Työhaastatteluun valmistautuminen – miten eroaa avoimen tehtävän ja piilotyöpaikan haastattelutilanteet?

Työhaastatteluun valmistautuminen on tärkeä vaihe työnhakuprosessia. Tutustutaan vielä uudestaan yritykseen, pohditaan omia vahvuuksia ja heikkouksia, osaamista ja palkkatoivetta. Mutta eroaako haastatteluun valmistautuminen jotenkin avoimen tehtävän ja piilotyöpaikan välillä?

Kävin taannoin läpi työnhakuhistoriaani ja tajusin, että itseasiassa yli puolet kaikista työtehtävistäni on ollut niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Kävelin lähikauppaan kysymään olisiko siellä tarvetta työntekijälle, soitin erääseen tuotantofirmaan ja kysyin, mikä heidän kesätyötilanteensa on, laitoin kaverin vinkkaamana viestiä suoraan esimiehelle, juttelin professorin kanssa ihan muissa asioissa ja samalla tulin kysäisseeksi olisiko heillä diplomityöaiheita jne.

Samalla tulin käyneeksi läpi haastattelukokemukset sekä avoimien tehtävien että piilopaikkojen osalta mutta myös niiden rekrytointien näkökulmasta, joissa olenkin istunut pöydän toisella puolella. Havaitsin, että piilopaikkojen haastattelut ovat olleet aivan erilaisia kuin avoimien tehtävien haastattelut. Ja että niihin valmistautuminen olisi jälkikäteen ajateltuna ollut hyvin erilaista kuin avoimien tehtävien haastatteluihin.

Molemmissa tapauksissa tavoitellaan tilannetta, jossa hakija tunnetaan paremmin, hänen taustastaan, osaamisestaan ja motivaatiostaan tiedetään riittävästi ja pystytään arvioimaan olisiko juuri tämä henkilö sopiva tehtävään ja työyhteisöön. Haastateltavan on suhteellisen helppo valmistautua työpaikkailmoituksen pohjalta, kun hän tietää haettavan tehtävän ja siinä vaadittavat taidot. Tämän lisäksi, kun muistaa käydä läpi omat tähtihetket, heikkoudet ja vetristää aivot vastaamaan yllättäviin aivopähkinöihin, on työhaastattelu hyvin hanskassa.

Piilotyöpaikkaa hakiessa olen päätynyt haastatteluihin, joissa on puhuttu lähes kaikesta maan ja taivaan väliltä, käyty lounaalla koko yrityksen henkilökunnan kanssa tai lykätty eteen tuotteen piirustukset. Edes haastattelija ei välttämättä vielä ole tiennyt mihin tehtävään minut voisi laittaa ja keskustelun tavoitteena onkin ollut lähinnä oppia tuntemaan toisiamme paremmin ja löytää jokin kärki, jolla tehtävää voitaisiin lähteä muodostamaan.

Piilotyöpaikan haastatteluun mennessä onkin hyvä olla kirkkaana omassa mielessä, että millaista työtä tahtoo tehdä, millaisten asioiden parissa, miksi juuri kyseisessä yrityksessä ja miten voisi auttaa yritystä menestymään paremmin. Kun tämä on pohdittu, on haastattelussa helpompi keskustelun kautta löytää ne asiat, joiden pariin yrityksessä voitaisiin tarvita uutta työntekijää.

Ja se kaikkein erikoisin piilotyöpaikkahaastattelukokemukseni? Kävin kysymässä töitä lähikaupasta, sain soiton mennä käymään, sain sopimuksen nenän eteen ja esimies totesi, että kyllä tuota sinun palkkatoivetta vähän voidaan korottaakin. No ei kai siinä – nimi paperiin ja avainlätkä kouraan!

Miten sinä valmistaudut piilotyöpaikan haastatteluun?

cvkuva


Annamaija Åhman
on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.

Osaaja pois piilosta – Jaanan tarina

Piilo-osaajien idean äiti ja toinen vetäjistä Jaana Saramies polkaisi koko hankkeen käyntiin buustatakseen omaa työnhakuaan. Mutta mikä oli hankkeen todellisuus; saiko Jaana rekrykampanjastamme sen mitä halusi?

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Piilo-osaajat lähti käyntiin omasta ideastani perustaa kollektiivinen työnhaun somekampanja. Heitin ideani ilmoille MiB ry:n Tampereen paikallisjaoston työnhaun vertaistuellisessa tapaamisessa ja ilokseni muut tarttuivat siihen heti innokkaasti!

