Työura ja mahdollisuuksiin tarttuminen – mahdoton yhdistelmä?

Kun on ensin kartoittanut osaamisensa, tehnyt työnhausta itselleen projektin, luonut aarrekartan, suunnitellut oman urapolkunsa ja toteuttanut näitä sata lasissa, saattaakin yhtäkkiä löytää itsensä tilanteesta, jossa tarjolla on työ, joka ei varsinaisesti mätsää mitään näistä suunnitelmista.

Ensimmäinen ajatus voi olla, että no tämä nyt ei ole sinne päinkään mitä olin ajatellut. Mutta jostain syystä tämä kiinnostaa kauheasti.

Intohimo on tärkeä ihmistä eteenpäin vievä voima ja jos sen voiman saa valjastettua työnhakuun, on töiden haku entistä helpompaa. Toisaalta taas intohimoa ei välttämättä osaa kohdistaa juuri työelämään, mitä silloin voi tehdä? Olen tänä syksynä päässyt osallistumaan Uramuotoilun kurssille, jossa nostettiin esiin ajatus siitä, että työuran ei välttämättä tarvitse perustua intohimolle. Työura voi aivan hyvin olla järkiperusteinen suunnitelma oman mielenkiinnon kohteiden, arvojen ja osaamisen hyödyntämisestä.

Mutta entä sitten, kun eteen astuu mahdollisuus, jollaista ei ollut osannut ajatellakaan? Mahdollisuus, jonka edessä tekisi mieli sanoa Ei, mutta joka kiehtoo niin paljon, että tekee mieli sanoa Kyllä. Silloin on hyötyä, että tuntee itsensä ja vahvuutensa sillä siinä tilanteessa joutuu usein nopeastikin sukeltamaan takaisin omiin arvoihinsa, vahvuuksiin ja osaamiseensa, ehkä intohimoihinkin ja miettimään kohtaavatko ne tehtävän kanssa.

Kirsi Pihan kirjassa Rytmihäiriö. Tartu mahdollisuuksiin tai kuole tarjotaan yrityksille mahdollisuusajattelua nykybisneksessä selviämiseen. Mahdollisuuksia voi suunnitelmallisesti hakea kolmetasoisen mahdollisuuskartan avulla.

Itse rakennettu mahdollisuus

Voisiko mahdollisuusajattelu olla avain työuraankin?

Ensimmäinen taso on juuri sitä, mitä teemme päivästä toiseen. Rakennamme itse mahdollisuuksia työuralle, luomme verkostoja, viestimme, etsimme osaamisellemme työtä, joka tarvitsee tekijää.

Mutta kuinka kaksi seuraavaa tasoa näkyy työnhaussa? Kiinnittämmekö niihin huomiota?

 

cvkuva

Annamaija Åhman innostuu ja etsii mahdollisuuksia uransa alkumetreillä eikä juuri koskaan sano Ei mielenkiintoisille haasteille. Aika näyttää, mihin tämä mahdollisuuksiin tarttuminen vie.

palapeli_yhdessä

Rutiineista ruutia työnhakuun

Työnhaku voi toisinaan tuntua varsin kaoottiselta ja motivaatio häilyä. Tätä voi hallita luomalla itselleen rutiineja ajanhallintaan. Keskeytysten hallinta, priorisointi ja vaiheistaminen parantavat keskittymistä.

Kokosimme muutamia ideoita kalenterin, sähköpostin ja somen käyttöön.

Kalenteri

Kalenteriin merkataan ensin viikottain ja kuukausittain tapahtuvat säännölliset tapahtumat tai tehtävät asiat, kuten te-toimiston oma asiointiin kurkistaminen, työnhakemusten kirjoittamiseen varattu aika sekä lisätään satunnaiset kalenterivaraukset. Tässä välissä voi olla hyvä pohtia myös mitä muita tapahtumia arjessa toistuu ja olisiko niille hyvä varata aikaa kalenterista jo etukäteen.

Lopuksi upotetaan kalenteriin muut työnhakuun liittyvät tehtävät, joita voivat olla esimerkiksi elämäntilanteen tarpeisiin perehtyminen ja itsetuntemuksen kehittäminen. Työnhakua voi myös jäsentää kvartaaleittain ja tehdä siitä projektimaista unohtamatta kuitenkaan työnhaun peruspilareiden rakentamista ja omasta hyvinvoinnista huolen pitämistä. Mikä on työnhakuun liittymätön asia, jonka haluat ehdottomasti sisällyttää päiviisi tai viikkoihisi?

