Myyjänä työhaastatteluun? – Asennoitumisen merkityksestä työhaastattelussa

Kuva: Karoliina Nurmi

Työpaikkahaastattelu on tapahtumana jännittävä, vaikka kuinka olisit valmistautunut, tutustunut yritykseen ja tehtävään, tehnyt kysymyksiä valmiiksi, tuntisit hyvin itsesi ja osaamisesi ja osaisit sujuvasti kertoa kokemuksestasi ja tavoitteistasi. Silti useimmiten tuntuu, että keskustelun asetelma ei ole tasa-arvoinen ja tasavertainen – toinen osapuoli kyselee ja tenttaa ja hakijana joudut parhaasi mukaan vastaamaan hankaliin ja yllättäviinkin kysymyksiin. Millainen asennoituminen auttaisi parhaimpaan lopputulokseen?

HAASTATTELU
Haastattelu on rekrytointimenetelmänä paras ja huonoin. Paras siksi, että se on vuorovaikutteinen aktiivinen keskustelu, jossa kumpikin osapuoli esittää kysymyksiä ja saa vastauksia omiinsa. Huonoin siksi, että tilanne on lyhyehkö keskustelu, jossa ennakkoluulot, uskomukset ja ulkoiset seikat ja kaikki nonverbaalinen viestintä vaikuttavat mielikuvaan, joka toisesta henkilöstä luodaan. Toiset hakijat ovat haastattelutilanteissa parhaimmillaan, esiintyvät varmasti ja vakuuttavasti – toiset taas jännityksestä jäykkänä eivätkä saa itsestään ulos kaikkea, mitä haluaisivat. Haastattelukeskustelun tavoitteena on aina selvittää, olisiko hakija sopiva kyseiseen tehtävään/yritykseen ja toisaalta olisiko tehtävä/yritys hakijalle sopiva. Eli myyntitilanne kahteen suuntaan.

– TIUKKA TENTTI

Olen ollut lukuisissa haastatteluissa kaikissa rooleissa: haastatellut yksin ja esimiesten kanssa ja istunut myös hakijana pöydän toisella puolella. Niin esimiesten kanssa kuin hakijanakin olen tavannut sekä huomattavan hyviä että luokattoman huonoja haastattelijoita. Kaikista tilanteista voi aina ottaa opikseen!

Itsetuntemusta ja -varmuutta sekä sujuvaa ulosantia korostetaan tärkeinä osaamisina haastattelussa. Joskus kovin itsevarmat hakijat eivät arvosta rekrytoijaa haastattelijana vaan pitävät liian itsestään selvänä, että heillä on mahdollisuus valita, tarttuako tehtävään vai ei. Röyhkeys usein ärsyttää haastattelijaa. Jos ärsyynnyt, miten käy havainnointikykysi? Tartutko lillukanvarsiin ja kadotat kokonaisuuden? Toisaalta joku peittää epävarmuuttaan liiallisen varmuuden kuoreen – mikä tulkinta tilanteessa on siis oikein?

Toisinaan tilanne voi olla myös niin, että osaavia/potentiaalisia hakijoita ei ole valittavaksi asti ja keskustelu kääntyykin houkutteluksi. Tuleeko silloin selvitettyä kaikki olennaiset asiat? Silloinkin pitäisi saada selville, miten hakija toimii millaisissakin työelämän tilanteissa, mitkä ovat hänen kehityskohteensa ja todellinen motivaationsa tehtävää kohtaan.

Kuva: Karoliina Nurmi

Myös haastattelija voi jännittää haastattelua aivan tarpeettoman paljon, jolloin hän ei kykene keskittymään hakijan vastauksiin riittävästi. Jos joudut koko ajan miettimään, mitä kysyt seuraavaksi, jäävät tarkentavat kysymykset tekemättä. Kerran kävi niinkin liukuhihnalla puhelinasiakaspalvelijoita haastatellessani, että tavoiteltu nopeus ja tehokkuus ohittivat tilannetajun ja pelisilmän. Tykitin alkutarinat sukkelasti ja hyökkäsin kysymysteni kimppuun, kun nuori hakija melkein pillahti itkuun rohjeten kuitenkin kysyä, mikä ihmeen tenttitilaisuus haastattelu oikein on. Se pysäytti. Iskin tietokoneen kiinni, pyysin anteeksi ja kysyin aloitettaisiinko alusta. Esittelin perusteellisemmin itseni ja haastattelun tarkoituksen, kerroin meistä työnantajana ja työtehtävästä, vasta sitten siirryimme hakijan osaamiseen, motiiveihin ja tavoitteisiin. Kiitin hakijaa haastattelun jälkeen, että hän oli avannut silmäni, ja saanut minua ajattelemaan tilannetta myös toisen näkökulmasta. Tästä on jo vuosia, mutta opetus ei ole unohtunut.

VAI TULOKSEKAS MYYNTIKESKUSTELU?

Mielestäni haastattelu on myyntitilanne kahteen suuntaan: hakija myy itseään ja osaamistaan yritykselle, ja rekrytoija myy tehtävää ja yritystään hakijalle. Jospa menisitkin haastatteluun myyjänä? Hyvä myyjä muistaa, että vaikka asiakas ei aina olisikaan oikeassa, hän on silti kuningas. Toisin sanoen rekrytoija asiakkaana päättää, tuletko valituksi tehtävään vai et. Vaikka kauppoja ei kerrasta syntyisikään, voi tulla toinen mahdollisuus.

Haastatteluun valmistautumisen merkitystä ei voi kyllin korostaa: on osattava kertoa omasta osaamisestaan ja esimerkkejä toiminnastaan erilaisissa tilanteissa, itsestään persoonana ja työyhteisössä, miten toimii ja käyttäytyy, mistä paineistuu, vahvuuksista ja kehityskohteista. Tämän lisäksi tulee perehtyä yritykseen ja tehtävään ja miettiä kysymyksiä, joihin haluat vastauksen voidaksesi päättää, ottaisitko työtehtävän vastaan, jos sitä sinulle tarjottaisiin. Palkkatoive ei ole kysymyksistä helpoin.

Hyvä myyjä arvostaa asiakasta, antaa tämän johtaa keskustelua, osaa tuoda parhaat puolet esille, tuottaa aidosti lisäarvoa asiakkaalle, pyrkii ymmärtämään asiakkaan ongelman ja tarjoamaan ratkaisun. Hän käyttäytyy miellyttävästi, osoittaa tilannetajua, reagointikykyä ja pilkettä silmäkulmassa. Jää mieleen. Erinomainen myyjä myös muistaa, että useat suomalaiset keskimäärin vihaavat myyjiä, mutta rakastavat ostamista.

Tee ostaminen helpoksi.

Kirjoittaja Terhi Ruutinen on rekrytoinnin ammattilainen, joka innostuu ihmisten kohtaamisesta ja nauttii onnistuneista haastatteluista.