Muiden osaajien lisäksi kyselin MiBin verkostosta avukseni WordPress-osaajaa toteuttamaan sivustoa. Sain paljon enemmän kuin tilasin, kun Elina Pahta ilmoitti ”joskus tehneensä jotain” WordPressillä. Pelkän teknisen toteuttajan sijaan sain samassa paketissa visualistin, sisällöntuottajan, strategin ja koko sydämellään mukana olevan kanssavetäjän projektille.

Mitä halusit saavuttaa kampanjalla?

Halusin saada lisää näkyvyyttä työnhaulleni sekä sivuston esittelemään osaamistani. Somekampanja tai verkkosivusto blogeineen kumminkin tuntui tylsältä ja työläältä toteuttaa yksin. Näin keksin kollektiivisen kampanjan: Yhdessä saisimme enemmän aikaan ja saavuttaisimme laajemman näkyvyyden yhteen lyötyjen verkostojemme kautta.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Olen saanut koko projektista paljon enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut toivoakaan! Sen lisäksi että alkuperäiset tavoitteeni ovat toteutuneet moninkertaisesti, sain ympärilleni positiivisen ja kannustavan yhteisön, upean omaa osaamistani kasvattavan projektin vetovastuun sekä mahdollisuuden levittää yhteisöllisen työnhaun ilosanomaa muillekin työnhakijoille.

Hankkeen edetessä omat tavoitteenikin ovat muovautuneet: Haluamme Piilo-osaajien avulla karistaa vallitsevaa häpeää työttömyyden ympäriltä sanoittamalla koko prosessin ja tilanteen uudelleen. Lisäksi kannustamme kaikkia työnhakijoita ja osaajia tunnistamaan osaamisensa monipuolisuuden sekä kuinka moninaisista lähteistä oma osaaminen koostuukaan.

 

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Olen saanut Piilo-osaajista ystäviä, päässyt laajentamaan verkostoani uusiin ja yllättäviinkin suuntiin sekä kerännyt arvokasta kokemusta projektin vastuullisena toimimisesta. Koen kasvattaneeni sekä sosiaalista pääomaani että työelämätaitojani.

Sanotaan, että se lisääntyy, mihin elämässään ja päivissään keskittyy. Piilo-osaajat käänsi ajatukseni positiivisuuteen, energisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Kuluneen puolen vuoden aikana nuo elementit ovat todellakin lisääntyneet elämässäni ja arkipäivissäni huomattavasti!

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Jos tuntuu, että työnhakusi junnaa paikallaan ja olet hautautumassa yksin hakemusröykkiön taakse, ota rohkeasti askel kohti jotain muuta ja täysin uutta. Piilo-osaajissa pääset osaksi iloisesti kuplivaa yhteisöä, jossa tsemppaamme toisiamme päivittäin, vinkkaamme toisillemme avoimista ja hiljaisistakin hauista, sekä nostamme toistemme osaamista esille useissa eri kanavissa.

Karista työhakupiilosi pölyt pois harteiltasi; liittymällä Piilo-osaajiin saat varmasti pontta ja positiivisuutta osaamisesi markkinointiin!

DSC_1865Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista. Jaana on poistunut piilosta, mutta jatkaa yhä Elinan rinnalla projektinvetäjänä, yhdessä pursuten ideoita ja suunnitelmia jatkoa varten.

Osaamispohjainen CV – Pääsylippusi työhaastatteluun?

Tuottaako sinullekin päänvaivaa ansioluettelosi, jonka tarjoama listaus työhistoriastasi ei vaan tunnu tekevän oikeutta ainutlaatuiselle osaamisprofiilillesi. Mitäpäs jos kokeilisitkin kääntää kaiken päälaelleen ja laatisitkin osaamispohjaisen CV:n?

Koin itsekin juuri tässä valmistumisen kynnyksellä ahaa-elämyksen ansioluetteloni suhteen saatuani yllättäen sähköpostia väitöskirjanikin kielentarkastuksen suorittaneelta yhteistyökumppaniltani, Peter Heathilta. Hän halusi edesauttaa työnhakuani vinkkaamalla minulle, että ansioluetteloni perinteinen, kääntäen kronologinen, työhistorian kuvaus ei todennäköisesti tulisi erottumaan edukseen muiden työnhakijoiden ansioluetteloiden joukosta. Tällaisen työtehtäviä vastuualueineen ja saavutuksineen listaavan CV:n sijaan minulle suositeltiinkin osaamispohjaisen ansioluettelon (Skills based CV) laatimista.

