Osaaja pois piilosta – Eva-Marian tarina

Eva-Maria oppi matkallaan Piilo-osaajien kanssa kasan uusia taitoja, sai kiinni innostuksesta, kirkasti oman tavoitteensa ja löysi verkoston avulla uuden työn. Piilo-osaajissa onnistutaan yhdessä! Muihin onnistumistarinoihin voit tutustua täällä.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen aktiivisesti mukana Mothers in Business MiB ry:ssä ja siellä kohtaamani upeat naiset, jotka olivat mukana Piilo-osaajissa, vakuuttivat minut innostuksellaan. Olin myös huomannut, että työnhaku ei olekaan aivan helppo homma, enkä halunnut jäädä yksin kysymysteni kanssa.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin ennen kaikkea onnistua ja oppia yhdessä. Piilo-osaajat tarjosi myös väylän saada positiivista näkyvyyttä sekä iloa ja intoa työnhakuun. Uskoin vahvasti, että oma unelmatyö löytyy positiivisen vireen kautta.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Piilo-osaajat oli lopulta paljon enemmän kuin olin kuvitellutkaan. Lyhyessäkin ajassa opin paljon uutta, sain varmuutta ja vahvuutta oman osaamiseni tunnistamiseen sekä äärettömän tärkeää vertaistukea. Moni asia ratkesi hetkessä, kun sitä pohti yhteisössä ääneen. Uusi työ löytyi siten, että minuun otettiin yhteyttä LinkedIn-profiilini kautta. Taustalla vaikuttivat niin oman tavoitteen ja osaamisen kirkastuminen kuin verkoston voimakin.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Piilo-osaajien kampanja riisui häpeän viitan päältäni ja uskalsin lopulta kertoa rohkeasti maailmalle, että etsin työtä. Avoimuus ja positiivisuus johtivat myös oman mielialan kohenemiseen enkä nyt ajatellen näe työttömyysaikaa negatiivisena ajanjaksona vaan mahdollisuuksien ja havaitsemisen hetkenä. Löysin itsestäni uusia vahvuuksia ja uskalsin perustaa myös oman blogin kirjoitettuani ensin Piilo-osaajien sivulle.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Työnhaun aikakausi on uusi ja erilainen kuin vielä pari vuotta sitten. Näkyvyydellä, verkostoilla ja oman osaamisen sanoittamisella on olennainen merkitys työllistymisen kannalta. Piilo-osaajien avulla voi vahvistaa huomattavasti omiin tavoitteisiin pääsemistä ja kaupan päälle saa ympärilleen mahtavia ihmisiä ja innostavan yhteisön tuen.

IMG_6602Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla. Piilo-osaajien rohkaisemana hän uskalsi hypätä uusien haasteiden pariin it-alalle ja on poistunut piilosta.

Uutta viiniä vanhassa leilissä – Työllistämispalvelut aktiivimallissa

Aktiivimallin ensimmäinen 3kk tarkastelujakso on ohi. Kela julkaisi eilen arvion työttömyysturvaa saavien asiakkaidensa osallistumisesta aktiivisuusehdon mukaisiin toimiin. Verrattuna viime vuoteen, ei aktiivisuudessa nähty juurikaan käyttäytymisen muutosta. Aktiivisuusehdon oli alkuvuonna, kuten aiemminkin, täyttänyt noin puolet työttömistä.

Aktiivisuus tarkoittaa toimeliaisuutta ja sanalla on positiivinen kaiku. Huonompi kaiku lähteekin kun sana yhdistetään työvoimapolitiikkaan. Ensimmäiset aktiivisen työvoimapolitiikan mallit esiteltiin jo 1940-luvulla. Mallien syntysijat löytyvät Ruotsista ja tarkemmin ay-liike LO:n ekonomisteilta ( Rehn & Meidner ). Aktiivinen työvoimapolitiikka mallinnettiin korkeasuhdanteen aikana ja se perustuu ajatukseen turvata täystyöllisyys.  Suomessa on harjoitettu aktiivista työvoimapolitiikkaa aina 90-luvun lamaan asti. Se keskittyi oikeuteen saada ja tehdä töitä. Nyt kuitenkin aktiivimallin myötä aktiivinen työvoimapolitiikka on kääntynyt työttömyyden ja rakennemuutoksen ratkaisijan asemaan.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla on työvoiman kysynnän ohella myös tarjontaa säätelevä rooli.  Valitettavasti työn tarjonnasta eli aktiivimallin ehtojen mukaisen työnhaun aktiivisuuden lisääntymisestä on vaikea saada tietoa. Palveluiden kysynnästä voidaan tehdä kuitenkin jo jotain johtopäätöksiä.

