustoja, joilla pystyy perehtymään syvällisemmin yksittäisiin aiheisiin tai tekemään jopa kokonaisia tutkintoja. Osa kursseista, ja varsinkin suuremmat kokonaisuudet, ovat maksullisia, mutta valikoimista löytyy todella hyvin myös ilmaisia kursseja. Tässä on esitelty muutamia meidän suosikkilistallemme nousseista palveluista ja alustoista.

Udemy (www.udemy.com)

Udemyn kurssivalikoima on monipuolinen sisältäen kursseja monilta aloilta, sekä esimerkiksi musiikkia ja kieliä harrasteiden puolelta. Kurssit ovat maksullisia, mutta muutamia kertoja vuodessa on kampanja, jolloin kursseja pystyy ostamaan huomattavan edullisesti. Alustalla pystyy luomaan kursseista kokonaisuuksia, kurssit voi suorittaa silloin kun itselle sopii ja ne jäävät käytettäviksi ikuisesti, joten niihin voi tarvittaessa palata uudestaan myöhemmin.

edX (www.edx.org)

edX:n valikoimassa on kursseja useilta aloilta ja niitä tarjoavat partneriyliopistot ja -yritykset. Palvelussa on runsaasti ilmaisia kursseja ja suoritusaikataulu on joko kurssin etenemiseen sidottu tai omaan tahtiin etenevä. Suoritetuista kursseista voi hankkia maksullisen sertifikaatin. MicroMasters Certificate-, Professional Certificate- sekä XSeries-ohjelmat ovat maksullisia ohjelmia, joista saa lopuksi todistuksen.

LinkedIn Learning (www.linkedin.com/learning) ja Lynda (www.lynda.com)

Mikäli tahtoo ottaa LinkedInistä kaiken irti, kannattaa harkita Premium-jäsenyyttä joksikin ajanjaksoksi. Samalla saa LinkenIn Learning – valikoiman käyttöönsä. Kurssivalikoimassa on työelämän aihepiirejä urakehityksestä projektihallintaan sekä kursseja muun muassa julkaisualustojen käyttöön. Kursseista pystyy luomaan itselleen helposti hallittavia kokonaisuuksia ja seuraamaan omaa edistystään. Samoja kursseja on mahdollista käydä myös Lynda-palvelussa, jolloin maksettavaksi tulee erillinen kuukausimaksu. Kurssit ja ominaisuudet ovat näissä käytännössä samat, mutta ristiin niitä ei valitettavasti pysty käyttämään.

verkkokurssi

Udacity (eu.udacity.com)

Udacity tarjoaa ilmaisia kursseja ja maksullisia Nanodegree-tutkintoja. Valikoima on toistaiseksi hieman ohuempi kuin aiemmin esitellyillä palveluilla, mutta tarjolla on paljon mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aihepiirejä. Kurssien hakeminen on helppoa ja hakua tehdessä pystyy rajaamaan hakua muun muassa lähtötason mukaan. Kursseissa on annettu arvio kuluvasta ajasta viikkoina, mutta kursseja voi käydä omaan tahtiin.

Coursera (www.coursera.org)

Myös Coursera tarjoaa kursseja yhteistyössä yliopistojen kanssa. Valikoima on melko laaja, mutta osa kursseista on maksullisia. Courseran kautta on mahdollista opiskella myös suurempia kokonaisuuksia ja nämä ovat kk-maksullisia. Koska kursseja voi käydä omaan tahtiin, periaatteessa tehokkaalla työskentelyllä kokonaisuuden hintaa pystyy minimoimaan.

Verkkokurssit mahdollistavat yksittäisten kurssien käymisen ja kurssialustojen päälle voi halutessaan rakentaa vaikka kokonaisen tutkinnon. On hienoa, että Suomessa on mahdollisuus opiskella virallinen tutkinto ilmaiseksi. Oman osaamisen täydentämisen kannalta on kuitenkin upeaa, että erilaisten verkkokurssien avulla on mahdollisuus opiskella käytännössä mitä vain silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Mikä on sinun mielestäsi paras kurssialusta tai paras yksittäinen kurssi, jonka olet suorittanut? Kerro kommenteissa!