Oman osaamisen kartoittaminenhan on muutenkin tärkeää hakeuduttaessa uusiin työtehtäviin tai kokonaan uudelle työuralle, mutta myös tämän hetkisen työn mielekkääksi kokemisen kannalta. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen toimiikin tehokkaana ammatillisen identiteetin luomisen lähtökohtana.  Osaamista on monenlaista, sekä konkreettista opintojen aikana karttunutta tietoa, että käytännön tekemisessä harjaantunutta taitoa ja tietenkin myös työkokemuksen ja elämänkokemuksen tuomaa kokemusta. Konkreettisen osaamisen tunnistaminen on tietenkin helpompaa, kun voi vain listata vaikkapa eri tietokoneohjelmistoja, laitteistoja tai tekniikoita, joita osaa käyttää. Abstraktien työelämätaitojen, kuten vuorovaikutustaitojen, organisointitaitojen tai esimiestaitojen, hahmottaminen voikin olla huomattavasti haasteellisempaa, mutta nykyisillä työmarkkinoilla tuiki tarpeellista.

CV(1)

Valitettavasti perinteinen kronologinen ansioluettelo ei aina työnhakutilanteissa edistä työnhakijan mahdollisuuksia tulla huomatuksi ja valituksi, sillä esimerkiksi täysin uudelle uralle pyrkivällä työnhakijalla työhistoria ei välttämättä tue ollenkaan kiikarissa olevaa uutta urasuuntausta. Myöskin pitkän uran saman työnantajan palveluksessa tehneen työnhakijan työhistoriaan nojaava CV saattaa rekrytoijan silmissä näyttää aivan liian yksitoikkoiselta. Etenkin tällaisissa tapauksissa työnhakijan kannattaakin heittää pelkän työhistorian tähdentäminen romukoppaan ja keskittyä korostamaan omaa ydinosaamistaan.

Tietenkin osaamispohjaiseenkin ansioluetteloon tulee sisällyttää samoja komponentteja kuin perinteiseenkin ansioluetteloon, kuten yhteystiedot, valokuva ja lyhyt profiilikuvaus herättämään lukijan mielenkiinnon heti alkuunsa. Mutta työhistorialuetteloinnin sijaan etusivulle laaditaankin esittely henkilön muutamasta keskeisimmästä osaamisalueesta, jotka on huolella valittu kuvastamaan juuri niitä osaamisalueita, joita potentiaalinen työnantajakin esimerkiksi työpaikkailmoituksessaan mainitsee. Jokaisesta osaamisalueesta muodostetaan ansioluetteloon oma väliotsikko, jonka alle eritellään kyseistä taitoa kartuttanut kokemus, tehtävät ja saavutukset.

Toki tällaiseen osaamispohjaiseenkin ansioluetteloon ujutetaan mukaan koulutustausta ja työhistoria, mutta nämä listataan vasta oman osaamisen jälkeen ja mieluiten ilman tarkempia tehtäväkuvauksia, sillä näistä tärkeimmäthän on jo tullut käsiteltyä edellä osana henkilön osaamisprofiilia. Itsellänikin on parhaillaan tekeillä osaamispohjainen ansioluettelo ja kunhan saan sen viimeisteltyä, tullee se korvaamaan kronologisen ansioluetteloni myös Piilo-osaajien nettisivuilla. Nähtäväksi vielä jääkin, tuleeko tämä uudenmuotoinen CV:ni lopulta olemaan pääsylippuni ensimmäiseen työhaastatteluuni biolääketieteen tekniikan tohtorina.

Oletko sinä jo kokeillut ansioluettelosi päivittämistä osaamispohjaiseksi? Ja jos olet, onko päivittäminen kantanut jo hedelmää eli avannut sinulle oven työhaastatteluun? Kerro kokemuksistasi kommenteissa.

CV-valokuva


Kirjoittaja Sanna Turunen on kroonisesta tiedonjanosta kärsivä biolääketieteen tekniikan tohtori, joka tutkimustyönsä ohessa pyörittää kahdella lapsella, kahdella koiralla ja yhdellä kissalla höystettyä perhearkea ja etsii siinä sivussa urallensa uusia tuulia.

Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla, jotka ymmärrän

Nykyihmisen keskittymiskyky on lyhyempi kuin kultakalalla. Netti on pullollaan asiantuntijoita aiheesta kuin aiheesta. Puhutaan jopa, että elämme tiedon jälkeisessä ajassa.

Kuunnellaanko nykyään siis vain sitä, joka huutaa lujiten? Miten tällaisessa maailmassa pärjää tieteellinen tutkimus, joka perustuu pitkäjänteiseen ja perusteelliseen työhön? Miten tässä ajassa pärjää tutkija, joka ehkä on tottunut kertomaan työstään ja tuloksistaan toiselle asian syvällisesti ymmärtävälle? Miten tieteen ääni saataisiin paremmin kuuluviin julkisessa keskustelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa?

Ihmisiä voi hämmentää tieteen ristiriitaisuus ja tiedon epävarmuus. Yksittäinen tutkimus on vain pisara meressä, se voi täydentää aiempaa tietoa tai olla ristiriidassa aiempien tulosten kanssa. Tieteen luonteeseen kuuluu kriittisyys, joka kohdistuu myös omaan työhön. Tieteellisestä tiedosta ei tule koskaan valmista, mutta se on parasta tietoa, mitä käytettävissämme on. Yksittäinen ihminen voi tehdä päätöksiä kokemuksensa pohjalta, mutta yhteiskunnalliselle päätöksenteolle tarvitaan tukevampi pohja, jonka tarjoaa tieteellinen tieto.

Tämä haastaa tutkijat kertomaan tuloksistaan yleistajuisesti ja kiinnostavasti. Tutkijan päätyö on kuitenkin tutkia ja tuottaa tieteellisiä julkaisuja. Monet tutkijat vastaavat itse rahoituksensa hankinnasta ja ilman kunnollista julkaisuluetteloa rahoitusta ei tule. Tätä taustaa vasten viestintä tiedeyhteisön ulkopuolelle ei ehkä sijoitu tutkijan prioriteettilistan kärkeen. Viestintätaitojen kehittämiseen ei löydy aikaa eikä siihen välttämättä juuri kannustetakaan. Onneksi on kuitenkin myös asiantuntijoita, jotka haluavat kertoa työstään laajemmallekin yleisölle. Heitä seuraamalla ja heidän toiminnastaan inspiroitumalla voi omaakin osaamistaan kehittää.

Tiedeviestintä – ja asiantuntijaviestintä ylipäätään – on tasapainottelua. Asia täytyy kertoa selkeästi, lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuitenkaan teksti ei saa ajautua niin yleisluontoiselle tasolle, että sisältö hukkuu kokonaan. Ratkaisu voi olla tarttua kerrallaan riittävän pieniin kokonaisuuksiin. Yhden blogikirjoituksen sijasta voi kirjoittaa sarjan kirjoituksia, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden tietystä aihepiiristä.

Tekstiä tehokkaampia voivat ovat kuvat ja videot. Varsinkaan jälkimmäinen ei valitettavasti ole omaa osaamistani, mutta ihailen upeita esimerkkejä kuten viraali-ilmiöksi muodostunutta videota ilmaston lämpenemisestä. Vinkkejä voi kerätä esimerkiksi Facebook-ryhmästä ”Tiedon visualisointi”.

Toivon, että yhä useampi eri alan tutkija löytäisi äänensä myös julkisesti. Kanavana voi olla vaikka blogi, Youtube, Twitter tai LinkedIn. Opetella voi vähitellen ja pienin askelin, taidot kyllä kehittyvät tekemällä. Kannustan tutkijoita myös verkostoitumaan avoimemmin ja osallistumaan ennakkoluulottomasti myös muihin ammatillisiin tapahtumiin tiedekonferenssien ja -seminaarien lisäksi. Avoin asenne voi tuoda mukanaan vaikka uusia ja yllättäviä yhteistyömahdollisuuksia!

Kerro kommenteissa parhaat vinkkisi asiantuntijaviestintään! Tai kerro kenen asiantuntijan viestintätaitoja ihailet ja miksi?

 

MIB3PROF_045_NiinaNiina Tavi on viestintätaitojensa kehittämisestä innostunut ympäristöalan asiantuntija (FT), joka etsii uutta työtä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävien parista. Tiedeviestinnän kohteina kotona ovat insinöörimies sekä 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, joista vanhempi osaa jo kertoa olennaiset osat maaperän hiilenkierrosta.