Työnhaun toteutuksesta

Piilo-osaajat kirjoittivat hiljan perehdytyksen periaatteista. Työnhaun maailmaan on hyvä perehdyttää itsensä ja toisaalta antaa itsensä olla oikeutetusti hetki ihan pihalla. Itse asiassa käytännöt ovat tiuhaan muuttuvia ja se vaatiikin jatkuvaa perehtymistä. Ajan ja omien resurssien hyödyntämisen optimoimiseksi on hyvä suunnitella miten omaa työnhakuaan toteuttaa.

Peruspohja rakentuu itsetuntemukselle

Kumous kirjoitti jokin aika sitten Aki Hintsasta kertovaan Voittamisen anatomiaan pohjautuen syvälle menevän tekstin itsetuntemuksesta ja voimavarojen ylläpitämisestä työnhaussa. Omien tavoitteiden ja arvojen (core) ymmärtäminen auttaa keskittymään olennaisimpaan oman työnhaun kannalta. Päivi Montgomery käsittelee samaa teemaa ja esittää työnhakua konkretisoivia kysymyksiä.

Itsetuntemus kehittyy myös tarkastellessa avoimia työpaikkoja ja pohtiessa itseä kiinnostavien yritysten tarpeita. Eri aloilla on erilaisia kanavia viestiä avoimista työpaikoista. Esimerkiksi tekniikan alan ammattiuran alkutaipaleella oleva saattaa huomata löytävänsä parhaiten kriteereihin osuvia avoimia työpaikkoja rekrytointiyritysten sivuilta, kuten aTalent ja Academic Work.

Oman alan kanavat löytyvät varsin nopeasti. Silloin tällöin kannattaa kuitenkin kurkistaa myös esimerkiksi mol.fi-sivustolle, josta voi löytyä mielenkiintoisia paikkoja ja yrityksiä oman kuplan ulkopuolelta. Avoimien ilmoitusten tuntemus helpottaa ilmoittamattomien tarvetyöpaikkojen etsimistä itseä kiinnostavista yrityksistä. Siinä pääperiaatteena on ottaa yhteyttä yritykseen ja sopia lyhyt tapaaminen, jossa voi esittäytyä kasvotusten. Tässä kontakteista voi olla iso apu.

Räätälöi hakemuksesi

Olemme kokeneet tehokkaimmaksi kirjoittaa tyhjään dokumenttipohjaan ilmoituksessa mainitut kriteerit ja toiveet. Tämän jälkeen vastaamme esitettyihin kriteereihin ja toiveisiin hyödyntäen työhistoriaa ja muuta osaamista. Hakemusta tehdessämme myös kuvittelemme itsemme tehtävään: samalla löydämme ne asiat, joita emme ymmärrä ja jotka saavat meidät soittamaan yhteyshenkilölle.

Työpaikkailmoituksissa käytettävillä termeillä on muuten usein määritelmä. Tsekkaapa esimerkiksi tutkiva työote, avoin persoona ja dynaaminen toimintaympäristö. Kun tietää mitä hakemuksen vastaanottaja saattaisi tarkoittaa sanavalinnoillaan, on helpompi löytää itsestä osuvia esimerkkejä.

Miten sinä suunnittelet työnhakuasi ja mitä vaiheita siihen kuuluu?

Tärkeintä on pitää työnhakuaan esillä siellä missä kulkee. Tuoda esiin, että olen liikekannalla ja keskustella millaisia tarpeita keskustelukumppaneilla ja heidän edustamillaan yrityksillä on. Työnhaun esillä pitämisessä työnhakuyhteisö voi olla oiva apuri. Tähän Piilo-osaajat tarjoaa kuplivan mahdollisuuden koko valtakunnassa! Kysy lisää piilo-osaajat@gmail.com.

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

 

 

 

 

Satu Manner

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

piilo-osaajat_perehdyttää

Perehdyttämisen periaatteita

Kun työntekijä astuu ensimmäisen kerran uudelle työpaikalle, ei mikään ole itsestään selvää. Europassin tekstissä tilannetta kuvataan osuvasti pihalla olemiseksi. Et tiedä edes missä kaapissa kahvia säilytetään saati että tietäisit missä kahvihuone on. Pihalla oleminen ei ole ensimmäisten työviikkojen etuoikeus vaan tunne saavuttaa pidempään työskennelleenkin, kun eteen tulee uusi tehtävä, toimintaympäristö tai tilanne, jollaista ei ole vielä kohdannut.