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekry

Kirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

 

 

 

 

 

cvkuva

Toinen kirjoittaja Annamaija Åhman on tiedonjanoinen diplomi-insinööri, kolmen lapsen äiti ja vanhan talon eläjä, joka etsii itselleen seuraavaa työelämän haastetta.

Projektina työnhaku

Työnhakua voi tehdä päivästä ja viikosta toiseen, kunnes saa työpaikan. Olen huomannut, että tämä lähestyminen työnhakuun johtaa turhautumiseen ja harhailuun. Voisiko työnhakua tehdä projektina? Luoda sille tavoitteet ja aikataulun ja projektin lopussa pysähtyä katsomaan, kuinka kävi ja mitä seuraavaksi? Tätä lähdin tällä kertaa selvittämään.

Kun työnhaku puuduttaa ja ahdistaa

Kun työnhaku jatkuu pitkään, alkaa optimistisintakin osaajaa jo vähän puuduttaa. Kerta toisensa jälkeen huomaa uppoavansa työnhakusuohon, jossa kaikki vähänkin liikenevä aika käytetään Indeedin ja LinkedInin syövereissä tai kiinnostavia yrityksiä googlaillessa. Ja koska tämä ohimennen tekeminen on kuitenkin vähän puolittaista, sen tulokset ovat monesti aika laihoja. Seuraavana päivänä muistaa, että löysi jotain kiinnostavaa, muttei välttämättä firman nimeä tai tehtävän titteliä. Osaajien Anu onkin kirjoittanut työnhakustressistä ja nosti esiin tärkeän ajatuksen siitä, kuinka muutama tehokas työskentelypätkä viikossa onkin ehkä parempi tekniikka kuin päivästä toiseen jatkuva surffaaminen.

Lähestyvä vanhempainvapaan loppu herätti takaraivossani työnhakupaniikin, koska sitten olisin oikeasti työtön enkä enää vanhempainvapaalla uusia töitä etsivä henkilö. Koska takana oli jo pitkä rupeama työnhakua, ajattelin nollata laskurin ja ottaa uuden startin. Päätin muuttaa työnhakuni rakennetta projektimaisempaan suuntaan ja kun elämässä samaan aikaan on käynnissä muun muassa remppaprojekti, päätin kokeilla olisiko työnhaun ja muun elämän yhteensovittaminen projektipalasina helpompaa. Suvi ”Sunnu” Melakosken työnhakuprojekti on yksi esimerkki työnhaun uudelleen ajattelusta. Lisäksi kannattaa pitää mielessä Jaanan teesit energiseen työnhakuun.

Projektit haltuun sopivilla työkaluilla

Projektilla on suunnitelma, tavoite, erikseen määrättyjä resursseja sekä alku ja loppu. Projektia hallitaan siihen sopivalla tavalla, sen etenemistä seurataan ja tarvittaessa sille voidaan määrätä lisää resursseja ja jopa muokata aikataulua. Ja projekteja voi toki olla käynnissä useampia samaan aikaan. Marjaana kirjoitti osaajablogissa näppäristä työkaluista, joilla pystyy hallitsemaan tapaamisia, sisällöntuotantoa, tehtäviä ja yhteystietoja. Lähdin etsimään niiden joukosta käyttööni työkalua, jolla pystyisin hallitsemaan sekä työnhaun että remontin etenemistä. Lopulta päädyin kahden yhdistelmään. Trello ja Airtable muodostavat yhdistelmän, joiden avulla uskon meidän saavan projektit hallintaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kvartaalitalous ei pääse työ- ja yrityselämän ilmiönä suosikkilistalleni ehkä koskaan. Sen sijaan näissä nyt käsilläni olevissa projekteissa kvartaaliajattelulla on paikkansa. Vuoden 2018 ensimmäisen kvartaalin lopussa on vessan syytä olla valmis ja jos maaliskuun 2018 loppuun mennessä en ole löytänyt töitä, pitää tarkkaan harkita mitä lasten kesäloman kanssa tehdään. Aikaraamiksi siis vuoden 2018 ensimmäinen kvartaali.

Seuraavaksi on syytä paneutua resursseihin ja työnhaussa ennen kaikkea ajallisiin resursseihin. Kun tekee työnhakua kolmen alle kouluikäisen kanssa, päiviä rytmittää ruokailut, nukkuminen ja päiväkoti-ikäisten arkivapaat. Tehokasta työaikaa, siis näitä hetkiä, kun lapsi nukkuu päiväunia, on loppujen lopuksi aika vähän. Ne pitää valjastaa hyvään käyttöön.  Siispä olen koonnut itselleni rutiinilistan.