hand-wine-glass-bowl-red-color-1074889-pxhere.com

Palveluiden tarjonnan määrää on säädellyt aktiivimallille asetettu tavoite olla kustannusneutraali. Tämä tarkoittaa, että passiivisista toimista (päivärahat)  koituneet säästöt siirtyvät aktiiviseen työvoimapolitiikan puolelle. Nämä tulevat kuitenkin vasta viiveellä.  Aktiivitoimien palveluihin on luvattu lisäbudjettia kehysriihessä tarkoittaa, että palveluiden kysyntä on siis joka tapauksessa kasvanut. Aktiivitoimien resurssien suhde passiivitoimiin on myös keskeinen tapa arvioida, missä määrin maassa harjoitetaan aktiivista työvoimapolitiikka. Tästä on varmasti myös tulossa ensi vuonna viimeistään kiinnostavia lukuja. Suomessa  nämä luvut ovat olleet vaatimattomia verrattuna aktiivimallin esikuvana pidettyyn Tanskaan.

”Eri työntekijäryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kenelle ne ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kuka määrittelee tämän hyödyn?”

Työvoimapalvelut ovat suurelle osaa työnhakijoista asianmukaisia ja hyödyllisiä, mutta niihin osallistumista säätelee myös valikoituvuus. Toisaalta aktiivinen työvoimapolitiikka on jo tarkoitusperiltään selektiivistä, jossa työmarkkinat nähdään jakautuneiksi osatyömarkkinoiksi. Eli eri työntekijäryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Nyt tullaankin sitten asian ytimeen. Minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Ja vielä. Kenelle ne ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kuka määrittelee tämän hyödyn?

Erilaisilla osatyömarkkinoilla on hyötyä erilaisista aktiivisuuden tavoista. Tärkeintä onkin miettiä, miten erilaisia aktiivisuuden osoittamisen tapoja hyväksytään ja sovelletaanko niitä kattavan valikoivasti. Se, minkälaisia keinoja käytetään, riippuu siitä minkälaista työvoimaa ohjataan. Selektiivisyyttä on myös se, että osatyömarkkinoiden erilaiset työllistymisprosessit ymmärretään ja tunnustetaan, sekä palveluja sovelletaan niiden mukaisesti. Tämä on avain siihen, että aktiivinen työmarkkinapolitiikka on oikeasti toimivaa ja tarkoituksenmukaista. Kaikki lähtee siitä, että mikä on työnhakijan palveluntarve.

”Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille tarjonta  ja hyöty perinteisissä työvoimakoulutuksissa onkin vähäistä.”

Palveluntarvetta tulee arvioida ensisijassa työllistymisen edistämisen näkökulmasta. Te-keskuksen tarjoamat palvelut tähän ovat työnhakuvalmennusta, uravalmennusta ja työhönvalmennusta. Näissä palveluissa opetellaan hakemaan töitä hyvin mekaanisesti ja muotoillaan tarvittavat dokumentit. Mutta kysymys kuuluu, entä jos työnhakija on jo näissä taidoissa jo hyvin pitkällä ja uudelleenkoulutukseen ei ei tarvetta? Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille tarjonta  ja hyöty perinteisissä työvoimakoulutuksissa onkin vähäistä. Myös työnhakutaidot ovat yleensä hyvät. Meillä on jo pitkältä ajalta tutkimustietoa siitä, kuinka hyödyt työllisyyspalveluista vaihtelevat.

Omaehtoinen työnhaku on asiantuntijatyössä tyypillinen ja tehokas tapa työllistyä. Korkeasti koulutetut käyttävät myös runsaasti erilaisia kanavia ja verkostoja työllistymisensä edistämiseen. Verkostomaista yhteistoimintaa on ideoitu myös itse. Yhteisöllisyyteen perustuva ja pienryhmissä tapahtuva toiminta tuottaa myös loistavia tuloksia. Näistä esimerkkinä Piilo-osaajat hanke. Asiantuntijatason vertaistukeen perustuvalla ryhmämuotoisella toiminnalla onkin tutkitusti myös erittäin hyviä tuloksia työllistymiseen.

