Perehdyttämisen periaatteita

Kun työntekijä astuu ensimmäisen kerran uudelle työpaikalle, ei mikään ole itsestään selvää. Europassin tekstissä tilannetta kuvataan osuvasti pihalla olemiseksi. Et tiedä edes missä kaapissa kahvia säilytetään saati että tietäisit missä kahvihuone on. Pihalla oleminen ei ole ensimmäisten työviikkojen etuoikeus vaan tunne saavuttaa pidempään työskennelleenkin, kun eteen tulee uusi tehtävä, toimintaympäristö tai tilanne, jollaista ei ole vielä kohdannut.

Perehdytyksen tärkeät askeleet otetaan jo ennen perehdytystä, kun tehdään suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Vähimmäisvaatimus perehdytykselle on käydä läpi työpaikan toiminta ja tavoitteet, työnteon välineet sekä työntekijän tehtävä ja tavoitteet. Lisäksi tulee käydä läpi työsuhteen perusasiat sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät aiheet. Työtehtäviin liittyvä perehdytys tulee tehdä aina tarpeen vaatiessa kun tehtävä muuttuu. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessi jatkuu pidempään kuin ensimmäiset 2-4 viikkoa ja siihen voidaan yhdistää muun muassa henkilön osaamisen kehittäminen.

Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta.

Perehdytys on vuorovaikutteinen pitkä prosessi, jossa omalla aktiivisuudella saa otteen työstään ja työyhteisöstään voimaa. Kannattaa siis itsekin paneutua perehdytykseen. Perehdytyksessä voi hyödyntää myös Kaisan esittelemiä valmennuksen periaatteita. Hyvä dialogi koostuu neljästä vaiheesta: Kuuntelemisesta, odottamisesta, suorasta puheesta ja kunnioituksesta. Näiden avulla keskustelut johtavat todennäköisemmin oppimiseen, ymmärrykseen ja hyvään lopputulokseen.

Kuva: Karoliina Nurmi

Perehdytyksen periaatteista on hyötyä muuallakin kuin työelämässä. Elämäntilanteen muuttuessa pitää tutustua vallitsevaan toimintaympäristöön (työpaikka), omaan rooliin ja tehtäviin siinä (työtehtävät) sekä elämäntilanteessa käytössä oleviin palveluihin (työsuhteen asiat) sekä tulopolitiikkaan. Lisäksi on tärkeää miettiä vallitsevan tilanteen vaikutuksia omalle hyvinvoinnille (työturvallisuus ja -terveys). Ennen syöksymistä uuteen elämäntilanteeseen, on ihan OK olla pari viikkoa vähän pihalla, selvittää itselleen perusasiat, hoitaa itsensä tilanteen tasalle ja varmistaa oma hyvinvointinsa. Sen jälkeen voi keskittyä itse asiaan. Erinomainen hetki perehdytyksen periaatteiden käyttämiselle on esimerkiksi työnhaun aloittaminen riippumatta siitä onko edelleen työsuhteessa tai työttömänä.

Työnhakua ei kannata tehdä ypöyksin: työnhakuun voi saada potkua muista ihmisistä ja erilaisista yhteisöistä. Sitä tarjoaa muun muuassa Piilo-osaajat. Liity mukaan valtakunnalliseen kuplivaan joukkoon! Lisätietoja [email protected].

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.