Perehdytyksen tärkeät askeleet otetaan jo ennen perehdytystä, kun tehdään suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Vähimmäisvaatimus perehdytykselle on käydä läpi työpaikan toiminta ja tavoitteet, työnteon välineet sekä työntekijän tehtävä ja tavoitteet. Lisäksi tulee käydä läpi työsuhteen perusasiat sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät aiheet. Työtehtäviin liittyvä perehdytys tulee tehdä aina tarpeen vaatiessa kun tehtävä muuttuu. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessi jatkuu pidempään kuin ensimmäiset 2-4 viikkoa ja siihen voidaan yhdistää muun muassa henkilön osaamisen kehittäminen.

Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta.

Perehdytys on vuorovaikutteinen pitkä prosessi, jossa omalla aktiivisuudella saa otteen työstään ja työyhteisöstään voimaa. Kannattaa siis itsekin paneutua perehdytykseen. Perehdytyksessä voi hyödyntää myös Kaisan esittelemiä valmennuksen periaatteita. Hyvä dialogi koostuu neljästä vaiheesta: Kuuntelemisesta, odottamisesta, suorasta puheesta ja kunnioituksesta. Näiden avulla keskustelut johtavat todennäköisemmin oppimiseen, ymmärrykseen ja hyvään lopputulokseen.

Perehdytyksen periaatteista on hyötyä muuallakin kuin työelämässä. Elämäntilanteen muuttuessa pitää tutustua vallitsevaan toimintaympäristöön (työpaikka), omaan rooliin ja tehtäviin siinä (työtehtävät) sekä elämäntilanteessa käytössä oleviin palveluihin (työsuhteen asiat) sekä tulopolitiikkaan. Lisäksi on tärkeää miettiä vallitsevan tilanteen vaikutuksia omalle hyvinvoinnille (työturvallisuus ja -terveys). Ennen syöksymistä uuteen elämäntilanteeseen, on ihan OK olla pari viikkoa vähän pihalla, selvittää itselleen perusasiat, hoitaa itsensä tilanteen tasalle ja varmistaa oma hyvinvointinsa. Sen jälkeen voi keskittyä itse asiaan. Erinomainen hetki perehdytyksen periaatteiden käyttämiselle on esimerkiksi työnhaun aloittaminen riippumatta siitä onko edelleen työsuhteessa tai työttömänä.

Työnhakua ei kannata tehdä ypöyksin: työnhakuun voi saada potkua muista ihmisistä ja erilaisista yhteisöistä. Sitä tarjoaa muun muuassa Piilo-osaajat. Liity mukaan valtakunnalliseen kuplivaan joukkoon! Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

Satu Manner

 

 

 

 

 

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.

Asiakasviestinnän pienet mutta suuret kompastuskivet

Mitä useampi viestijä sitä suurempi soppa. Kaikkein helpointa viestintä olisi, jos sitä voisi tehdä yksin, mutta se ei vielä täytä viestinnän määritelmää. Viestin merkitys muodostuu vasta, kun toinen osapuoli tulkitsee sen. Kahden ihmisen välillä on mahdollisuus jo valtaviin väärinkäsityksiin puhumattakaan tilanteesta, jossa keskusteluun osallistuu useampia ihmisiä.

Kun keskustellaan asiakkaan tai yhteistyökumppanin kanssa hänen toivomastaan palvelusta tai tuotteesta, ensimmäisen keskusteluaiheen pitäisi pyöriä ennen kaikkea sen ympärillä, kenelle kyseisestä palvelusta tai tuotteesta toivotaan lisäarvoa. Mekkoa etsivä asiakas saattaakin etsiä sitä lapselleen tai äidilleen ja ensimmäinen tarjottu kolttu voikin olla aivan vääränlainen, jollei kohde ole selvillä.  Seuraavan askeleen pitäisi paneutua siihen, millaisilla reunaehdoilla ratkaisua lähdetään etsimään ja onko jotain ehdottomia vaatimuksia toteutukselle. Jotta ei käy niin, että tehdään tai etsitään ratkaisu annetuilla spekseillä ja sitten käykin ilmi, että se ei olekaan hyödynnettävissä.