Vertaistuen merkityksen ydin on siinä, että on olemassa muitakin ihmisiä, joilta voi saada emotionaalista ja tiedollista tukea sekä käytännön apua. Eräänlaista vertaismentorointia. Sosiaaliseen tukeen perustuvasta vertaistoiminnasta on tutkimusten mukaan kiistatonta hyötyä osallistujille. Kriittisissä hetkissä se on jopa yksilöllistä tukea tuloksellisempaa. Samankaltainen elämäntilanne toimii myös voimavarana. Ihmiselle on  myös myötäsyntyistä hakea tukea muista ihmisistä. Piilo-osaajiin liittymisen motiivina on aina yhteinen halu muutokseen ja kehitykseen.

”Yhteinen päämäärä sekä positiivisessa hengessä osaamista ja vahvuuksia tukeva yhteisö on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä.”

Työllistymiseen tarvitaan räätälöityjä keinoja ja tämä tarkoittaa myös monipuolisia palveluja. Nyt meillä on jo olemassa monia erilaisia aktiivisuuden tapoja, mutta nämä on ohitettu. Jostain syystä aktiivimallin strategiassa ei ole haluttu hyödyntää tai tunnustaa kaikkia aktiivisuuden mahdollisuuksia. Tätä näkökulmaa aktiivimallissa tulisi kiireesti laajentaa. Tästä hyötyvät ihan kaikki. Rajattujen resurssien vuoksi raskaammat palvelut tulisi kohdentaa niitä kipeimmin tarvitseville. Koska palveluihin on tulossa lisäbudjettia, se tarkoittaa palveluiden kysynnän myös nousseen. Työ ja elinkeinoministeriölle annetun suosituksen mukaan sen tulisi kartoittaa miten lainsäädäntö ja soveltamisohjeet estävät yksityisen palveluntarjoajien paremman hyödyntämisen aktiivisen työvoimapolitiikan tuloksekkaammassa kohdentamisessa. Kapeat normit eivät palvele ketään. Vähiten aktiivisia työnhakijoita.

Näyttää siltä, että aktiivimalli ei ole tuonut mitään uutta työllistymistä edistäviin palveluihin. Se on jopa pikemminkin kaventanut niiden käyttöä. Aktiivimalli on työvoimapolitiikkana vain uutta viiniä vanhassa leilissä. Palveluiksi hyväksyttävää toimintaa onkin kiireellisesti laajennettava ja joustavoitettava. On oltava rohkeampi, avoimempi ja innovatiivisempi. Selektiivisyyttä on toteutettava kaikkia työnhakijaryhmiä huomioiden yhtä lailla. Määritelmät aktiivisuudesta eivät siksi voi olla enää jatkossa näin kapeita.

 

kristiina paavola
Kirjoittaja Kristiina Paavola on espoolainen työmarkkina-asiantuntija, työelämän tutkija ja yrittäjä, joka koordinoi Piilo-osaajien toimintaa pääkaupunkiseudulla.

Palkkapyynnön asettaminen – hinnoittele osaamisesi oikein

Työnhakija täyttää työnhakunsa aikana todennäköisesti lukuisia työhakemuksia. Itse hakutekstin tuottamisessa toisto tuo helpotusta, kun oppii sanoittamaan paremmin omaa osaamistaan. Palkkapyyntö pyydetään ilmoittamaan lähes kaikissa hakemuksissa eikä sen asettaminen ole aivan yksinkertaista. Miten asettaa sopiva palkkapyyntö? Miten voi tietää, mikä on sopiva summa?

Olen kuullut useammankin rekrytoijan suusta, että pahin moka jonka tässä asiassa voi tehdä, on jättää palkkatoive merkkaamatta kokonaan. Jos sitä kysytään, se myös laitetaan. Aivan hatusta ei lukua kuitenkaan kannata tempaista. Liian korkealle asetettu palkkapyyntö voi karsia sinut heti pois hakijajoukosta, liian alhainen taas on haitaksi itsellesi eikä anna oikeaa kuvaa osaamisestasi.

Ihan aluksi kannattaa kurkistaa internetiin. Etsi, löytyykö kyseiseltä alalta palkkatilastoja ja tutki niitä. Huomioi myös, että datan pitää olla tuoretta. Muutaman vuoden takainen palkkataso ei ole enää vertailukelpoinen, mutta antaa kumminkin jotain osviittaa. Jos kuulut ammattiliittoon, selvitä sieltä, mikä olisi sopiva palkka. Useimmat liitot julkaisevat palkkatilastoja vuosittain jäsentensä käyttöön ja lisäksi saatavilla voi olla palkka-asiantuntijan neuvontaa, jossa kartoitatte palkkatoiveen tasoa yhdessä. Verkossa on myös erilaisia sivuja, joille ihmiset voivat ilmoittaa anonyymisti omat palkkatulonsa. Näiltä sivuilta voi hakea palkkoja alojen ja titteleiden mukaan. Älä usko sokeasti näihin, sillä tietoja ei tarkisteta, mutta kurkista kumminkin, jotta voit pohtia, millainen hajonta on realistinen.

