Työpaikkoja vai työllisyysprosentteja?
Tulevana sunnuntaina on vuoden 2019 eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä ja saamme tietää uuden eduskunnan kokoonpanon. Mikä on jatkossa tärkeää, työllisyysaste vai työpaikat?
Näitä me haluamme.
Jos kysytään esimerkiksi minulta työnhakijana, niin työpaikat. On olemassa erilaisia tilastoja, joissa osassa olen työssä ja osassa työtön. Todellisuudessa olen molempia. Teen satunnaisia tuntikouluttajan töitä, mutta niitä on kuitenkin sen verran vähän, ja harvoin, että en elä työlläni.
Edellisen hallituksen tavoite oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, ja omasta mielestään he ovat siinä onnistuneet. Voidaan myös väittää, että osa noususta on tilastokikkailua ja osa maailmantalouden kasvua, johon hallituksen toimet kuten aktiivimalli ja kiky eivät vaikuttaneet.
Aktiivimallista Kristiina Paavola kirjoitti kahteenkin otteeseen blogiimme viime vuonna.
Helsingin Sanomat julkaisi jo 24.3. analyysin siitä, millaisia toimia työllisyyden parantamiseksi on taloustieteilijöiden ja virkamiesten toimesta viime vuosina suositeltu. Näitä ovat:
- Työttömyystukien leikkaaminen
- Työttömyystuen ehtojen kiristäminen
- Eläkeputken lyhentäminen
- Irtisanomissuojan heikentäminen
- Työn verotuksen keventäminen
- Palkkatuki
- Perhevapaiden uudistaminen
- Paikallinen sopiminen
- Saatavuusharkinnan poistaminen
- Työttömyysturvan suojaosan nostaminen
Näin työnhakijan näkökulmasta 5 keinoa on samaa keppiä kuin aktiivimalli, 3 on oikeasti työttömien tilannetta parantavia tai siihen positiivisesti vaikuttavia, yksi ohittaa suomalaisen työttömän kokonaan ja yksi hyödyttää niitä, joilla jo on työtä.
Keskityn nyt noihin kolmeen keinoon:
Palkkatuki on tutkitusti toimiva, mutta se maksaa. Poliittiset ideologiat sikseen, jos jokin asia toimii, mutta maksaa jonkin verran jonkin aikaa, onko se huono asia?
Kuvan nuorimies täyttää tänä vuonna 15. Millaisille työmarkkinoille hän astuu?
Perhevapaiden uudistaminen, ei HS:n mukaan vaikuta oikein työllistymiseen, mutta henkilökohtaisesti suosittelen isiä käyttämään kaiken mahdollisen heille tarjotun perhevapaan. Suositukseni kanssa en ole yksin, vaikkakin laskelmat on tehty ensisijaisesti työssäkäyvien osalta.
Työttömyysturvan suojaosan nostaminen, maksaa, mutta kuinka paljon? Soviteltu päiväraha on sokkelo jo nyt, joten laskelmat olisivat auttaneet.
Näin keikkatyötä tekevänä työnhakijana on myös huomioitava, että keikkatyön tuomaa osaamista ei varsinaisesti aina arvosteta työpaikkaa täytettäessä. Tämä siitäkin huolimatta, että ainakin asiantuntijatyössä se on keino laventaa ydinosaamista ja tehdä sivuttaissuuntaista liikettä uralla.
Se, mitä tuleva hallitus tekee, on vielä arvailujen varassa, mutta tarvitaan työpaikkoja, jotta työllisyysaste nousee oikeasti paremmaksi ja takaa sen, että meillä pienenä kansana on jatkossakin mahdollisuus elää hyvää elämää.
Kirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.
