Resilienssi työnhaussa – joustava työnhakija keskittyy mahdollisuuksiin

Miksi jotkut henkilöt tai työyhteisöt näyttävät selviävän helposti odottamattomista haasteista ja jopa kehittävän toimintaansa samalla? Kannattaa tutustua resilienssin eli palautumiskyvyn käsitteeseen. Työnhaussa on paljon mahdollisuuksia mutta myös epävarmuutta ja joskus jopa pettymyksiä, joten siinä tarvitaan joustavuutta ja sinnikkyyttä.

Resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kykyä kohdata haasteita, pettymyksiä ja palautua niistä. Resilienssiin liitetään yleensä määreet joustavuus, kimmoisuus, muutosjoustavuus ja palautumiskyky. Sinnikkyyttä ja palautumiskykyä voi vahvistaa ylläpitämällä myönteisen elämänasenteen.  Lisää resilienssistä voi lukea esimerkiksi TTL:n sivuilta tai täältä.

Resilientti henkilö on sinnikäs ja hän pystyy ylläpitämään myönteisen elämänasenteen vastoinkäymisistä huolimatta. Resilientti henkilö pystyy näkemään tilanteen positiiviset puolet ja osaa myös suhteuttaa asiat ja vastoinkäymiset oikeaan mittakaavaan. On tärkeää nähdä itsensä onnistujana ja luoda tilanteita, joissa saa onnistumisen kokemuksia.

Kun vuosia sitten törmäsin ensimmäisen kerran resilienssin käsitteeseen, niin ihmettelin ensin voiko tälläinen asia olla edes tärkeä. Mutta sitten tajusin, että resilienssi vaikuttaa hyvin moneen asiaan ja päätin aktiivisesti kehittää omaa joustavuuttani ja kykyä ponnahtaa takaisin pienistä tai suurista vastoinkäymisistä. Ihaillen seuraan ratkaisukeskeisiä ja tarmokkaita ihmisiä ja työyhteisöjä, jotka kaikissa tilanteissa pitävät myös toiminnan kehittämisen mielessä.

Miksi resilienssillä sitten on merkitystä työnhaussa? Eikös työnhaussa ole kyse taidoista, tiedoista ja kontakteista? Työnhaku nimenomaan on muutosta, haasteita, epävarmuutta ja loputtomia mahdollisuuksia. Työnhaussa etsitään parhaiten omiin kykyihin sopivaa työpaikkaa lukuisten vaihtoehtojen joukosta. Mutta aina rekrytointiprosessit eivät suju kuten olettaisi, haettava tehtävän profiili voi vaikka muuttua kesken kaiken tai yritys ei pidä tärkeänä informoida hakijoita esim. haun eri vaiheista tai edes rekrypäätöksestä. Sopivaa tilaisuutta voi joutua etsimään ja miettimään omaakin osaamista uudella tavalla.

Pettymykset voivat lannistaa ja saada varovaiseksi. Kaikkiin tilanteisiin ei voi varautua ennakolta joten on hyvä kehittää omaa joustavuuttaan ja palautumiskykyään. Hyvä itsetunto ja resilienssi kulkevat käsi kädessä. Resilienssi kertoo hyvästä itsetunnosta, itsetuntemuksesta, joustavuudesta ja kyvystä selviytyä. Resilientti henkilö kykenee jatkamaan eteenpäin ja kohtaamaan uusia haasteita ja luottamaan siihen, että elämä kantaa vaikeuksista huolimatta.

Olen työskennellyt useita vuosia työkykyyn liittyvien asioiden parissa ja siinä  työssä olen konkreettisesti huomannut, että ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja sietää pettymyksiä työelämässä tai reagoida esim. vakavaan sairastumiseen. Jotkut käsittelevät tilanteen hyvin ratkaisukeskeisesti, ottavat esim. ammattiapua vastaan ja suuntaavat hyvin pian ajatuksensa  elämässä eteenpäin. Toiset taas jäävät junnaamaan enemmän paikoilleen ja pahimmillaan tilanne aiheuttaa katkeruuden tunnetta.

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan resilienssiä ja työyhteisöissä pitää yhdessä keskustella esimerkiksi miten selvitään työn ongelmatilanteista. Työyhteisön toimintatavat vaikuttavat voimakkaasi myös yksilön tapaan käsitellä asioita. Käytännön työelämässä resilienssi tarkoittaa sitä, että työyhteisö pystyy palautumaan toimintakykyiseksi häiriötilanteen tai odottamattoman kriisin jälkeen. Resilienssin kehittäminen helpottaa sopeutumista työelämän muutostilanteisiin.

Eteenpäinkatsova ja aktiivisesti kehittyvä työyhteisö myös lisää työssä jaksamista, koska ongelmatilanteita voidaan lähestyä ongelmanratkaisun kautta kehittämisnäkökulma mielessä. Työyhteisö voi kehittää  toimintaansa ja seuraavalla kerralla odottamaton kriisitilanne ei enää sekoitakaan pakkaa. Sellaisessa työyhteisössä haluan olla mukana!

Resiliessiä voi ja kannattaa opetella! Kaikki lähtee itsetuntemuksesta ja terve itsetunto auttaa ponnahtamaan takaisin. Olen tehnyt tietoisen päätöksen yrittää kehittää omaa palautumiskykyäni ja haastaa itseni kohtaamaan uutta. Välillä toki märehdin menneitä mutta hyvin pian suuntaan energiani tulevaisuuteen. Joten rohkeasti kohti uusia haasteita ja kokeilemaan tapoja tehdä asioita. Kannattaa pitää mieli suunnattuna eteenpäin ja myös haastaa itseään rohkeasti kohtaamaan uutta. Mauno Koivistoa lainatakseni ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.