Generalisti tai miten sen sanoisi

Useasta lähteestä eteeni on viime aikoina ilmestynyt määrite ”generalisti”. Termi ei ole uusi mutta monesta syystä ilmeisen ajankohtainen. Olen pitänyt itseäni ainakin luonteeltani jonkin tason generalistina ja nyt asiaa vähän enemmän kartoitettuani huomaan, että termillä on useampia merkityksiä ja laajuuksia katsojan näkökulmasta riippuen. Oletettavaa tosin on, että termi aikanaan liukuu ajan hämärään useiden edellisten muotisanojen seuraan. Vielä voinee kuitenkin sanoa, että kaikki generalistit eivät ole samasta puusta.

Useita näkökulmia

”Suomalaisessa koulutus- ja osaamispoliittisessa keskustelussa generalistilla tarkoitetaan yleensä henkilöä, jonka pohjakoulutus ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin eli professioon” (URA-lehti 8.4.2020). Tähän sanoisin, että itse ymmärrän generalistin määritelmän nojaavan enemmän persoonallisiin ominaisuuksiin ja kerättyyn tietoon ja kokemukseen kuin pohjakoulutukseen seuraavien teesien mukaan:

Henkisessä mielessä generalistia voidaan pitää henkilökohtaisena ominaisuutena ja jopa elämäntapana. Uteliaisuus, halu hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja erilaisia syy-seuraussuhteita, tulevaisuuteen tähyäminen, poikkitieteellisyys ja ennenkaikkea into oppia kaikista näistä ja soveltaa oppimaansa vapaasti yhdistellen ovat generalistin piirteitä – myös vapaa-ajalla.

Ammattimielessä generalistin vastakohtana pidetään spesialistia. Spesialisti tarkoittaa jonkin alan koulutettua osaajaa ja henkistä syväsukeltajaa. Kun laitetaan rinnakkain esim. IT-spesialisti ja IT-generalisti sisältyy jälkimmäiseen oletus tiedon laaja-alaisuudesta enemmän kuin syvyydestä ja lisänä todennettavaa muuta osaamista esim. businessymmärrystä ja sosiaalisia taitoja  ja johtamistaitoa. Generalistista puhutaan työelämässä myös pehmeämpien arvojen tuojana kovassa tulosjohdetussa kvarttaalitaloudessa. Työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät koostuvat kuitenkin ihmisistä joilla on ykkösten ja nollien tulkinnan lisäksi paljon muita päätöksentekoa ja käyttäytymistä ohjaavia drivereita.

Biologiassa generalistiksi kutsutaan lajia, joka voi elää erilaisissa ympäristöissä hyödyntäen niiden erilaisia ominaisuuksia. Painopiste on yksilön (lajin) omassa itsekkäässä hyötymistavoitteessa ominaisuudestaan. Se jos mikä on evoluutiota vahvimmillaan, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö se toimisi ihmislajin työelämässä.

Muuttuvat tarpeet

Yritykset ja niiden toimintaympäristö muuttuvat vauhdilla. Uudet liikeideat perustuvat yhä enemmän olemassaolevan monialaisen perustiedon yhdistelyyn ja uudelleenmuotoiluun. Syvätiedon tarve ei vähene mutta yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuutta tai tarvetta palkata sitä varten omia työntekijöitä ainakaan pitkäaikaisesti. Pitkät ja syvälliset suhteet yhteen työnantajaan ja/tai tarkkaan ammattikuvaukseen ovat harvassa ja harvenevat entisestään. Työurat koostuvat aikajanalla yhä enemmän useista osista sekä leveyssuunnassa useista ”rintamista”. Uudelleenkoulutus ei tarkoita resetointia vaan vanhan tiedon ja kokemuksen päälle tai rinnalle rakentamista. Ajan myötä voi spesialistista siis kehittyä generalisti (?).

Työntekijän näkökulmasta yhä harvempi koulutus lukitsee ns. oman alan loppuelämäksi. ”Lukita” on hyvä kuvaus (postiivisessa ja negatiivisessa mielessä) vanhasta ajattelusta, jonka on korvannut ajatus omaa osaamista vastaavasta työstä. Peruskoulutuksella saatua osaamista täydennetään eri väyliä pitkin saadulla opitulla ja kokemusperäisellä osaamisella. Työelämä tai ura kiertyy oman osaamisen, sen oman jutun, ympärille ja muotoutuu ehkä uniikki oman elämänsä generalisti. Tällainen antaa varmasti parhaan motivaation ja tulokset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

Generalisti työnhaussa

”Avoimia työpaikkoja” osastoilla ei generalistia nimikkeenä tai adjektiivina merkittävästi näe. Syy siihen minusta on, että työnanantajien vaatimus-, toivomus- ja arvostamme-listat ovat usein valmiiksi pidempiä kuin rokkibändin raideri. Sellaisenaan generalisti nimikkeellä ei helpolla saa arvostusta vaan on käynyt kuten kännyköille, ominaisuuksia alkuperäisen ”matkapuhelin”-nimikkeen alle on jatkuvasti lisätty hinnan siitä paljon muuttumatta. No, se keskustelu kuuluu ehkä jollekin muulle sivustolle. Joka tapauksessa on tärkeää, että generalistiksi itsensä tunteva itse nostaa omaa häntäänsä.

Alussa mainitsin tulkitsevani olevani generalisti. Työtehtävissä olen aina ollut kiinnostunut lintuperspektiivistä, kokonaisuuksien liinaamisesta ja siilojen madaltamisesta. Eri alojen oivallusten seuraaminen sekä ulkopuolisten tapahtumien vaikutus ihmiseen, Suomeen ja maailmaan saavat mielenkiinnon valpastumaan. Oma laaja-alainen muttei spesifinen mielenkiintoni ja jatkuvat odottamattomat muutokset ympäröivässä maailmassa vakuuttavat vesimittarimaisesta lähestymistavasta työelämässä – vesimittarihan elää ja liikkuu veden pinnalla ohuella kalvolla jakamalla painonsa usealle jalalle jokaista jopa vuorollaan lepuuttaen.

Kirjoittaja Jyrki Seppänen on juuri liittynyt Lahden alueen osuuskunta Starttiin. Suunnitelmissa on satunnaisten palkkatyökeikkojen ohella tarjota freelancerina työskentelyä ja myynti- ja markkinointiapua pienyrityksille. Kokemusperäisesti kv. kauppa, myynnin suunnittelu, toimitusketjut ja asiakashallinta ovat keskiössä mutta markkinatutkimus ja mm. selitysvideot ovat uudempia kiinnostuksen kohteita. Vanha ruostumaton rakkaus on Venäjän- kauppa.