Joka päivä tehtävät asiat:

  • tarkista Indeed-posti
  • kurkkaa LinkedIn, maks 15 minuuttia (voi tehdä puistossa)
  • pidä yhteyttä ystäviin ja verkostoihin
  • lue jotain lehteä. Tai edes silmäile otsikot. Tai jos on ollut oikein haastava päivä, keskity miehen illalla kertomaan uutiskoosteeseen.

Sunnuntaisin:

  • Käy läpi seuraavan viikon kalenteri, tulevat tapahtumat ja tärkeät asiat
  • Valmistele alkavan viikon ruoat

Ja samaan tapaan on omat rutiinit niille päiville, kun isommat lapset ovat kotona ja kun he ovat päiväkodissa. Kirjoitustyöt, puhelut, uusien asioiden opiskelu ja kiinnostavien yritysten etsiminen limittyvät arjen sekaan.

Nämä yksistään eivät kuitenkaan vielä tuo riittävästi runkoa ja tavoitteellisuutta projektilleni. Tarvitaan tavoitteita, joita pystyy mittaamaan. Otetut kontaktit, kirjoitetut hakemukset, sovitut tapaamiset, saadut työpaikkatarjoukset, kirjoitetut blogitekstit, LinkedIn-näkyvyyden kasvu. Luomalla näille tavoitteet ja suunnitelman saanen työnhaun tilanteeseen, jossa lopulta saan töitä. Ja jotta projekti etenee kaiken aikaa, tulee toteutuneita asioita arvioida esimerkiksi kahden viikon välein.

Projektin arviointi

Työnhaussa ensisijainen onnistumisen mittari on työpaikkatarjouksen saaminen. Vaikka työtä ei projektin aikana löytyisikään, voi projekti silti olla onnistunut muilla mittareilla. Parhaassa tapauksessa projektin päätteeksi minulla on kasassa läjä yhteyshenkilöitä, joiden kanssa voin palata asiaan myöhemmin, olen pitänyt yhteyttä verkostoni kanssa, parantanut työnhakutaitojani, opetellut uusia taitoja tai verestänyt vanhoja ja pystynyt elämään myös normaalia arkea. Lisäksi pystyn tuolloin arvioimaan projektiani, jotta pystyn tekemään muutoksia mahdollista seuraavaa projektia varten.

 

cvkuvaAnnamaija Åhman on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.

Työhaastatteluun valmistautuminen – miten eroaa avoimen tehtävän ja piilotyöpaikan haastattelutilanteet?

Työhaastatteluun valmistautuminen on tärkeä vaihe työnhakuprosessia. Tutustutaan vielä uudestaan yritykseen, pohditaan omia vahvuuksia ja heikkouksia, osaamista ja palkkatoivetta. Mutta eroaako haastatteluun valmistautuminen jotenkin avoimen tehtävän ja piilotyöpaikan välillä?

Kävin taannoin läpi työnhakuhistoriaani ja tajusin, että itseasiassa yli puolet kaikista työtehtävistäni on ollut niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Kävelin lähikauppaan kysymään olisiko siellä tarvetta työntekijälle, soitin erääseen tuotantofirmaan ja kysyin, mikä heidän kesätyötilanteensa on, laitoin kaverin vinkkaamana viestiä suoraan esimiehelle, juttelin professorin kanssa ihan muissa asioissa ja samalla tulin kysäisseeksi olisiko heillä diplomityöaiheita jne.

Samalla tulin käyneeksi läpi haastattelukokemukset sekä avoimien tehtävien että piilopaikkojen osalta mutta myös niiden rekrytointien näkökulmasta, joissa olenkin istunut pöydän toisella puolella. Havaitsin, että piilopaikkojen haastattelut ovat olleet aivan erilaisia kuin avoimien tehtävien haastattelut. Ja että niihin valmistautuminen olisi jälkikäteen ajateltuna ollut hyvin erilaista kuin avoimien tehtävien haastatteluihin.