Sähköposti

Sähköpostin tehokas käsittely on yksi helpoimmista tavoista hävittää aikasyöppöjä rutiineistaan. Sähköpostin lukemiseen kannattaa varata yksi tai kaksi ajankohtaa ja toteuttaa tuolloin tehokasta sähköpostirutiinia. Kun viestit käsittelee saapumisjärjestyksessä ja toteuttaa niiden kanssa kolmen T:n taktiikkaa (tuhoa, tee, tehtävälistalle), Inbox pysyy tyhjänä ja pysyt sähköpostisi kanssa ajantasalla.

Some-kanavat

Sosiaalisen median kanssa kannattaa istua hetkeksi miettimään mihin mitäkin kanavaa haluaa käyttää ja kuinka paljon. Facebook, LinkedIn, Twitter, Instagram jne. ovat kaikki omanlaisiaan yhteisöitä ja alustoja. Käytätkö kaikkia ammatillisen identiteetin luomiseen? Varaatko osan vain vapaa-ajan asioille? Vai voisiko jossain kanavassa olla peräti aivan oma niin sanottu virallinen profiili?

Käyttötaajuus on hyvä myös miettiä: päivittäin, viikottain vai kiinnostavien juttujen osuessa kohdalle? Kaikissa kanavissa on kuitenkin hyvä muistaa, että mitä enemmän on äänessä, sitä enemmän näkyy. Parhaan näkyvyyden saa siis säännöllisellä aktiivisuudella. Ja sillä, että perehtyy alustan algoritmeihin ja toimii niiden mukaisesti.

Ajanhallintaa ja hyvää tuulta voi lisätä myös kuuluminen työnhakuyhteisöön. Piilo-osaajat tarjoaa siihen kuplivan, sisältöä tuottavan yhteisön, johon voit nyt liittyä riippumatta siitä, missä päin Suomea tätä luet. Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

450A6191_c

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava
materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa
sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan
diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja
hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

Työnhaun toteutuksesta

Piilo-osaajat kirjoittivat hiljan perehdytyksen periaatteista. Työnhaun maailmaan on hyvä perehdyttää itsensä ja toisaalta antaa itsensä olla oikeutetusti hetki ihan pihalla. Itse asiassa käytännöt ovat tiuhaan muuttuvia ja se vaatiikin jatkuvaa perehtymistä. Ajan ja omien resurssien hyödyntämisen optimoimiseksi on hyvä suunnitella miten omaa työnhakuaan toteuttaa.

Peruspohja rakentuu itsetuntemukselle

Kumous kirjoitti jokin aika sitten Aki Hintsasta kertovaan Voittamisen anatomiaan pohjautuen syvälle menevän tekstin itsetuntemuksesta ja voimavarojen ylläpitämisestä työnhaussa. Omien tavoitteiden ja arvojen (core) ymmärtäminen auttaa keskittymään olennaisimpaan oman työnhaun kannalta. Päivi Montgomery käsittelee samaa teemaa ja esittää työnhakua konkretisoivia kysymyksiä.

Itsetuntemus kehittyy myös tarkastellessa avoimia työpaikkoja ja pohtiessa itseä kiinnostavien yritysten tarpeita. Eri aloilla on erilaisia kanavia viestiä avoimista työpaikoista. Esimerkiksi tekniikan alan ammattiuran alkutaipaleella oleva saattaa huomata löytävänsä parhaiten kriteereihin osuvia avoimia työpaikkoja rekrytointiyritysten sivuilta, kuten aTalent ja Academic Work.

Oman alan kanavat löytyvät varsin nopeasti. Silloin tällöin kannattaa kuitenkin kurkistaa myös esimerkiksi mol.fi-sivustolle, josta voi löytyä mielenkiintoisia paikkoja ja yrityksiä oman kuplan ulkopuolelta. Avoimien ilmoitusten tuntemus helpottaa ilmoittamattomien tarvetyöpaikkojen etsimistä itseä kiinnostavista yrityksistä. Siinä pääperiaatteena on ottaa yhteyttä yritykseen ja sopia lyhyt tapaaminen, jossa voi esittäytyä kasvotusten. Tässä kontakteista voi olla iso apu.