Jos tilanne on tiukka ja sinun pitää tietää tarkkaan jonkun erityisen tehtävän palkkataso, on olemassa yksi keino, jonka voi tässä tilanteessa hyödyntää. Tämä on konsti, jonka hyödyntäminen saa aikaan jopa ihan rikollisen olon, vaikka kyseessä ei ole mitenkään luvaton toimenpide. Kyse on verotietojen hyödyntämisestä. Seuraavana todellisen palkkasalapoliisin ohjeet.

Ota selvää vastaavissa tehtävissä työskentelevistä ihmisistä. Selvitä, ketkä ovat tulevat kollegasi ja ketkä toimivat kilpailijalla samankaltaisissa tehtävissä. Listaa muutamia nimiä. Jos joukossa on monta Matti Virtasta niin kannattaa hakea useampi nimi listalle. Selvitä mahdollisuuksien mukaan myös henkilöiden oletetut asuinpaikkakunnat. Monella tämä tieto on esimerkiksi Facebookissa julkinen. Marssi listasi kanssa verotoimistoon. Siellä on pääte, josta pääset vapaasti hakemaan verotietoja. Siis myös niitä, jotka eivät yllä lehdistön julkaisemille tulolistoille. Voit myös olla puhelimitse yhteydessä verotoimistoon. Huomioi, että henkilöllä voi olla tuloja useammasta lähteestä. Muista myös, että saatat tarkastella jonkun samannimisen tietoja. Mikäli toimit palkkasalapoliisina yllä mainituin keinoin, lienee asiallista, ettet ainakaan ensimmäisessä työhaastattelussa paljasta sitä, mihin palkkatoiveesi perustuu.

rawpixel-com-567016-unsplashSen sijaan on asioita, joihin palkkatoiveen kannattaa kertoa perustuvan. Alan palkkataulukoihin on viisasta viitata. Lisäksi voit perustella pyyntöäsi kokemuksesi ja tuomasi erityisosaamisen kautta. Myös mahdolliset mukanasi tulevat verkostot ja kontaktit voivat olla yksi peruste palkkapyynnölle.

Asettaessasi palkkatoivetta, huomioi joustonvara. Yleensä ilmoittamastasi summasta alkaa tarjouskilpailu, johon työnantaja vastaa alemmalla summalla. Aseta siis palkkapyyntö hiukan toivomaasi palkkatasoa korkeammalle, jotta voit tulla vastaan työnantajan tarjouksessa ja silti saavuttaa toivomasi tason. Älä kuitenkaan tee ylilyöntiä: 100-300 euroa neuvotteluvaraa on sopiva, 500 euroa on jo liikaa.

Hyödynnä tilaisuus, kun palkasta neuvotellaan. Älä tyydy ensimmäiseen tarjoukseen vaan yritä saavuttaa neuvottelemalla hyvä tulos. Palkka on helpompi neuvotella oikealle tasolle työssä aloittaessa kuin myöhemmin. Jos näkemysero vaikuttaa suurelta, voit tiedustella, millaiset mahdollisuudet palkan korottamiseen on myöhemmin. Tiukassa neuvottelutilanteessa voit ehdottaa ratkaisua, jossa suostut aloittamaan työn alemmalla palkalla mutta jossa tuloksiisi perustuen nostetaan palkka ennalta sovitulle tasolle vaikkapa koeajan päättyessä. Tällaisessa tapauksessa huolehdi, että sopimus tehdään kirjallisesti.

Palkkapyyntö on tärkeä osa työhakemusta ja varsinaiseen neuvotteluun tulee varata kylmät hermot. Muista valmistautua huolellisesti, tutkia taustat ja unohtaa olettamukset. Asiallinen, utelias ja keskusteleva lähestymistapa on palkka-asioissa hyvä mutta muista silti pitää kiinni omista tavoitteistasi. Oman asiantuntemuksesi paras hinnoittelija olet sinä itse.

IMG_6602Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, it-alalle hypännyt pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.