Molemmissa tapauksissa tavoitellaan tilannetta, jossa hakija tunnetaan paremmin, hänen taustastaan, osaamisestaan ja motivaatiostaan tiedetään riittävästi ja pystytään arvioimaan olisiko juuri tämä henkilö sopiva tehtävään ja työyhteisöön. Haastateltavan on suhteellisen helppo valmistautua työpaikkailmoituksen pohjalta, kun hän tietää haettavan tehtävän ja siinä vaadittavat taidot. Tämän lisäksi, kun muistaa käydä läpi omat tähtihetket, heikkoudet ja vetristää aivot vastaamaan yllättäviin aivopähkinöihin, on työhaastattelu hyvin hanskassa.

Piilotyöpaikkaa hakiessa olen päätynyt haastatteluihin, joissa on puhuttu lähes kaikesta maan ja taivaan väliltä, käyty lounaalla koko yrityksen henkilökunnan kanssa tai lykätty eteen tuotteen piirustukset. Edes haastattelija ei välttämättä vielä ole tiennyt mihin tehtävään minut voisi laittaa ja keskustelun tavoitteena onkin ollut lähinnä oppia tuntemaan toisiamme paremmin ja löytää jokin kärki, jolla tehtävää voitaisiin lähteä muodostamaan.

Piilotyöpaikan haastatteluun mennessä onkin hyvä olla kirkkaana omassa mielessä, että millaista työtä tahtoo tehdä, millaisten asioiden parissa, miksi juuri kyseisessä yrityksessä ja miten voisi auttaa yritystä menestymään paremmin. Kun tämä on pohdittu, on haastattelussa helpompi keskustelun kautta löytää ne asiat, joiden pariin yrityksessä voitaisiin tarvita uutta työntekijää.

Ja se kaikkein erikoisin piilotyöpaikkahaastattelukokemukseni? Kävin kysymässä töitä lähikaupasta, sain soiton mennä käymään, sain sopimuksen nenän eteen ja esimies totesi, että kyllä tuota sinun palkkatoivetta vähän voidaan korottaakin. No ei kai siinä – nimi paperiin ja avainlätkä kouraan!

Miten sinä valmistaudut piilotyöpaikan haastatteluun?

cvkuva


Annamaija Åhman
on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.

Unelmien työnhakupäivä nosti työnhakufiiliksen uudelle tasolle

Torstaina 5.10.2017 vietettiin Unelmien työpäivää. Piilo-osaajat, kumppaneinaan TreStart ja Uratehdas, tempaisivat ja kutsuivat muutkin työnhakijat viettämään Unelmien työnhakupäivää. Ajatus työnhaun hyvinvointiin keskittyvästä päivästä lähti lentoon, kun Piilo-osaajien Jaana kuuli Yksi elämä-terveystalkoiden osana järjestettävstä unelmien työpäivä-tempauksesta. Pian Piilo-osaajien aktiiviporukka oli talkoovoimin pyöräyttänyt pystyyn työnhakijoille suunnatun tempauksen.

Tapahtuma järjestettiin TreStartin tiloissa Siperiassa. Paikalle saapuneet 40 työnhakijaa pääsivät keskustelemaan ja verkostoitumaan sekä saivat palautetta työnhaun dokumenteista niin ammattilaisilta kuin vertaisilta. Tilat täytti hyväntuulinen puheensorina koko kahdeksi tunniksi, mutta mistä kaikesta keskusteluja saatiin aikaan?

Ensimmäisessä sohvakulmauksessa keskusteltiin siitä pitäisikö työn hakemisen sijaan puhuakin työn tarjoamisesta. Kuinka paljon ajattelua pitää muuttaa, jotta voi vaihtaa lähtökohdan ”Olisiko teillä töitä? -kysymyksestä ”Tällä tavoin voisin teitä auttaa”-ajatteluun? Vaatii aktiivista oman osaamisen kartoittamista ja kirkastamista, että töitä pystyy hakemaan tällä tavalla.

Samalla kannattaa pohtia olisiko valmis tarjoamaan panostaan muillakin tavoilla kuin vakituisen kokopäivätyön muodossa. Mutta kun on löytänyt sen paletin, jolla omaa osaamistaan lähtee tarjoamaan, on hyvä olla apuvälineitä. Oman osaamisen sanoittaminen tai kuvaaminen on luonnollisesti avainasemassa tässä. CV:n rinnalla, tai jopa sijasta, hyviä vaihtoehtoja ovat videoesittely, CallCard-tyyppinen esite omasta osaamisesta tai jokin muu itselle luontainen keino kertoa tiiviisti omasta osaamisestaan. Tästä on myöhemmin tulossa tapahtuma TreStartilla, kannattaa seurata ilmoittelua!