Räätälöi hakemuksesi

Olemme kokeneet tehokkaimmaksi kirjoittaa tyhjään dokumenttipohjaan ilmoituksessa mainitut kriteerit ja toiveet. Tämän jälkeen vastaamme esitettyihin kriteereihin ja toiveisiin hyödyntäen työhistoriaa ja muuta osaamista. Hakemusta tehdessämme myös kuvittelemme itsemme tehtävään: samalla löydämme ne asiat, joita emme ymmärrä ja jotka saavat meidät soittamaan yhteyshenkilölle.

Työpaikkailmoituksissa käytettävillä termeillä on muuten usein määritelmä. Tsekkaapa esimerkiksi tutkiva työote, avoin persoona ja dynaaminen toimintaympäristö. Kun tietää mitä hakemuksen vastaanottaja saattaisi tarkoittaa sanavalinnoillaan, on helpompi löytää itsestä osuvia esimerkkejä.

Miten sinä suunnittelet työnhakuasi ja mitä vaiheita siihen kuuluu?

Tärkeintä on pitää työnhakuaan esillä siellä missä kulkee. Tuoda esiin, että olen liikekannalla ja keskustella millaisia tarpeita keskustelukumppaneilla ja heidän edustamillaan yrityksillä on. Työnhaun esillä pitämisessä työnhakuyhteisö voi olla oiva apuri. Tähän Piilo-osaajat tarjoaa kuplivan mahdollisuuden koko valtakunnassa! Kysy lisää piilo-osaajat@gmail.com.

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

 

 

 

 

Satu Manner

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

piilo-osaajat_perehdyttää

Perehdyttämisen periaatteita

Kun työntekijä astuu ensimmäisen kerran uudelle työpaikalle, ei mikään ole itsestään selvää. Europassin tekstissä tilannetta kuvataan osuvasti pihalla olemiseksi. Et tiedä edes missä kaapissa kahvia säilytetään saati että tietäisit missä kahvihuone on. Pihalla oleminen ei ole ensimmäisten työviikkojen etuoikeus vaan tunne saavuttaa pidempään työskennelleenkin, kun eteen tulee uusi tehtävä, toimintaympäristö tai tilanne, jollaista ei ole vielä kohdannut.

Perehdytyksen tärkeät askeleet otetaan jo ennen perehdytystä, kun tehdään suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Vähimmäisvaatimus perehdytykselle on käydä läpi työpaikan toiminta ja tavoitteet, työnteon välineet sekä työntekijän tehtävä ja tavoitteet. Lisäksi tulee käydä läpi työsuhteen perusasiat sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät aiheet. Työtehtäviin liittyvä perehdytys tulee tehdä aina tarpeen vaatiessa kun tehtävä muuttuu. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessi jatkuu pidempään kuin ensimmäiset 2-4 viikkoa ja siihen voidaan yhdistää muun muassa henkilön osaamisen kehittäminen.

Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta.

Perehdytys on vuorovaikutteinen pitkä prosessi, jossa omalla aktiivisuudella saa otteen työstään ja työyhteisöstään voimaa. Kannattaa siis itsekin paneutua perehdytykseen. Perehdytyksessä voi hyödyntää myös Kaisan esittelemiä valmennuksen periaatteita. Hyvä dialogi koostuu neljästä vaiheesta: Kuuntelemisesta, odottamisesta, suorasta puheesta ja kunnioituksesta. Näiden avulla keskustelut johtavat todennäköisemmin oppimiseen, ymmärrykseen ja hyvään lopputulokseen.

Perehdytyksen periaatteista on hyötyä muuallakin kuin työelämässä. Elämäntilanteen muuttuessa pitää tutustua vallitsevaan toimintaympäristöön (työpaikka), omaan rooliin ja tehtäviin siinä (työtehtävät) sekä elämäntilanteessa käytössä oleviin palveluihin (työsuhteen asiat) sekä tulopolitiikkaan. Lisäksi on tärkeää miettiä vallitsevan tilanteen vaikutuksia omalle hyvinvoinnille (työturvallisuus ja -terveys). Ennen syöksymistä uuteen elämäntilanteeseen, on ihan OK olla pari viikkoa vähän pihalla, selvittää itselleen perusasiat, hoitaa itsensä tilanteen tasalle ja varmistaa oma hyvinvointinsa. Sen jälkeen voi keskittyä itse asiaan. Erinomainen hetki perehdytyksen periaatteiden käyttämiselle on esimerkiksi työnhaun aloittaminen riippumatta siitä onko edelleen työsuhteessa tai työttömänä.