Välillä sitten mennään kilometritolkulla metsään, vaikka valmistautumiseen olisi panostettu. Käy ilmi, että on kyllä periaatteen tasolla löydetty asiakkaan toivoma lopputulos, mutta asiakas ei sittenkään saa siitä mitään lisäarvoa. Mekko on oikeanlainen, mutta koko on väärä. Koodi tekee juuri sen mitä pitää, mutta antaa tiedot väärässä muodossa. Sattumalta Vincitilläkin on juuri blogattu samasta aiheesta. Viestinnän ongelmat ovat useimmiten samanlaisia riippumatta toimialasta.

igor-ovsyannykov-254180-unsplash

Miten ratkaistaan tilanne, jossa keskustelun lopputuloksena ollaan päädytty väärään ratkaisuun? Helpointa olisi lähteä korjaamaan väärää ratkaisua, mutta entä jos virhe onkin tapahtunut jo aiemmin eikä perusparametritkaan ole kunnossa. On turha tarjota erikokoisia housuja, jos olettaa myyvänsä niitä edessään seisovalle henkilölle ja hän ostaa housuja lapselleen, joka on aivan eri kokoinen. Usein on kannattavaa peruuttaa reilusti taaksepäin, palata lähes alkuun ja selvittää ollaanko edes lähtökohtaisesti samalla sivulla ratkaisun etsimisen kannalta. Mitä, kenelle, miksi, miten ja milloin on kysymyssarja, jolla pääsee usein jo melko pitkälle.

Vastuuta on myös palvelun ja tuotteen ostajalla ja tilaajalla. Hankinnan onnistumistodennäköisyys kasvaa oleellisesti, jos kaikilla osapuolilla on kaikki tarvittava tieto käytettävissä. On valtava ero antaa speksiksi ”Haluaisin jotkut kivat kengät, joilla on hyvä kävellä” vs. ”Tarvitsen kengät häämekkoni kanssa, se on satiinia ja keltainen. Mielellään sellaiset joilla on hyvä kävellä. ”

Alkavan kesän ja kesälomien kunniaksi panostetaanpa puolin ja toisin erityisen paljon viestintään, jotta projektit töissä ja kotona ovat menestyksekkäitä!

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

Vahvistusta osaamiseen joustavista verkkokursseista

Samalla, kun etsii unelmiensa työpaikkaa, kannattaa pitää tiedot ja taidot ajan tasalla. Omatoimista opiskelua voi tehdä kotoa käsin monella eri tavalla ja tällä tavoin vahvistaa omia asemiaan työmarkkinoilla.

Piilo-osaajien Niina kertoi juuri blogissa omasta työvoimakoulutuskokemuksestaan. Jos kaipaa joustavammin omiin aikatauluihin sopivia oppimistapoja, niin keinot ovat monet. Hannan blogitekstissä käydään läpi erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia, tilaisuuksia ja tahoja, joiden kautta voi lisätä omaa osaamistaan ja tietämystään, verkostoitua ja pysyä perillä ajankohtaisista asioista.

Tämän lisäksi on olemassa paljon erilaisia verkkokurssialustoja, joilla pystyy perehtymään syvällisemmin yksittäisiin aiheisiin tai tekemään jopa kokonaisia tutkintoja. Osa kursseista, ja varsinkin suuremmat kokonaisuudet, ovat maksullisia, mutta valikoimista löytyy todella hyvin myös ilmaisia kursseja. Tässä on esitelty muutamia meidän suosikkilistallemme nousseista palveluista ja alustoista.

Udemy (www.udemy.com)

Udemyn kurssivalikoima on monipuolinen sisältäen kursseja monilta aloilta, sekä esimerkiksi musiikkia ja kieliä harrasteiden puolelta. Kurssit ovat maksullisia, mutta muutamia kertoja vuodessa on kampanja, jolloin kursseja pystyy ostamaan huomattavan edullisesti. Alustalla pystyy luomaan kursseista kokonaisuuksia, kurssit voi suorittaa silloin kun itselle sopii ja ne jäävät käytettäviksi ikuisesti, joten niihin voi tarvittaessa palata uudestaan myöhemmin.

edX (www.edx.org)

edX:n valikoimassa on kursseja useilta aloilta ja niitä tarjoavat partneriyliopistot ja -yritykset. Palvelussa on runsaasti ilmaisia kursseja ja suoritusaikataulu on joko kurssin etenemiseen sidottu tai omaan tahtiin etenevä. Suoritetuista kursseista voi hankkia maksullisen sertifikaatin. MicroMasters Certificate-, Professional Certificate- sekä XSeries-ohjelmat ovat maksullisia ohjelmia, joista saa lopuksi todistuksen.