Toisessa sohvanurkkauksessa keskusteltiin timanttisesta unelmaduunista. Mistä se koostuu, mitkä asiat siihen vaikuttavat, pitääkö työn olla merkityksellistä, voiko työkavereiden kanssa olla läheisiä kavereita ja miten se vaikuttaa työpaikan dynamiikkaan. Keskustelu oli ihanan polveilevaa, juuri sellaista kuin unelmaduunia ajatellessa sen kuuluukin olla. Unelmaduunin määrittelystä olemme aiemminkin jo bloganneet yleisellä tasolla ja aarrekartta-ajatuksella.

Nyt Unelmien työnhakupäivässä ilmoille nostettiin konstruktiivinen työnhaku Heikki Virtasen vetämässä piilonurkkauksessa. Perusajatuksena tässä on, että kunhan ensin tiedetään mikä ja millainen unelmaduuni on, niin sen jälkeen on mahdollista selvittää mitä pitää osata, tehdä ja oppia, jotta siihen työhön pääsee käsiksi. Tämäkin kannattaa laittaa korvan taakse, sillä tämän ympärille ollaan hahmottelemassa erillistä kokonaisuutta.

CV-tiskeillä oli kuhinaa alusta asti. Saana Rossi (Vincit, Erottua Oy) ja Juho Toivola (Elisa) sekä Uratehtaan Tiina Keskinen ja Jaana Taskula olivat tulleet Kaiken sparraus-pisteille antamaan asiantuntijavinkkejä. Jonotellessa oli helppo kuulla, kuinka tyytyväisiä ihmiset olivat saamaansa palautteeseen. Ammattilaiselta saatu palaute on arvokasta kaikissa työnhaun vaiheissa. Jonotellessa oli myös helppo vaihtaa tuttujen kasvojen kanssa kuulumiset ja tutustua uusiin ihmisiin.

Olen tyytyväinen omaan CV:seeni, mutta siltikin sain minuutin konsultaation aikana erinomaisen vinkin: Lisää punchline – tiivistetysti kuka ja mikä olet. Totta, se puuttuu! Kiitos ammattilaislle kullanarvoisista vinkeistä! CV:lle oli järjestetty myös vertaispalautemahdollisuus, jossa Piilo-osaajien Sinikka kävi kaikkien CV:t läpi, mutta samalla jokainen sai antaa palautetta muille ja ehkä napsia hyviä ideoita itselleen. Post-it -lappuja oli käyty täyttämässä ihailtavan paljon. Kiitos kaikille vertaispalautetta antaneille!

Tapahtuman jälkeen Unelmien työnhakupäivää jatkettiin vielä twitterchatissa hyvinvointiteemalla. Työnhaun hyvinvointiin liittyvät kysymykset saivat ihmiset pohtimaan tämän hetkistä hyvinvointiaan, miten sitä voisi lisätä sekä nostamaan esiin omat työnhakuryhmänsä. Merkittävinä hyvinvoinnin lähteinä pidettiin vertaistukea, lepoa, harrastuksia ja työnhaun ja muun elämän tasapainoa. Vastaajien työnhakuhyvinvointia lisäisi hakijapalautteen saaminen ja se, että tulisi kohdatuksi ihmisenä kokisi oman työhakupanoksensa arvokkaaksi. Positiivisten hakukokemusten merkitys hyvinvoinnille nousi esiin useammassa vastauksessa. Työnhakuryhmissä merkittäviksi nousivat erilaiset somen ryhmät, koulutuksia tarjoavat tahot sekä läheiset.

Unelmien työnhakupäivä oli minulle: innostavia keskusteluja, uusia ajatuksia itselle työstettäväksi, uusia mielenkiintoisia ihmisiä, tietoa sekä vinkkejä puolin ja toisin. Tämän tapahtuman hyvällä pöhinällä työnhaun hyvinvointia on parannettu taas moneksi viikoksi. Kiitos kaikille mukana olleille!

cvkuva
Annamaija Åhman
on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.