Työnhakua ei kannata tehdä ypöyksin: työnhakuun voi saada potkua muista ihmisistä ja erilaisista yhteisöistä. Sitä tarjoaa muun muuassa Piilo-osaajat. Liity mukaan valtakunnalliseen kuplivaan joukkoon! Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

Satu Manner

 

 

 

 

 

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.

Asiakasviestinnän pienet mutta suuret kompastuskivet

Mitä useampi viestijä sitä suurempi soppa. Kaikkein helpointa viestintä olisi, jos sitä voisi tehdä yksin, mutta se ei vielä täytä viestinnän määritelmää. Viestin merkitys muodostuu vasta, kun toinen osapuoli tulkitsee sen. Kahden ihmisen välillä on mahdollisuus jo valtaviin väärinkäsityksiin puhumattakaan tilanteesta, jossa keskusteluun osallistuu useampia ihmisiä.

Kun keskustellaan asiakkaan tai yhteistyökumppanin kanssa hänen toivomastaan palvelusta tai tuotteesta, ensimmäisen keskusteluaiheen pitäisi pyöriä ennen kaikkea sen ympärillä, kenelle kyseisestä palvelusta tai tuotteesta toivotaan lisäarvoa. Mekkoa etsivä asiakas saattaakin etsiä sitä lapselleen tai äidilleen ja ensimmäinen tarjottu kolttu voikin olla aivan vääränlainen, jollei kohde ole selvillä.  Seuraavan askeleen pitäisi paneutua siihen, millaisilla reunaehdoilla ratkaisua lähdetään etsimään ja onko jotain ehdottomia vaatimuksia toteutukselle. Jotta ei käy niin, että tehdään tai etsitään ratkaisu annetuilla spekseillä ja sitten käykin ilmi, että se ei olekaan hyödynnettävissä.

Välillä sitten mennään kilometritolkulla metsään, vaikka valmistautumiseen olisi panostettu. Käy ilmi, että on kyllä periaatteen tasolla löydetty asiakkaan toivoma lopputulos, mutta asiakas ei sittenkään saa siitä mitään lisäarvoa. Mekko on oikeanlainen, mutta koko on väärä. Koodi tekee juuri sen mitä pitää, mutta antaa tiedot väärässä muodossa. Sattumalta Vincitilläkin on juuri blogattu samasta aiheesta. Viestinnän ongelmat ovat useimmiten samanlaisia riippumatta toimialasta.

igor-ovsyannykov-254180-unsplash

Miten ratkaistaan tilanne, jossa keskustelun lopputuloksena ollaan päädytty väärään ratkaisuun? Helpointa olisi lähteä korjaamaan väärää ratkaisua, mutta entä jos virhe onkin tapahtunut jo aiemmin eikä perusparametritkaan ole kunnossa. On turha tarjota erikokoisia housuja, jos olettaa myyvänsä niitä edessään seisovalle henkilölle ja hän ostaa housuja lapselleen, joka on aivan eri kokoinen. Usein on kannattavaa peruuttaa reilusti taaksepäin, palata lähes alkuun ja selvittää ollaanko edes lähtökohtaisesti samalla sivulla ratkaisun etsimisen kannalta. Mitä, kenelle, miksi, miten ja milloin on kysymyssarja, jolla pääsee usein jo melko pitkälle.

Vastuuta on myös palvelun ja tuotteen ostajalla ja tilaajalla. Hankinnan onnistumistodennäköisyys kasvaa oleellisesti, jos kaikilla osapuolilla on kaikki tarvittava tieto käytettävissä. On valtava ero antaa speksiksi ”Haluaisin jotkut kivat kengät, joilla on hyvä kävellä” vs. ”Tarvitsen kengät häämekkoni kanssa, se on satiinia ja keltainen. Mielellään sellaiset joilla on hyvä kävellä. ”

Alkavan kesän ja kesälomien kunniaksi panostetaanpa puolin ja toisin erityisen paljon viestintään, jotta projektit töissä ja kotona ovat menestyksekkäitä!

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.