LinkedIn Learning (www.linkedin.com/learning) ja Lynda (www.lynda.com)

Mikäli tahtoo ottaa LinkedInistä kaiken irti, kannattaa harkita Premium-jäsenyyttä joksikin ajanjaksoksi. Samalla saa LinkenIn Learning – valikoiman käyttöönsä. Kurssivalikoimassa on työelämän aihepiirejä urakehityksestä projektihallintaan sekä kursseja muun muassa julkaisualustojen käyttöön. Kursseista pystyy luomaan itselleen helposti hallittavia kokonaisuuksia ja seuraamaan omaa edistystään. Samoja kursseja on mahdollista käydä myös Lynda-palvelussa, jolloin maksettavaksi tulee erillinen kuukausimaksu. Kurssit ja ominaisuudet ovat näissä käytännössä samat, mutta ristiin niitä ei valitettavasti pysty käyttämään.

verkkokurssi

Udacity (eu.udacity.com)

Udacity tarjoaa ilmaisia kursseja ja maksullisia Nanodegree-tutkintoja. Valikoima on toistaiseksi hieman ohuempi kuin aiemmin esitellyillä palveluilla, mutta tarjolla on paljon mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aihepiirejä. Kurssien hakeminen on helppoa ja hakua tehdessä pystyy rajaamaan hakua muun muassa lähtötason mukaan. Kursseissa on annettu arvio kuluvasta ajasta viikkoina, mutta kursseja voi käydä omaan tahtiin.

Coursera (www.coursera.org)

Myös Coursera tarjoaa kursseja yhteistyössä yliopistojen kanssa. Valikoima on melko laaja, mutta osa kursseista on maksullisia. Courseran kautta on mahdollista opiskella myös suurempia kokonaisuuksia ja nämä ovat kk-maksullisia. Koska kursseja voi käydä omaan tahtiin, periaatteessa tehokkaalla työskentelyllä kokonaisuuden hintaa pystyy minimoimaan.

Verkkokurssit mahdollistavat yksittäisten kurssien käymisen ja kurssialustojen päälle voi halutessaan rakentaa vaikka kokonaisen tutkinnon. On hienoa, että Suomessa on mahdollisuus opiskella virallinen tutkinto ilmaiseksi. Oman osaamisen täydentämisen kannalta on kuitenkin upeaa, että erilaisten verkkokurssien avulla on mahdollisuus opiskella käytännössä mitä vain silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Mikä on sinun mielestäsi paras kurssialusta tai paras yksittäinen kurssi, jonka olet suorittanut? Kerro kommenteissa!

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekry

Kirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

 

 

 

 

 

cvkuva

Toinen kirjoittaja Annamaija Åhman on tiedonjanoinen diplomi-insinööri, kolmen lapsen äiti ja vanhan talon eläjä, joka etsii itselleen seuraavaa työelämän haastetta.

Projektina työnhaku

Työnhakua voi tehdä päivästä ja viikosta toiseen, kunnes saa työpaikan. Olen huomannut, että tämä lähestyminen työnhakuun johtaa turhautumiseen ja harhailuun. Voisiko työnhakua tehdä projektina? Luoda sille tavoitteet ja aikataulun ja projektin lopussa pysähtyä katsomaan, kuinka kävi ja mitä seuraavaksi? Tätä lähdin tällä kertaa selvittämään.

Kun työnhaku puuduttaa ja ahdistaa

Kun työnhaku jatkuu pitkään, alkaa optimistisintakin osaajaa jo vähän puuduttaa. Kerta toisensa jälkeen huomaa uppoavansa työnhakusuohon, jossa kaikki vähänkin liikenevä aika käytetään Indeedin ja LinkedInin syövereissä tai kiinnostavia yrityksiä googlaillessa. Ja koska tämä ohimennen tekeminen on kuitenkin vähän puolittaista, sen tulokset ovat monesti aika laihoja. Seuraavana päivänä muistaa, että löysi jotain kiinnostavaa, muttei välttämättä firman nimeä tai tehtävän titteliä. Osaajien Anu onkin kirjoittanut työnhakustressistä ja nosti esiin tärkeän ajatuksen siitä, kuinka muutama tehokas työskentelypätkä viikossa onkin ehkä parempi tekniikka kuin päivästä toiseen jatkuva surffaaminen.

Lähestyvä vanhempainvapaan loppu herätti takaraivossani työnhakupaniikin, koska sitten olisin oikeasti työtön enkä enää vanhempainvapaalla uusia töitä etsivä henkilö. Koska takana oli jo pitkä rupeama työnhakua, ajattelin nollata laskurin ja ottaa uuden startin. Päätin muuttaa työnhakuni rakennetta projektimaisempaan suuntaan ja kun elämässä samaan aikaan on käynnissä muun muassa remppaprojekti, päätin kokeilla olisiko työnhaun ja muun elämän yhteensovittaminen projektipalasina helpompaa. Suvi ”Sunnu” Melakosken työnhakuprojekti on yksi esimerkki työnhaun uudelleen ajattelusta. Lisäksi kannattaa pitää mielessä Jaanan teesit energiseen työnhakuun.

Projektit haltuun sopivilla työkaluilla

Projektilla on suunnitelma, tavoite, erikseen määrättyjä resursseja sekä alku ja loppu. Projektia hallitaan siihen sopivalla tavalla, sen etenemistä seurataan ja tarvittaessa sille voidaan määrätä lisää resursseja ja jopa muokata aikataulua. Ja projekteja voi toki olla käynnissä useampia samaan aikaan. Marjaana kirjoitti osaajablogissa näppäristä työkaluista, joilla pystyy hallitsemaan tapaamisia, sisällöntuotantoa, tehtäviä ja yhteystietoja. Lähdin etsimään niiden joukosta käyttööni työkalua, jolla pystyisin hallitsemaan sekä työnhaun että remontin etenemistä. Lopulta päädyin kahden yhdistelmään. Trello ja Airtable muodostavat yhdistelmän, joiden avulla uskon meidän saavan projektit hallintaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kvartaalitalous ei pääse työ- ja yrityselämän ilmiönä suosikkilistalleni ehkä koskaan. Sen sijaan näissä nyt käsilläni olevissa projekteissa kvartaaliajattelulla on paikkansa. Vuoden 2018 ensimmäisen kvartaalin lopussa on vessan syytä olla valmis ja jos maaliskuun 2018 loppuun mennessä en ole löytänyt töitä, pitää tarkkaan harkita mitä lasten kesäloman kanssa tehdään. Aikaraamiksi siis vuoden 2018 ensimmäinen kvartaali.

Seuraavaksi on syytä paneutua resursseihin ja työnhaussa ennen kaikkea ajallisiin resursseihin. Kun tekee työnhakua kolmen alle kouluikäisen kanssa, päiviä rytmittää ruokailut, nukkuminen ja päiväkoti-ikäisten arkivapaat. Tehokasta työaikaa, siis näitä hetkiä, kun lapsi nukkuu päiväunia, on loppujen lopuksi aika vähän. Ne pitää valjastaa hyvään käyttöön.  Siispä olen koonnut itselleni rutiinilistan.

Joka päivä tehtävät asiat:

  • tarkista Indeed-posti
  • kurkkaa LinkedIn, maks 15 minuuttia (voi tehdä puistossa)
  • pidä yhteyttä ystäviin ja verkostoihin
  • lue jotain lehteä. Tai edes silmäile otsikot. Tai jos on ollut oikein haastava päivä, keskity miehen illalla kertomaan uutiskoosteeseen.

Sunnuntaisin:

  • Käy läpi seuraavan viikon kalenteri, tulevat tapahtumat ja tärkeät asiat
  • Valmistele alkavan viikon ruoat

Ja samaan tapaan on omat rutiinit niille päiville, kun isommat lapset ovat kotona ja kun he ovat päiväkodissa. Kirjoitustyöt, puhelut, uusien asioiden opiskelu ja kiinnostavien yritysten etsiminen limittyvät arjen sekaan.

Nämä yksistään eivät kuitenkaan vielä tuo riittävästi runkoa ja tavoitteellisuutta projektilleni. Tarvitaan tavoitteita, joita pystyy mittaamaan. Otetut kontaktit, kirjoitetut hakemukset, sovitut tapaamiset, saadut työpaikkatarjoukset, kirjoitetut blogitekstit, LinkedIn-näkyvyyden kasvu. Luomalla näille tavoitteet ja suunnitelman saanen työnhaun tilanteeseen, jossa lopulta saan töitä. Ja jotta projekti etenee kaiken aikaa, tulee toteutuneita asioita arvioida esimerkiksi kahden viikon välein.

Projektin arviointi

Työnhaussa ensisijainen onnistumisen mittari on työpaikkatarjouksen saaminen. Vaikka työtä ei projektin aikana löytyisikään, voi projekti silti olla onnistunut muilla mittareilla. Parhaassa tapauksessa projektin päätteeksi minulla on kasassa läjä yhteyshenkilöitä, joiden kanssa voin palata asiaan myöhemmin, olen pitänyt yhteyttä verkostoni kanssa, parantanut työnhakutaitojani, opetellut uusia taitoja tai verestänyt vanhoja ja pystynyt elämään myös normaalia arkea. Lisäksi pystyn tuolloin arvioimaan projektiani, jotta pystyn tekemään muutoksia mahdollista seuraavaa projektia varten.

 

cvkuvaAnnamaija Åhman on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.